Media no image

Kyselytutkimus: Parkinsonin tautia sairastavat kärsivät ahdistuksesta ja häpeästä – henkisestä hyvinvoinnista ei keskustella riittävästi hoitokäynneillä

Lehdistötiedotteet   •   Huhti 11, 2018 12:46 EEST

Parkinson tautia sairastavia huolestuttaa tuoreen kyselytutkimuksen perusteella se, etteivät he saa tarpeeksi tietoa sairaudesta ja sen etenemisestä. Lisäksi noin puolet kyselyyn vastanneista kokee, että hoidossa tai hoitokäynneillä ei keskustella riittävästi sairauden vaikutuksesta elämänlaatuun. Kyselystä selviää myös, että vain noin kolmasosalla sairastavista on hoitosuunnitelma Parkinsonin tautiin.

Suomen Parkinson-liiton ja AbbVien teettämään kyselytutkimukseen vastasi 636 Parkinsonin tautia sairastavaa. Parkinsonin tautia sairastavat ovat kyselytutkimuksen mukaan tyypillisimmillään 66-75-vuotiaita. He ovat saaneet taudin diagnoosin keskimäärin 5.7 vuotta sitten. Vastaajat tapaavat erikoislääkäriä keskimäärin 1.8 kertaa vuodessa, ja lääkärien vaihtuvuus eri käyntikertojen välillä on yleistä.

Elämänlaatua ei huomioida tarpeeksi hoidossa

Lähes joka toinen kyselyyn vastanneista kokee, että Parkinsonin taudin vaikutusta elämänlaatuun ei huomioida riittävästi hoidossa ja hoitokäynneillä. Valtaosa Parkinsonin tautia sairastavista on keskustellut hoitohenkilökunnan kanssa elämänlaatuun liittyvistä asioista. Henkiseen hyvinvointiin, masennukseen ja häpeäntunteeseen sekä kipuun liittyvät asiat ovat olleet kuitenkin harvemmin esillä kuin esimerkiksi fyysiset oireet. Kyselyyn vastanneista noin 9 % ei ollut keskustellut elämänlaatuun liittyvistä asioista hoitokäynneillä.

Tietoa sairaudesta ja oireista ei saada riittävästi

Vain noin joka kolmas kyselyyn vastannut on saanut tietoa Parkinsonin taudin eri hoitovaihtoehdoista diagnoosin yhteydessä. Lähes joka kolmas vastaajista on tyytymätön tiedonsaantiinsa taudin oireista ja etenemisestä. Varsinkin taudin etenemisestä kertomisessa on puutteita. Valtaosa vastaajista haluaisi saada tietoa edenneen Parkinsonin taudin hoitovaihtoehdoista jo ennen kuin tauti etenee.

Kyselyyn vastanneista kolmasosalla on lääkärin tekemä hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma on useammin suullinen kuin kirjallinen ja noin 60 % niistä, joilla hoitosuunnitelma on, kertoo lääkereseptin toimivan hoitosuunnitelmanana.

Tietoa kyselytutkimuksesta

Suomen Parkinson-liiton ja AbbVien teettämä kyselytutkimus tarkastelee Parkinsonin tautia sairastavien tiedonsaantia ja hoitoa. Kyselytutkimukseen vastasi 636 Parkinsonin tautia sairastavaa. Kyselyn toteutti Otantatutkimus tammi-helmikuussa 2018.

Lisätietoja:

Anna Kojo
Viestintäpäällikkö
AbbVie Oy
anna.kojo@abbvie.com
+358 50 3085616

Hanna Mattila
toiminnanjohtaja
Suomen Parkinson-liitto ry
hanna.mattila@parkinson.fi
p. 040 512 2352

FIDUO170470h/04.2018

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013 eriydyttyään Abbottista.

AbbVie keskittyy kehittämään maailman vakavimpiin sairauksiin lääkkeitä, joiden kliininen teho on osoitettu selkeästi ja potilashyöty on merkittävä.Toimimme immunologian, onkologian, virologian ja neurologian terapia-alueilla.

Maailmanlaajuisesti AbbVie työllistää noin 29 000 henkeä. AbbVien valmistamia lääkkeitä on saatavilla yli 175 maassa. AbbViella on Suomessa noin 85 työntekijää ja AbbVien toimisto sijaitsee Espoossa. 

Lisätietoa AbbViesta saat osoitteista www.abbvie.fi ja www.abbvie.com.

