Suomen Asiakastieto Oy

Rahattoman verkko-ostos jää muiden asiakkaiden maksettavaksi

Blogikirjoitus   •   Tammi 15, 2016 09:00 EET

Ostin itse eri verkkokaupoista muutamia joululahjoja: pelejä, lahjakortteja ja urheiluvälineitä. Maksutavaksi valitsin laskun. Se on mukava maksutapa, koska saan tuotteen ennen kuin siitä joutuu maksamaan. Voin tarkistaa lähetyksen sisällön ja tuotteen laadun ja sitten vasta maksaa. Muutaman päivän jälkeen mietin, paljonko nuo ostokseni oikein maksoivat. Havaitsin, että loppusumma oli reilusti yli tuhat euroa. Mitä tuossa käytännössä tapahtui? Olen ottanut reilusti yli tuhannen euron kulutusluoton tavallaan sen tarkemmin laskematta, onko minulla siihen varaa. Pienistä ostoksista on tullut kohtuullisen kokoinen kulutukseen otettu luotto.

Verkkokaupassa niin kuin luottosopimuksessa on kaksi osapuolta: luotonmyöntäjä (laskulla myyjä) ja luotonhakija. Luotonmyöntäjän kannalta on tärkeää, että laskulla myydään vain niille kuluttajille, jotka pystyvät maksamaan laskun ja että kuluttaja on se henkilö, joka väittää olevansa. Asiakas täytyy siis luotettavasti tunnistaa ja hänen maksukykynsä varmistaa. Tässä kannattaa hyödyntää kuluttajan ostohetkellä antamia tietoja, yrityksen omaa dataa (onko asiakas maksanut aiemmat tilauksensa) sekä ulkopuolista dataa, kuten kuluttajan luottotietoja tai luottoluokitusta. Kätevintä on kuitenkin ostaa luottopäätös palveluna, josta saa sekunneissa valmiin vastauksen, voiko laskulla myydä.

Myös kuluttajan itsensä kannalta on tärkeätä ymmärtää, että laskulla ostaminen on sama asia kuin luoton ottaminen. Tämä tarkoittaa oman maksukyvyn laskemista: onko minulla varaa maksaa luotto takaisin? Jos maksuvara ei riitä, kannattaa todella miettiä ostosten välttämättömyyttä. Toiseksi kuluttajan kannattaa huomioida, että pienistä luotoista syntyy yhteensä iso velka. Kokemukseni mukaan tämä usein unohtuu, sillä taloudellisissa vaikeuksissa olevilla on velkaan moneen suuntaan.

Verkkokaupan kasvu näkyy kuluttajien maksuhäiriöiden lisääntymisenä. Verkkokauppaostoksista vuoden aikana häiriömerkintöjä saaneiden joukko kasvoi 2015 runsaalla kolmanneksella ja oli yhteensä yli 25 000. Heillä oli maksamattomia ostoksia yhteensä 13,5 miljoonan euron arvosta. Näidenkin lukujen valossa totean sen yksinkertaisin perusasian: luotonhakijan ja luotonmyöntäjän kannattaa molempien varmistaa, että laskut pystytään maksamaan. Tämä on kaikkien etu, koska luottotappiot tulevat aina muiden asiakkaiden maksettavaksi. Minä maksan mielelläni omat joululahjaostokseni, mutta en haluaisi maksaa niiden tilauksia, jotka eivät pysty omista laskuistaan suoriutumaan.