Tieturi Oy

Arvoista hyveisiin – päämääristä tuloksiin!

Blogikirjoitus   •   Joulu 03, 2012 16:42 EET

Niklas Reuter

Arvot, hyveet ja projektijohtaminen

Projektikonsulttina minulla on usein tilaisuus keskustella projektipäälliköiden kanssa projektien valmistelusta. Yksi keskeisimmistä pohdiskelun aiheistamme on projektien synty. Toteamme aina, että projektien tarkoitus on aikaansaada muutos nykytilaan verrattuna. Haemme myös yhdessä virikkeitä, joista projektit saavat alkunsa. Hyvin usein pohdintaan liitetään oman organisaation toimintaa ohjaavat arvot.

On kuitenkin yllättävää miten harvoin projektipäälliköt aidosti pitävät arvoja toimintaa ohjaavina tekijöinä. Moni ei pysty nimeämään oman organisaation arvoja. He eivät myöskään tiedä milloin ja kenen määritteleminä ne ovat aikoinaan syntyneet. Harvemmin kukaan on henkilökohtaisesti osallistunut arvojen määrittelemiseen tai niiden tarkempaan kuvaamiseen osana tekemistä työpaikalla. Useimmiten tiedetään kyllä, että ne ovat listattuina nettisivuilla. Arvot ovat monelle etäinen ja muodollinen tuotos, joka on syntynyt johdon määrittelemän strategiaprosessin puitteissa.

Tämä syö arvojen uskottavuutta ja tekee niistä hyödyttömiä. Voisi jopa väittää, että arvot tällaisena keinotekoisena yhteisöllisyyden luojana tuottavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos työntekijät eivät ymmärrä arvoja eivätkä samaistu niihin, eikä osallistavalle arvojen määrittelemiselle ole varattu aikaa, meillä on ongelmia. Silloin arvot edustavat johdon sitoutumisen ja aidon välittämisen puutetta. Arvot, joita ei näe arjessa muistuttavat meitä päämäärien ja todellisuuden välisestä kuilusta. Tämä on vaarallinen tie, koska usko omaan työyhteisöön on vaakalaudalla.

Tällaisessa tilanteessa kaikkien kannattaisi ottaa yhdessä aimo harppaus eteenpäin ja keskittyä arvojen sijasta hyveisiin. Mihin ihmeen hyveisiin?

Antti Kylliäisen opit

Antti Kylliäinen on käsitellyt hyveiden olemusta teoksessaan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen. Hän keskustelee muun muassa arvojen ja hyveiden välisestä erosta. Arvot edustavat tahtotilaa; jaloja päämääriä joihin pyrimme, ja joita pidämme tärkeinä. Hyveet ovat kuitenkin arvoja arvokkaampia, sillä ne edustavat arvojen viemistä käytäntöön.

“Toisin kuin arvot, hyveet eivät voi toimia pelkästään ihanteiden ja periaatteiden tasolla, niillä on jo määritelmän mukaan aina oltava elävä yhteys siihen, mitä todella tapahtuu. Jos jokin yksittäinen hyve ei käytännössä toteudu, sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa.”[1]

Voisimme siis sanoa että hyveet tarjoavat ns. “kättä pitempää”, ne edustavat tekemistä, suoraa toimintaa. Hyveet näkyvät toiminnan tuloksena, arvot edustavat tavoitetilaa.

Kylliäinen toteaa teoksessaan, että hyveet tekevät uutta tulemistaan. Yhtenä keskeisenä syynä ovat hyveiden mitattavat seuraukset. Työn hyveiden vaikutukset näkyvät sekä työntekijän että organisaation tasolla.