Lue lisää »
Media no image

KUTSU 15.3.2018: Kestävä Terveydenhuolto -hanke: Saako rahalla vaikuttavuutta?

Lehdistötiedotteet   •   Helmi 26, 2018 07:00 EET

Kestävä Terveydenhuolto -hanke järjestää aamiaistilaisuuden Musiikkitalon ravintolassa (Mannerheimintie 13, Helsinki) 15.3.2018 klo 8-10 (aamiainen 7.30 alkaen) teemalla Saako rahalla vaikuttavuutta? 

Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuus- ja laatukeskuksen tarpeesta, laatu- ja vaikuttavuustiedon tarkastelemisesta yhdessä taloutta kuvaavien tunnuslukujen kanssa sekä laatu- ja vaikuttavuustiedosta palvelun käyttäjän eli sairastavan näkökulmasta.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko, STM:n hankejohtaja Päivi Hämäläinen, TYKSin lasten ja nuorten klinikan toimialuejohtaja Heikki Lukkarinen, PAMin puheenjohtaja Ann Selin sekä professori Paul Lillrank pitävät tilaisuudessa puheenvuorot.

Ajankohta: 15.3.2018 klo 8-10 (aamiainen klo 7.30 alkaen)

Paikka: Musiikkitalon ravintola, Mannerheimintie 13, Helsinki

Ohjelma:

7.30 Aamiaista tarjolla

8.00–8.30 Miksi Suomeen tarvitaan Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuus- ja laatukeskus? 
Paula Risikko, Eduskunnan puhemies, Sydänliiton puheenjohtaja

8.30-9.00 Palvelujärjestelmän vaikuttavuus ja sen seuranta järjestelmän ohjauksessa
Päivi Hämäläinen, hankejohtaja, STM

9.00–9.20 Miten ja miksi laatu- ja vaikuttavuustieto tulisi yhdistää euroihin?
Heikki Lukkarinen, TYKS, lasten ja nuorten klinikan toimialuejohtaja

9.20–9.40 Tämän haluan tietää laadusta ja vaikuttavuudesta - palvelujen käyttäjä kysyy 
Ann Selin, puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto

9.40–10.00 Vaikuttavuusjohtaminen 
Paul Lillrank, professori, Tuotantotalouden laitos, Aalto yliopisto; hallituksen puheenjohtaja, Nordic Healthcare Group (NHG) Oy

10.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden juontaa Jukka Vahti, asiantuntija, viestintä, Sitra.

Ilmoittautuminen 8.3.2018 mennessä:

Anna Kojo
Viestintäpäällikkö, AbbVie
anna.kojo@abbvie.com

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna
2013 eriydyttyään Abbottista.

Keskitymme kehittämään maailman vakavimpiin sairauksiin lääkkeitä, joiden kliininen teho on osoitettu selkeästi ja potilashyöty on merkittävä.Toimimme immunologian, onkologian, virologian ja neurologian terapia-alueilla. 

Maailmanlaajuisesti AbbVie työllistää noin 29 000 henkeä ja valmistamiamme lääkkeitä on saatavilla yli 175 maassa. AbbViella on Suomessa noin 85 työntekijää ja toimistomme sijaitsee Espoossa. Lisätietoa AbbViesta saat osoitteista www.abbvie.fi ja www.abbvie.com

Lue lisää »
H4lmd6wq0fu0nfwydmuo

AbbVie nousi Great Place to Work –tutkimuksessa sijalle 8

Lehdistötiedotteet   •   Helmi 16, 2018 11:49 EET

• AbbVie Oy sijoittui Great Place to Work –tutkimuksessa keskisuurten yritysten sarjassa sijalle 8 • AbbVie Oy on Great Place to Work –tutkimuksessa ainoa palkintosijoille sijoittunut lääkeyritys

Media no image

AbbVie on mukana sairauksien syntymekanismeja kartoittavassa 59 miljoonan euron FinnGen-tutkimushankkeessa

Lehdistötiedotteet   •   Joulu 19, 2017 09:00 EET

  • FinnGen-tutkimushankkeen avulla pyritään ymmärtämään entistä paremmin sairauksien syitä ja kehittämään yksilöllisempiä ja tehokkaampia hoitomuotoja
  • Hankkeeseen on tarkoitus saada kuuden vuoden aikana mukaan 500 000 verinäytettä suomalaisten biopankkien kautta
  • FinnGen-hanke on ainutlaatuinen yhteistyöhanke tutkimusorganisaatioiden,suomalaisten biopankkien ja lääketeollisuuden välillä.

