M-Brain Finland

Linnan juhlat on Twitter-Suomen suurin puheenaihe

Blogikirjoitus   •   Joulu 13, 2013 11:51 EET

Linnan juhlista on muodostunut Suomen Twitterissä valtava ilmiö. Kaksi vuotta sittenitsenäisyyspäivänä #linnanjuhlat oli maailman neljänneksi käytetyin hashtag suomalaisten vilkkaan twiittaamisen ansiosta. Samalle listalle tägi ylsi myös vuosi sitten. Tämä antaa kuvaa siitä, miten suosittu aihe on Suomessa. Televisiolähetystä seurasi käytännössä puoli Suomea

19 000 twiittiä päivässä on paljon, vaikka #linnanjuhlat ei tänä vuonna yltänytkään maailman käytetyimpien hashtagien joukkoon.

Kirjoitushetkellä itsenäisyyspäivästä ja Linnan juhlista tulee kuluneeksi viikko. Tämänkin vuoden juhlat jättävät jälkensä historiaan. Tietyt puheenaiheet jäivät elämään ja herättivät keskustelua erityisen paljon. Juhlista jäikin mieleen erityisesti:

Linnan juhlat ilman linnaa
Tampere-talo oli poikkeuksellinen juhlapaikka. Presidentinlinnan remontista johtuen juhlat piti järjestää muualla. Yleinen puheenaihe oli myös pukukoodi, joka oli tänä vuonna huomattavasti aikaisempia vuosia rennompi. Moni ehdotti itsenäisyyspäivän juhlistamista Helsingin ulkopuolella. Esimerkiksi Mikko Alatalo ehdotti juhlimista muualla Suomessa neljästi kuusivuotisen presidenttikauden aikana. Tampereen-juhliin olivat tyytyväisiä jopa turkulaiset.

Juhlakonsertti
Myös ohjelma poikkesi perinteistä. Kättelyiden jälkeen juhlaväki siirtyi Tampere-talon saliin seuraamaan suomalaisesta kirjallisuudesta, runoudesta ja musiikista tehtyä kollaasiteosta. Kokonaisuudesta vastasivat ohjaaja Marika Vapaavuori ja Tampere Filharmonian intendentti Helena Hiilivirta. Santtu-Matias Rouvalia ylistettiin Twitterissä niin ammattimaisuudensa kuin positiivisen olemuksensakin johdosta. Yhteislaulua kehuttiin loistavana tunnelmanluojana.

Isäntäpari
Erityisesti Jenni Haukio oli tarkan arvioinnin alaisena. Haukion nuorekasta asua kehuttiin vuolaasti.

Juhlien kuninkaat ja kuningattaret
Joka vuosi pukuja tiirataan tarkasti, ja eri mediat valitsevat mielestään tyylikkäimmät leidit ja gentlemannit. Aiheesta järjestetään myös useita äänestyksiä. Tämän vuoden kuningattarien mittelössä vahvimmilla taisivat olla Pamela Tola ja Satu Taiveaho. Miehistä pisimmät korret vei Duudsoneiden pohjalaiskööri.

Mielenosoitus
“Kiakkovieraat”-nimellä kulkenut mielenosoittajalauma kirvoitti mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta pääasiassa vastaan. Mellakkaa on puolusteltu eriarvoistumisen vastustamisena. Pohjimmiltaan tempauksessa vaikutti kuitenkin olevan kyse pahennuksen aiheuttamisesta tieten tahtoen.

Silver Gynisen haastattelu
Nuoren skeittaajan haastattelu on myös saanut aikaan paljon keskustelua. Täytesanoja “niinku” ja “silleen” viljellyt Gyninen aiheutti paheksuntaa, koska ei osannut sanoa mitä sotaveteraanit merkitsevät hänelle. Toiset arvostivat Gynisen rehellistä ja spontaania vastausta. Gyninen oli kutsuttu Linnan juhliin, koska hän toimi presidentti Niinistön oppaana tämän vieraillessa nuorten toimintakeskuksessa Kontulassa.

Mielestäni Gynisen vastaus kuvastaa hyvin sitä, miten erilaisista lähtökohdista suomalaiset arvioivat suomalaisuutta ja itsenäisyyttä. Nuoret eivät näe suomalaisuutta samalla tavoin kuin monet jo aikuistuneet. Maailma on tänä päivänä pienempi kuin koskaan, ja monet nuoret mieltävät itsensä ennemmin maailmankansalaisiksi kuin suomalaisiksi. Urheilijat sanovat yleensä edustavansa etupäässä itseään eikä Suomea, toisin kuin vaikkapa viisikymmentä vuotta sitten. Tuolloin kansallistunne oli voimakkaampi, tai ainakin erilainen. Ulkomaat tuntuivat taatusti paljon kaukaisemmilta tuolloin keskivertokansalaisesta.

Nykypäivänä kansainvälisyyskään ei ole kansainvälistä, vaan maailmanlaajuista. Rovion kaltaiset vientiyritykset eivät ole vientiyrityksiä, vaan globaaleiksi syntyneitä yrityksiä. Tässä ajassa suomalaisuus ja itsenäisyys merkitsee väistämättä eri asioita kuin ennen. Silti suomalaiset muodostavat taatusti edelleen omanlaisensa kulttuurin, ja suomalaisuus käsitteenä elää yhä vahvana. Gynisen vastausten niinkujen seasta pystyi kuulemaan, että hän arvostaa Suomessa vapautta ja turvallisuutta, että voi “rauhassa hoitaa homman”.

#Linnanjuhlat-tägin sentimentti

#Linnanjuhlat-tägillä varustettujen Twitter-viestien sentimentti eli “mieliala”

Vaikka Linnan juhlien puheenaiheet jakoivat mielipiteitä vahvasti, sujui keskustelu pääosin positiivisissa tunnelmissa. M-Adaptive-työkalulla tutkituista viesteistä

  • 72 % oli neutraaleja
  • 20 % positiivisia ja
  •  7 % negatiivisia

Mitä suomalaisuus ja itsenäisyyspäivä merkitsee sinulle? Mitä sinulle jäi mieleen vuoden 2013 itsenäisyyspäivästä ja Linnan juhlista?

Mikko Latva-Koivisto toimii M-Brainissa avustajana markkinoinnin ja viestinnän projekteissa. Hän on työskennellyt myös printtimedian tiivistelmätiimissä. Mikko valmistuu ensi vuonna markkinoinnin tradenomiksi. Hänen sydäntään lähellä ovat mm. Led Zeppelin, NHL ja tilastot.