M-Brain Finland

Hyvin jäsennetty tieto tuo rohkeutta liiketoimintaan

Blogikirjoitus   •   Helmi 07, 2014 16:30 EET

Kauppalehti uutisoi tammikuun lopulla konsultointiyritys PwC:n teettämästä globaalista toimitusjohtajakyselystä. Laatuaan seitsemästoista vuosittainen toimitusjohtajatutkimus Global CEO Survey perustuu 1 344 toimitusjohtajan haastatteluun 68 maassa vuoden 2013 viimeisen vuosineljänneksen aikana.

Suomalaisille toimitusjohtajille kulutuksen murros on uhka

Kyselyn mukaan suomalaiset toimitusjohtajat suhtautuvat kulutuksen murrokseen huomattavasti negatiivisemmin kuin heidän kollegansa muissa maissa. Haastattelussa mukana oli 43 suomalaista suuryrityksen johtajaa. Heistä 70 prosenttia piti muutosta kulutuksessa ja ostokäyttäytymisessä uhkana kasvunäkymilleen. Esimerkiksi heidän ruotsalaiskollegoistaan vain joka neljäs kokee tämän muutoksen uhaksi.

PwC Suomen konsultointiliiketoiminnan johtaja Heikki Paija ihmettelee Kauppalehden uutisessa, miksi muutos ja diginatiivien tulo koetaan uhkana eikä mahdollisuutena.

Uutisen luettuani jäin itsekin pohtimaan, miksi muutos on meille suomalaisille niin usein uhka. Onko tässä kyse juuri suomalaisille tyypillisestä ominaisuudesta vai onko taustalla jokin syvempi ihmisluonnon käyttäytymismalli? Lopulta ajatuksissani tulin siihen tulokseen, että sitä pelätään mitä ei tunneta.

Nykyisin muutokset ovat nopeita ja informaation määrä on huikea. Tämä ei ole omiaan lieventämään tuntemattoman pelkoa. Jo nykyisyyttä ja sen tietotulvaa on vaikea tuntea ja hallita tulevaisuudesta puhumattakaan. Itsekin olen monesti yrittänyt imeä jäsentelemätöntä tietoa ja tuntenut syyllisyyttä siitä, etten ehdi lukea jokaista julkaisua, nettisivua ja blogikirjoitusta, jotka ammattitaitoni ja mielenkiintojeni kannalta olisivat kenties olennaisia.

Jossain vaiheessa on hyväksyttävä, ettei kaikkea informaatiota tässä tulvassa enää voi itseensä imeä, ainakaan jäsentelemätöntä. Tässä piilee se johtoajatus, johon yritysten ja juuri näiden kulutuksen murrosta pelkäävien toimitusjohtajienkin pitäisi panostaa: laadukkaaseen ja suunnitelmalliseen tiedonkeruuseen ja analysointiin.

Tieto ei tässä tapauksessa lisää tuskaa vaan avaa mahdollisuuksia. Järkevästi koottu ja käsitelty tieto voi muuttaa uhat mahdollisuuksiksi. Aiemmin tässä blogissa Mikko Latva-Koivisto kirjoittikin osuvan kirjoituksen ”(Big) data is a game-changer, if you know how to use it”. Kulutuksen murros vaatii yrityksiltä kuuntelun taitoa ja aikaa siihen, tai kumppanin joka kuuntelee heidän puolestaan.

Rohkeutta etsiä uutta ydintoiminnan ulkopuolelta

PwC:n kyselyn mukaan Suomalaisista toimitusjohtajista yli 40 % näkee suurimmaksi kasvumahdollisuudeksi markkinaosuuden kasvattamisen nykyisillä markkinoilla. Kansainväliset kollegat taas uskovat kasvun löytyvän uusista tuote- ja palveluinnovaatioista. Suomessa uskotaan säästöihin.

Viimeisimmän Imagen pääkirjoituksessa lehden päätoimittaja Heikki Valkama pohtii onko Suomessa säästöihin liittyvä ydintoimintoihin keskittyminen ja ”rönsyjen” karsiminen mennyt jo liian pitkälle. Esimerkiksi rönsyilyn menestystarinasta Valkama nostaa Googlen, joka on ydintoimintansa oheen rakentanut kaikkea autoista kännyköihin.

Uskon, että Googlen uskallus rönsyilyyn ei pohjaa vain siihen, että heillä on siihen varaa, vaan myös siihen, että heillä on käytössään huima määrä dataa, jota he osaavat ja ennen kaikkea uskaltavat hyödyntää. ”Hyvinä aikoina on uskallettava kehittää uutta”, sanoo Valkama. Itse lisäisin, ettei niitä hyviäkään aikoja kannata odottaa liian pitkään.

Muutokset pelottavat jos niihin ei olla valmiita. Tulevaisuutta ei voi ennustaa mutta muutoksen pohjalle voi hankkia järjestelmällisesti tietoa. Eräällä asiakaskäynnillä asiakas totesi, ettei tarvetta mediaseurantaan ole, koska vielä ei ole laajennettu toimintaa vaikka suunnitelmissa laajeneminen onkin. Mutta juuri asiakkaan kuvaamassa vaiheessa tieto on kriittisintä, suunniteltaessa kasvua.

Tiedon hankinta on avainasemassa kun halutaan kasvaa ja muuttaa omaa tarjontaa. Toimintaympäristön kuunteleminen avaa mahdollisuuksia paitsi omaan ydintoimintaan myös uusiin innovaatioihin.

Suomessa kaivataan siis rohkeutta olla optimisteja, rohkeutta nähdä uhat mahdollisuuksina ja rohkeutta rönsyillä. Kun päätökset rakentuvat hyvin jäsennetylle tiedolle, on helppoa olla rohkea.