AbbVie on mukana suomalaisten genomitietoa kartoittavassa FinnGen-tutkimushankkeessa. Tutkimushankkeen tavoite on pyrkiä ymmärtämään sairauksien syitä paremmin sekä kehittämään yksilöllisempiä hoitomuotoja genomitiedon perusteella. Hanke kestää arviolta kuusi vuotta ja sen taloudellinen arvo on 59 miljoonaa euroa.

"Tähän mennessä eri sairauksista kärsiviä on hoidettu diagnoosien perusteella, mutta tulevaisuudessa ihmisillä on yhä useammin mahdollisuus saada yksilöllistä hoitoa heidän omasta perimästään saatavan tiedon perusteella. FinnGen-tutkimushankkeessa Suomeen luodaan arvokas biopankkinäytteiden ja genomitiedon kokoelma, joka hyödyttää Suomessa tehtävää lääketieteellistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Pitkällä tähtäimellä tämä tutkimus- ja kehitystoiminta höydyttää suomalaisia potilaita esimerkiksi yksilöllisen ja räätälöidyn lääkehoidon kautta, AbbVien Suomen lääketieteellinen johtaja Anne Lehtonen sanoo."

Finn-Gen-tutkimushanketta johtavat Helsingin yliopisto (Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM/HiLIFE) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Helsingin Biopankki). Kansainvälisesti merkittävässä hankkeessa on mukana yhdeksän suomalaista biopankkia, ja sitä rahoittavat Tekes 20 miljoonalla eurolla ja kansainväliset lääkeyritykset AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Celgene, Genentech (osa Roche-yhtymää), MSD ja Pfizer yhteensä 39 miljoonalla eurolla. Tutkimushankkeen aikana kerätyn ja analysoidun genomitiedon avulla voi olla mahdollista esimerkiksi ennaltaehkäistä sairauksia, kehittää diagnostiikkaa ja luoda yksilöllisiä hoitoratkaisuja.

"Olemme AbbViella ylpeitä siitä, että olemme saaneet mahdollisuuden olla mukana FinnGen-tutkimushankkeessa. Suomi on mielenkiintoinen investointikohde lääketieteellisen tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta kaltaisellemme kansainväliselle biolääkealan yritykselle. Suomessa on erinomaiset edellytykset tämänkaltaisen tutkimuksen tekemiselle, mm. lääketieteellistä tutkimusta helpottava geeniperimä, laajat kansalliset digitaaliset terveydenhuollon rekisterit sekä kansainvälisesti arvostettua biolääketieteellistä tutkimusosaamista, Anne Lehtonen sanoo."

Genomitiedon avulla voidaan parhaimmassa tapauksessa nopeuttaa lääkekehitystä. Yhden lääkemolekyylin matka potilaan käyttöön saakka kestää keskimäärin yli 10 vuotta. FinnGen-tutkimushankkeessa kerätyn tiedon avulla tätä prosessia voidaan mahdollisesti nopeuttaa, kun tietoa lääkemolekyylin tehokkuudesta saadaan jo varhaisemmassa vaiheessa.

"Genomitiedon avulla voidaan myös mahdollisesti löytää jo myyntiluvan omaavalle lääkkeelle uusia käyttökohteita muiden sairauksien hoidossa. Tällä tavoin uusien lääkkeiden käyttöönotto voi nopeutua ja vakavista sairauksista kärsivien olisi mahdollista saada tehokasta hoitoa mahdollisimman oikea-aikaisesti, Lehtonen jatkaa."

Lisätietoja:

Anne Lehtonen
Lääketieteellinen johtaja, AbbVie Oy
+358 40 9022 397
anne.lehtonen@abbvie.com

Anna Kojo
Viestintäpäällikkö, AbbVie Oy
+358 50 3085 616
anna.kojo@abbvie.com

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013. Keskitymme kehittämään maailman vakavimpiin sairauksiin lääkkeitä, joiden kliininen teho on osoitettu selkeästi ja potilashyöty on merkittävä. Toimimme immunologian, onkologian, virologian ja neurologian terapia-alueilla.

Maailmanlaajuisesti AbbVie työllistää noin 29 000 henkeä ja markkinoi lääkkeitään yli 175 maassa. AbbViellä on Suomessa noin 85 työntekijää ja toimistomme sijaitsee Espoossa.

