Skip to main content

Arlalla hävikin hallinta on osa arkea

Uutinen   •   Syys 04, 2014 14:48 EEST

Syyskuussa vietettävä Hävikkiviikko tarjoaa keinoja ruokahävikin hallintaan. Arlan tuotannossa hävikkiä hallitaan joka päivä.

Suomalaisissa kodeissa heitetään vuosittain roskiin 120 – 160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohti laskettuna määrä on 22-30 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Eniten heitetään pois pilaantunutta ruokaa, mutta päiväyksen vanhentuminen on toiseksi yleisin syy heittää ruokaa roskiin.

”Aina kannattaa ensin haistaa ja maistaa ennen kuin heittää ruokaa roskiin. Monet tuotteet ovat oikein säilytettyinä täysin käyttökelpoisia vielä päiväysmerkinnän jälkeenkin”, muistuttaa elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta.

Kuluttajaliitto järjestää 8. – 14. syyskuuta Hävikkiviikon, joka tarjoaa jokaiselle suomalaiselle keinoja ja ideoita ruokahävikin hallintaan.

”Suuri ruokahävikin määrä ei ongelma pelkästään Suomessa, vaan siihen kiinnitetään huomiota maailmanlaajuisesti. Syyskuussa hävikkiteema on esillä kaikissa Pohjoismaissa”, Annikka kertoo.

Hävikkiviikon toteutukseen osallistuu Kuluttajaliiton kanssa suuri joukko yrityksiä, järjestöjä ja kunnallisia ruokapalveluita. Arla on yksi Hävikkiviikon toteuttajista.

Tuotannon suunnittelu minimoi hävikin

Senior Manager Maarit Simell sanoo, että Arlan tuotannossa hävikin hallintaan kiinnitetään huomiota päivittäin. Kaikki hävikin vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat osa normaalia tuotannon tehokkuutta ja vastuullisuutta.

”Valmistamme tuoretuotteita, joilla on melko lyhyt myyntiaika. Siksi tuotannon huolellinen suunnittelu ja tuotteiden menekin ennustaminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Tuotanto, myynti ja markkinointi tekevät tässä saumatonta yhteistyötä”, Maarit kertoo.

Tuotannossa etsitään jatkuvasti keinoja pienentää hävikin määrää entisestään. Maitoraaka-aine pyritään käyttämään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi, jotta hävikki valmistuksessa on mahdollisimman pieni. Pienilläkin parannuksilla voidaan säästää suuri määrä maitoa, esimerkiksi lähes säiliöautollinen viikossa. 

”Tuotantojärjestyksellä pyritään tekemään mahdollisimman jouheva tuotantoajo ilman hävikkiä aiheuttavia pesukatkoksia. Jokainen uusi aloitus aiheuttaa hävikkiä. Esimerkiksi luomut, maustamattomat ja laktoosittomat tuotteet tehdään juuri pesujen jälkeen ennen muiden tuotteiden valmistusta.”

Maarit kertoo, että automaatiota on lisätty tuotannon monessa vaiheessa estämään virhetoimintoja. Tallentavan prosessihistoriatiedon avulla voidaan todeta laitteistojen toimineen moitteettomasti tai vaihtoehtoisesti löytää ja korjata vika nopeasti.  

”Kaikkea ei voi automaatiokaan hoitaa. Tarkka ja motivoitunut henkilöstö pitää myös hyvää huolta siitä, että pakattavat tuotteet ovat juuri sellaisia kuin niiden pitää olla, jolloin ne voidaan toimittaa varastosta asiakkaille”, Maarit muistuttaa.

Yksi esimerkki henkilöstön suorittamasta laadunvarmistuksesta on kuvassa näkyvä pyramidivuoto­testi, joka on tärkeä osa hävikin ja laadun hallintaa. Testin avulla löydetään laitevika, jos purkit eivät saumaudu kunnolla ja vuotavat. Kuvassa vasemmalta oikealle Herdis Rehepapp ja Maarit Simell.

Osallistu kuvakisaan!

Hävikkiviikon kunniaksi järjestetään kuvakilpailu. Ota ruokahävikkiin liittyvä kuva, lataa se Instagramiin #hävikkiviikko-tunnisteella sekä tägää se käyttäjälle @havikkiviikko. Parhaat kuvat palkitaan tuotepalkinnolla. Kilpailu on käynnissä 1.-14.9.2014.