Kun sanat ja teot ovat yhteydessä toisiinsa, työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys lisääntyvät. Muita myönteisiä työntekijään liittyviä hyveiden vaikutuksia ovat muun muassa työmotivaation ja sitoutumisen kasvaminen, uupumisen ja sairastelun väheneminen sekä työurien piteneminen. Kylliäinen määrittelee myös hyveiden vaikutuksia organisaatioon. Niihin kuuluvat muun muassa työn tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun paraneminen eli organisaation paineensietokyvyn nousu sekä organisaation maineen ja kilpailukyvyn vahvistuminen.[2]

Yhteisten tärkeiden johtamisen hyveiden valinta ja määritteleminen

Minulla oli onni ja ilo osallistua Tieturin ja EBEN (European Business Ethics Network) Finlandin yhteiseen seminaariin Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen. Tilaisuuden primus motorina toimi Antti Kylliäinen. Osallistujina oli viitisenkymmentä henkilöstön kehittämisen ja yritysvastuun johtotehtävissä toimivaa asiantuntijaa.

Yritimme yhdessä kiteyttää tärkeimpinä pitämiämme työelämän hyveitä. Jokaisella osallistujalla oli 5 ääntä, ja lähtökohtana oli 24 työelämän hyveen lista[3]. Yllättävän yksimielisesti onnistuimme priorisoimaan niin sanotun Top Ten -listauksen. Seuraavia hyveitä pidettiin tärkeimpinä: Johdonmukaisuus (8 ääntä), Oikeudenmukaisuus (8 ääntä), Luotettavuus (6 ääntä), Rohkeus (4 ääntä), Inhimillisyys (3 ääntä), Suurisieluisuus (3 ääntä), Avoimuus (2 ääntä), Nöyryys (2 ääntä), Päättäväisyys (2 ääntä) ja Sinnikkyys (2 ääntä).

Meille annettiin tehtäväksi määritellä jokaisen hyveen olemus ja tarpeellisuus sekä tilanteita, joissa kyseisen hyveen soveltaminen on erityisen haasteellista.

Johdonmukaisuudella tarkoitettiin asioiden eteenpäin viemistä maaliin saakka, hyveiden toistamista sekä pelisääntöjen selkeyttä. Johdonmukaisuutta tarvitaan erityisesti pitkäjänteisessä toiminnassa, vaikka sitä onkin haasteellista soveltaa muutos- ja ristiriitatilanteissa.

Oikeudenmukaisuus on ihmisten tasapuolista ja tasavertaista kohtelua yleiset säännöt huomioiden. Kaikkia huomioidaan ansioidensa mukaan, ja samoista tuloksista maksetaan sama palkka. Oikeudenmukainen henkilö ei suosi omia kavereitaan ja verkostojaan. Oikeudenmukaisuutta tarvitaan muutos- ja ristiriitatilainteiden lisäksi myös mahdollisuuksien ja etuisuuksien tarjoamisessa. Oikeudenmukaisuuden soveltaminen on erityisen hankalaa kun päätöksiä pitää tehdä lyhyellä aikataululla tai kun joudutaan leikkaamaan toimintaresursseja.

Luotettavuus on ennustettavuutta; pidetään kiinni siitä mistä on sovittu. Silloin puheet ja teot ovat linjassa keskenään. Luotettavaa henkilöä pidetään pätevänä, uskottavana ja rehellisenä. Johtajan luotettavuutta arvostetaan erityisesti kehityskeskusteluissa ja alaisten henkilökohtaisten asioiden käsittelyssä. Luotettavuutta mitataan eturistiriidoissa, joissa yksilön ja yrityksen etu ovat vaakalaudalla.

Rohkeudella tarkoitetaan kykyä johtaa alaisia, ottaa vastuuta, tehdä päätöksiä, ottaa järkeviä riskejä sekä olla eri mieltä ja ilmaista se. Muutosjohtaja tarvitsee rohkeutta.

Inhimillisellä johtajalla on kyky kohdata ihmisiä. Empatia yhdistyy erilaisuuden hyväksymiseen. Suurisieluinen johtaja ei kanna kaunaa saamastaan kritiikistä, eikä myöskään ole pikkumainen. Suurisieluisuutta tarvitaan arkipäivän tilanteissa, kun itse epäonnistuu tai kun on tekemisissä aloittelijoiden kanssa.