Lisätietoa AbbViesta, sen työntekijöistä ja tuotteista saat osoitteesta www.abbvie.fi ja www.facebook.com/AbbVieSuomi.

Lue lisää »
Th42ipoo18rf3fo3lfcj

Nimitysuutinen: Jenni Moberg AbbVien johtoryhmän jäseneksi

Lehdistötiedotteet   •   Marras 08, 2017 08:15 EET

Tbl2g960qdwsel88xape

AbbVie on valittu yhdeksi maailman parhaista työpaikoista Great Place to Work 2017 -tutkimuksessa

Lehdistötiedotteet   •   Loka 30, 2017 12:00 EET

• AbbVie sijoittui sijalle 6. kansainvälisessä Great Place to Work 2017 -tutkimuksessa

Media no image

MUISTUTUSKUTSU 24.10. Kestävä Terveydenhuolto -hanke: Valinnan tarpeet ja mahdollisuudet

Lehdistötiedotteet   •   Loka 19, 2017 07:55 EEST

Kestävä Terveydenhuolto -hanke järjestää aamiaistilaisuuden Musiikkitalon ravintolassa (Mannerheimintie 13, Helsinki) 24.10.2017 klo 8-10 (aamiainen 7.30 alkaen) teemalla Valinnan tarpeet ja mahdollisuudet.

Ajankohta: 24.10.2017 klo 8-10 (aamiainen klo 7.30 alkaen)

Paikka: Musiikkitalon ravintola, Mannerheimintie 13, Helsinki

Ohjelma:

7.30 Aamiaistarjoilu

8.00–8.30 Miten käy valinnanvapauden?
Annika Saarikko, perhe- ja peruspalveluministeri

8.30–8.50 Valinnanvapaus 2.0
Heikki Pursiainen, ent. Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, nyk. Sisältöjohtaja ja ekonomisti, MustRead

8.50–9.10 Valinnanvapaus - jäähylle vai maaliin?
Ville Skinnari, kansanedustaja

9.10–9.30 Perustuslaki: Mihin kolahti lakiehdotus valinnanvapaudesta?
Annika Lapintie, kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

9.30–10.00 Paneeli: Mitä saa tarvita, mitä on oikeus valita?

  • Minna Anttonen, toiminnanjohtaja, Suomen Syöpäpotilaat
  • Heikki Pursiainen, ent. Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, nyk. Sisältöjohtaja ja ekonomisti, MustRead
  • Ville Skinnari, kansanedustaja

Tilaisuuden juontaa Eveliina Huurre, projektijohtaja, Sitra.

Ilmoittautuminen:

https://www.lyyti.fi/reg/Kestavan_terveydenhuollon_aamiainen_24102017_4533

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013. Yhtiön missiona on kehittää ja markkinoida kehittyneitä hoitoja hankaliin ja vakaviin sairauksiin asiantuntemuksensa, sitoutuneen henkilöstönsä ja innovaatiokykynsä avulla.

Maailmanlaajuisesti AbbVie työllistää noin 29 000 henkeä ja markkinoi lääkkeitään yli 175 maassa. AbbViellä on Suomessa noin 85 työntekijää ja toimisto sijaitsee Espoossa.

Lisätietoa yrityksestä, sen työntekijöistä ja tuotteista saat osoitteesta http://www.abbvie.fi/?trackingSelection=Yes tai http://www.abbvie.com/.

Kestävä Terveydenhuolto -hanke järjestää aamiaistilaisuuden Musiikkitalon ravintolassa (Mannerheimintie 13, Helsinki) 24.10.2017 klo 8-10 (aamiainen 7.30 alkaen) teemalla Valinnan tarpeet ja mahdollisuudet.

Lue lisää »
Media no image

KUTSU 24.10. Kestävä Terveydenhuolto -hanke: Valinnan tarpeet ja mahdollisuudet

Lehdistötiedotteet   •   Loka 11, 2017 07:55 EEST

Kestävä Terveydenhuolto -hanke järjestää aamiaistilaisuuden Musiikkitalon ravintolassa (Mannerheimintie 13, Helsinki) 24.10.2017 klo 8-10 (aamiainen 7.30 alkaen) teemalla Valinnan tarpeet ja mahdollisuudet.

Ajankohta: 24.10.2017 klo 8-10 (aamiainen klo 7.30 alkaen)

Paikka: Musiikkitalon ravintola, Mannerheimintie 13, Helsinki

Ohjelma:

7.30 Aamiaistarjoilu

8.00–8.30 Miten käy valinnanvapauden? 
Annika Saarikko, perhe- ja peruspalveluministeri

8.30–8.50 Valinnanvapaus 2.0
Heikki Pursiainen, ent. Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, nyk. Sisältöjohtaja ja ekonomisti, MustRead

8.50–9.10 Valinnanvapaus - jäähylle vai maaliin?
Ville Skinnari, kansanedustaja

9.10–9.30 Perustuslaki: Mihin kolahti lakiehdotus valinnanvapaudesta?
Annika Lapintie, kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

9.30–10.00 Paneeli: Mitä saa tarvita, mitä on oikeus valita?

  • Minna Anttonen, toiminnanjohtaja, Suomen Syöpäpotilaat
  • Heikki Pursiainen, ent. Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, nyk. Sisältöjohtaja ja ekonomisti, MustRead
  • Ville Skinnari, kansanedustaja

Tilaisuuden juontaa Eveliina Huurre, projektijohtaja, Sitra.

Ilmoittautuminen:

https://www.lyyti.fi/reg/Kestavan_terveydenhuollon_aamiainen_24102017_4533

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013. Yhtiön missiona on kehittää ja markkinoida kehittyneitä hoitoja hankaliin ja vakaviin sairauksiin asiantuntemuksensa, sitoutuneen henkilöstönsä ja innovaatiokykynsä avulla.

Maailmanlaajuisesti AbbVie työllistää noin 29 000 henkeä ja markkinoi lääkkeitään yli 175 maassa. AbbViellä on Suomessa noin 85 työntekijää ja toimisto sijaitsee Espoossa.

Lisätietoa yrityksestä, sen työntekijöistä ja tuotteista saat osoitteesta http://www.abbvie.fi/?trackingSelection=Yes tai http://www.abbvie.com/.

Kestävä Terveydenhuolto -hanke järjestää aamiaistilaisuuden Musiikkitalon ravintolassa (Mannerheimintie 13, Helsinki) 24.10.2017 klo 8-10 (aamiainen 7.30 alkaen) teemalla Valinnan tarpeet ja mahdollisuudet.

Lue lisää »
Media no image

Suomalaistutkimus: Kipu on eniten elämänlaatua heikentävä oire ihosairaus HS-taudissa

Lehdistötiedotteet   •   Elo 24, 2017 07:55 EEST

Hidradenitis suppurativaa eli HS-tautia sairastavien tautitaakkaa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisessa tutkimuksessa. Tutkimustulosten mukaan potilaiden diagnoosiviive on pidempi kuin mitä aiempien tutkimusten1,2 perusteella on havaittu. Lisäksi potilaat raportoivat kivun olevan eniten elämänlaatuun vaikuttava oire.

LT Nicolas Kluger, ThM Martta Ranta ja FT Martina Serlachius selvittivät tutkimuksessaan suomalaisten HS-tautia sairastavien kokemaa tautitaakkaa. Tutkimuksessa oli mukana 26 HS-tautia sairastavaa potilasta. Potilaiden keski-ikä oli 44,2 vuotta ja 61,5 % heistä oli naisia.

  • Hidradenitis suppurativa eli HS-tauti on krooninen, tulehduksellinen ja usein kivulias ihosairaus. Tavallisesti HS-tauti oireilee toistuvina tulehduksina paikoissa, joissa on runsaasti hikirauhasia, kuten kainaloiden ja nivusten ympäristössä sekä paikoissa, joissa iho altistuu hankaukselle, kuten rintojen alla, pakaroissa ja sisäreisissä. Näillä alueilla ilmenee paiseita, kivuliaita kyhmyjä ja haavaumia. Tautia sairastaa noin 1-4 % väestöstä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa on selvitetty HS-taudin vaikutusta sairastavien elämänlaatuun, sanoo LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Nicolas Kluger.

Tutkimuksessa selvitettiin HS-tautia sairastavien elämänlaatua useiden kyselyiden (Work Productivity and Activity Impairment-Specific Health Problem [WPAI-SHP], Dermatology Life Quality Index [DLQI], Beck Depression Inventory [BDI-21], 15D Instrument [15D], Hidradenitis Suppurativa Symptom Assessment [HSSA] ja Hidradenitis Suppurativa Impact Assessment [HSIA]) ja potilashaastattelun avulla. Tutkimustuloksia koskevassa ensimmäisessä julkaisussa käsitellään WPAI-SHP-, DLQI- ja BDI-21- kyselyiden perusteella saatuja vastauksia.