Arvostelutilanteissa olisi tärkeä olla suurisieluinen, mutta juuri silloin se onkin hankalaa.Avoimuudella tarkoitetaan kykyä kuunnella, keskustella ja jakaa tietoa. Avoimuutta tarvitaan erityisesti strategioiden ja tavoitteiden määrittelemisessä sekä ihmisten osallistamisessa. Kyky avoimuuteen mitataan varsinkin luottamuksellisten tai vaikeiden asioiden ollessa kyseessä.

Nöyryys on kyky kuunnella muita ja huomioida kaikki. Nöyrä henkilö pystyy asettumaan toisen tilanteeseen. Hän ei ole kaikkitietävä tai koe olevansa muiden yläpuolella. Vaikeiden päätösten edessä tarvitaan nöyryyttä.

Päättäväisellä henkilöllä on taidot tehdä päätöksiä myös epävarmoissa tilanteissa. Hän kantaa vastuun päätöksistä ja toimii niiden mukaisesti. Päättäväisyyttä tarvitaan erityisesti kriisi- ja muutostilanteissa. Päättäväisyyden hyveen soveltaminen on hankalaa, kun päätöstä joudutaan tekemään puutteellisten ja ristiriitaisten tietojen perusteella, tai mikäli päätöstä haastetaan.

Sinnikkyys on sukua päättäväisyydelle; se yhdistää päättäväisyyden, ahkeruuden ja määrätietoisuuden. Sinnikäs henkilö ei anna periksi ja on uskollinen oikeaksi pitämilleen asioille. Sinnikkyys on erityisen arvokas hyve vastoinkäymisissä ja muutosten myymisessä ja läpiviennissä. On hankala olla sinnikäs mikäli tavoitteet ovat epäselvät, tai mikäli esiintyy ristiriitoja arvojen ja näkemysten välillä.

Miten tästä eteenpäin

Mikäli arvot keräävät kokoustilojen huoneentauluissa pölyä. Mikäli arvot näkyvät intrassa suurina, mutta onttoina, lupauksina, silloin aika tehdä muutos. Kootkaa työyhteisönne ja pohtikaa aidosti, mitkä ne hyveet ovat, jotka yhdistävät meitä ja näkyvät arjessa? Mitä ne tarkoittavat tai mitä niiden tulisi tarkoittaa käytännössä? Kuvatkaa toimenpiteitä, joilla hyveitä sovelletaan käytäntöön. Hyve eroaa arvosta juuri toiminnan tulosten muodossa.

[1] Kylliäinen, Antti: Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen – Hyveet työssä ja elämässä. Otava 2012. Sivut 41–42.

[2] Kylliäinen, Antti: Hyveet työssä – mitä ja miksi. Tausta-aineisto 22.11.2012 pidetyssä seminaarissa.

[3] Seuraavat johtamisen hyveet oli listattu: oikeudenmukaisuus, tyyneys, lujuus, suurisieluisuus, luotettavuus, joustavuus, totuudellisuus, suvaitsevaisuus, luovuus, rohkeus, hyväntahtoisuus, ahkeruus, huumorintaju, päättäväisyys, nöyryys, inhimillisyys, sinnikkyys, luottavaisuus, avoimuus, innostuvuus, asiallisuus, reiluus, herkkyys ja johdonmukaisuus


Kirjoittaja työskentelee Tieturissa johtamisen konsulttina. Hänellä 15 vuoden kokemus johtamisen eri osa-alueista, mm. yritysten yhteiskuntavastuusta ja yhdenvertaisuudesta.


>> Tutustu yhteiskuntavastuuseen liittyviin palveluihimme!

>>Lue lisää Tieturin yritysvastuun valmennuksista!

>> Katso kooste Tieturin Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen -seminaarista.