Tutkimustulosten perusteella HS-taudin keskimääräinen diagnoosiviive on 13,7 vuotta. HS-tautia sairastavat olivat saaneet HS-diagnoosinsa keskimäärin 40,5-vuotiaina. Noin 30 %:lla sairastavista tautia on esiintynyt suvussa. Ihosairauksia sairastavan elämänlaatua mittaavan DLQI-kyselyn perusteella naiset kärsivät miehiä enemmän HS-taudin oireista. Naispotilaat myös raportoivat enemmän masennukseen liittyvistä oireista BDI-21-kyselyssä.

Kipu on tutkimustulosten perusteella HS-tautiin liittyvistä oireista eniten elämänlaatuun vaikuttava. Muita oireita ovat sairastavien mukaan ihoon ja pukeutumiseen liittyvät vaikeudet ja seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen. Sairastavat raportoivat myös häpeään liittyvien tuntemusten ikävistä vaikutuksista elämänlaatuun.

HS-tauti heikentää myös sairastavien työ- ja toimintakykyä. Tutkimuksen mukaan työssäkäyvät sairastavat ovat joutuneet jäämään pois töistä vuoden aikana keskimäärin 14,2 päivää. Sairaspäivien määrä vaihteli 0-120 päivän välillä eikä 50 % sairastavista työllisistä raportoinut lainkaan olleensa sairauslomalla HS-taudin vuoksi.

  • Tutkimustuloksissa yllättävää on diagnoosiviiveen pituus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu noin 7-12 vuoden diagnoosiviiveestä1,2. Lisäksi yllättävää on se, että sairastavat kuvaavat kivun HS-taudin lamaannuttavimmaksi ja eniten toimintakykyä heikentäväksi oireeksi. Aiemmissa tutkimuksissa kipua on kuvattu muun muassa tuntemukseksi kuumuudesta ja paineesta iholla. Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset HS-potilaat ovat tautinsa ja töistä poissaolon suhteen hyvin sitkeitä, sanoo Kluger.

Tutkimustulokset julkaistiin Skin Appendage Disorderin numerossa 2017:3. Julkaisun elektroninen versio löytyy osoitteesta: https://www.karger.com/Article/FullText/455236

Tutkimus jatkuu HI-FI-tutkimuksena (A cross-sectional study on Hidradenitis suppurativa disease burden in Finland) koko Suomessa ja siitä on odotettavissa tuloksia vuoden 2018 aikana.

Tutkimuksen tekijöistä Nicolas Kluger työskentelee iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Martta Ranta työskentelee AbbVie Oy:ssä lääketieteellisestä tutkimuksesta vastaavana ja Martina Serlachius lääketieteellisenä asiantuntijana. 

Lisätietoja:

Nicolas Kluger
Lääketieteen tohtori, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
+358 9 471 86530
nicolas.kluger@hus.fi

Anne Lehtonen
Lääketieteellinen johtaja
AbbVie Oy
+358 40 9022 397
anne.lehtonen@abbvie.com

FIHUM170250/06.2017

Lähteet:

1.Jemec G. Hidradenitis Suppurativa. N Engl J Med, 2012; 366:158-164.

2.Zouboulis et al. Hidradenitis Suppurativa/Acne Inversa: Criteria for Diagnosis, Severity Assessment, Classification and Disease Evaluation. Dermatology 2015;23: 184–190.

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013 eriydyttyään Abbottista. Yhtiön missiona on kehittää ja markkinoida kehittyneitä hoitoja hankaliin ja vakaviin sairauksiin asiantuntemuksensa, sitoutuneen henkilöstönsä ja innovaatiokykynsä avulla.

Maailmanlaajuisesti AbbVie työllistää noin 29 000 henkeä ja markkinoi lääkkeitään yli 170 maassa. AbbViellä on Suomessa noin 85 työntekijää ja toimisto sijaitsee Espoossa.

Lisätietoa yrityksestä, sen työntekijöistä ja tuotteista saat osoitteesta http://www.abbvie.fi/?trackingSelection=Yes tai http://www.abbvie.com/.

Lue lisää »
Media no image

Kestävä Terveydenhuolto –hanke: Pitkäaikaissairauden vuoksi tekemättä jäävä työ aiheuttaa luultua suuremmat kustannukset, osoittaa uusi suomalainen selvitys

Lehdistötiedotteet   •   Heinä 12, 2017 09:00 EEST

Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia -selvityksessä tarkastellaan tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD-sairaudet) ja reumasairauksien aiheuttamia työstäpoissaoloja ja niistä yksilölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia. Selvityksen osana teetettyyn kyselyyn vastasi 1057 Reumaliiton ja Crohn ja Colitis ry:n jäsentä. Tuloksien perusteella pitkäaikaissairauden vuoksi tekemättä jäävä työ aiheuttaa luultua suuremmat kustannukset.

Reumasairauksia sairastaa Suomessa noin 100 000 ihmistä. Tyypillisimpiä reumasairauksia ovat nivelreuma ja selkärankareuma. IBD-sairauksia sairastaa noin 46 000 suomalaista. Yleisimmät IBD-sairaudet ovat haavainen paksusuolehtulehdus ja Crohnin tauti. IBD-sairauksia sairastavien määrä on kolminkertaistunut Suomessa vuosien 1993–2008 välillä.

Selvityksen valmistelutyöryhmässä ovat mukana AbbVie Oy, Crohn ja Colitis ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lääkäriliitto, Reumaliitto ry, Sitra, Tehy ja Terveystalo. Selvityksessä on kerätty tietoa potilasjärjestöjen jäsenille osoitetun kyselyn avulla (N=1057) sekä Kelan, Terveystalon sekä Työterveys Helsingin kokoamista aineistoista.

Selvityksen mukaan reuma- ja IBD-sairaudet vaikuttavat huomattavasti sairastavien tulonmuodostukseen ja siihen, miten he kokevat asemansa työelämässä. Näihin vaikuttavat työkyvyttömyyden lisäksi esimerkiksi vajaakuntoisena työskentely sekä työn valinta. Noin 24% kyselyyn vastanneista opiskelijoista ilmoitti kouluttautuvansa uudelleen sairautensa vuoksi.

  • Terveydenhuollon kustannusten lisäksi reuma- ja IBD-sairauksista aiheutuu muita merkittäviä kustannuksia, kuten esimerkiksi vaikutuksia työssä jaksamiseen, jos hoito ei ole tasapainossa, sekä mahdollisesti työn uudelleen järjestelyn tarvetta työyhteisössä. Lisäksi voi aiheutua työllistymättömyyttä sekä lisääntynyttä kotiavun tarvetta. Näistä syistä johtuvat kustannukset ja lisääntyneen työn määrä yleensä jäävät huomioimatta kun arvioidaan sairauksien aiheuttamia menetyksiä ja vastaavasti tehokkaasta hoidosta saatavia hyötyjä, sanoo asiantuntijalääkäri Jan Schugk Elinkeinoelämän Keskusliitosta.

Pitkäaikaissairauksien aiheuttamia haittoja mitataan liian kapea-alaisesti

Pitkäaikaissairauksien aiheuttamia rahallisia menetyksiä on tyypillisesti mitattu ottamalla huomioon muun muassa yksilön menetykset eläkkeistä. Työnantajan kannalta on useimmiten huomioitu työntekijän poissaolo työstä sekä työkyvyttömyyseläkkeet. Nyt tehdyssä selvityksessä näiden lisäksi on tarkasteltu muita tulonmuodostukseen vaikuttavia kokonaisuuksia.

  • Tässä selvityksessä haluttiin tarkastella myös muita sairastavalle ja yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttavia menetyksiä, joita ei yleensä ole huomioitu laskelmissa. Näitä ovat yksilön kannalta esimerkiksi menetykset, jotka liittyvät työttömyysetuuksiin, osa-aikaisuuteen sekä ammatin ja koulutuksen valintaan. Työnantajan kannalta lisämenetyksiä aiheuttavat esimerkiksi poissaolon vaikutukset muihin työntekijöihin sekä vajaakuntoisena työskentely. Yhteiskunnan maksettavaksi lankeaa loppupeleissä kokonaislasku, sanoo Schugk.

Yksilölle sairastamisen vuoksi tekemättä jäävän työn kustannus on selvityksen mukaan noin 608 euroa kuukaudessa. Työnantajalle vastaava summa on noin 754 euroa kuukaudessa ja yhteiskunnalle noin 1570 euroa.

Sairastamisen haitat korostuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa

Alueelliset erot tulehduksellisia suolistosairauksia ja reumasairauksia sairastavien työkyvyttömyydessä ovat merkittävät. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa työkyvyttömyyttä esiintyy paljon: selvityksen perusteella näillä alueilla työkyvyttömyys on noin kolminkertaista reuma- ja IBD-sairauksia sairastavilla kun verrataan yleiseen tilanteeseen Suomessa. Selvityksen tuottaman tiedon valossa voidaan kyseenalaistaa alueellisen tasa-arvon toteutuminen kyseisten sairauksien hoidossa.

  • Pitkäaikaissairauksien hoitokokonaisuuksien ja hoidon potilaskeskeisyyden kehittäminen on välttämätöntä, jos haluamme parantaa hoidon vaikuttavuutta ja toisaalta saada terveydenhuollon kustannusten kasvua hillittyä, Schugk kertoo.

Sairastavalle itselleen kyseessä on huomattava hyvinvoinnin menetys

Selvitykseen vastanneet ovat arvioineet hyvinvoinnin erityisen heikoksi virkeyden ja tarmokkuuden sekä mielialan osalta. Hyvinvointia heikentävät myös kivut ja vaivat. Vastaajat ovat arvioineet myös työ- ja toimintakykynsä sekä kokonaisterveydentilansa alentuneeksi.

  • On positiivista, että vastaajat kuitenkin arvioivat kykynsä huolehtia itsestään hyväksi samoin kuin kyvyn liikkua. Myös sosiaalinen kanssakäyminen ja sosiaaliset suhteet ovat vastaajille positiivinen voimavara heikentyneestä kokonaishyvinvoinnista huolimatta, Schugk huomauttaa.

Lisätietoja:

AbbVie Oy, Kati Nyman, Yhteiskuntasuhdejohtaja, 040 7531 323, kati.nyman@abbvie.com
Crohn ja Colitis ry, Ulla Suvanto, Toiminnanjohtaja, 040 031 5383, ulla.suvanto@ibd.fi
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Jan Schugk, Asiantuntijalääkäri, 040 594 1448, jan.schugk@ek.fi
Lääkäriliitto, Heikki Pärnänen, Johtaja, politiikkatoimiala, 040 546 5316, heikki.parnanen@laakariliitto.fi
Reumaliitto ry, Maria Ekroth, Toimitusjohtaja, 040 707 9114, maria.ekroth@reumaliitto.fi
Sitra, Eveliina Huurre, Projektijohtaja, sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, +358 (294) 618 228, eveliina.huurre@sitra.fi
Tehy, Kirsi Sillanpää, Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala, +358 9 5422 7160, kirsi.sillanpaa@tehy.fi
Terveystalo, Juha Tuominen, Johtava ylilääkäri, 040 528 4160, juha.tuominen@terveystalo.com

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. 

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013 eriydyttyään Abbottista. Yhtiön missiona on kehittää ja markkinoida kehittyneitä hoitoja hankaliin ja vakaviin sairauksiin asiantuntemuksensa, sitoutuneen henkilöstönsä ja innovaatiokykynsä avulla.

Maailmanlaajuisesti AbbVie työllistää noin 28 000 henkeä ja markkinoi lääkkeitään yli 170 maassa. AbbViellä on Suomessa noin 85 työntekijää ja toimisto sijaitsee Espoossa.

Lisätietoa yrityksestä, sen työntekijöistä ja tuotteista saat osoitteesta http://www.abbvie.fi/?trackingSelection=Yes tai http://www.abbvie.com/.

Lue lisää »

Kuvat & videot 11 kuvaa

Yhteyshenkilöt 2 yhteyshenkilöä

AbbVie Oy

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013 eriydyttyään Abbottista.

AbbVie keskittyy kehittämään maailman vakavimpiin sairauksiin lääkkeitä, joiden kliininen teho on osoitettu selkeästi ja potilashyöty on merkittävä.Toimimme immunologian, onkologian, virologian ja neurologian terapia-alueilla.

Maailmanlaajuisesti AbbVie työllistää noin 29 000 henkeä. AbbVien valmistamia lääkkeitä on saatavilla yli 175 maassa. AbbViella on Suomessa noin 85 työntekijää ja AbbVien toimisto sijaitsee Espoossa.

Lisätietoa AbbViesta saat osoitteista www.abbvie.fi ja www.abbvie.com.

Osoite

  • AbbVie Oy
  • Pihatörmä 1 B
  • 02240 ESPOO
  • Finland