M-Brain Finland

Väärässä paikassa?

Blogikirjoitus   •   Joulu 20, 2013 09:00 EET

Minut oli kutsuttu puhumaan sähköisen median seurantatyökaluista. Tapahtuma oli Kites Symposium 2013, teemanaan kielipalveluiden tulevaisuudennäkymät: Miten kielipalvelut muuttuvat? Kuinka palvelut kehittyvät lähitulevaisuudessa? Mitä työkaluja kansainvälistyvälle yritykselle on tarjolla?

Hmm… Olenkohan lainkaan oikeassa paikassa? Mitä minulla tai työnantajallani on tarjota kielipalvelu- ja kieliteknologia-alan ihmisille? Kiinnostavatko mediaseurantatyökalut? Onko niistä heille hyötyä?

Johanna Martola puhumassa Kitesin tapahtumassa

Kuva: Aino Arjas / Vantaan innovaatioinstituutti Oy.

Kielipalveluala muuttuu

Symposiumin puheenvuorot käsittelivät voimakkaasti – osin huolestuneestikin – sitä, miten kielipalveluala muuttuu: Sisällöt lisääntyvät, kanavat ja pirstaloituvat, tietoa ja dokumentaatiota on entistä vaikeampaa hallita, tarve kieliversioille kasvaa nopeasti, konekääntämistä pitäisi hyödyntää entistä tehokkaammin, laatu korvautuu nopeudella ja automatiikkaa pitäisi ottaa käyttöön aiempaa enemmän. Huh!

Toisaalta todettiin että kielitoimiala kasvaa ja globalisoituu entisestään, ääni ja video lisäävät merkitystään ja uusia markkinoita nousee esiin.

Mediakenttäkin muuttuu

Näitä ilmiöitä on hyvä peilata mediakentän trendeihin. Siellä perinteinen media siirtyy koko ajan vahvemmin digiaikaan, ja sosiaalinen media on jo mullistanut perinteiset toimintatavat. Uusia kanavia ja yhteisöjä syntyy jatkuvasti. Tiedon määrä jatkaa räjähdysmäistä kasvuaan – se kuuluisia Big Data!

Myös mediapuolella halutaan tuottaa visuaalisesti ja merkityksellisesti laadukasta sisältöä. Korostetaan tavoitteellisuutta, mittaamista ja kerätyn tiedon soveltamista käytäntöön.

Yhteinen muutos

Mitä siis minulla tai M-Brainilla on tarjottavana kielipalvelu- ja kieliteknologia-alan ihmisille, kysyn jälleen. Huomaan, että yhtymäkohtia on monia.

Jo näiden kahden toimialan, kielipalveluiden ja mediaseurannan, lähtöasetelmassa on useita kohtauspisteitä. Yksi selkeimmistä on tarve hyödyntää teknologiaa tiedon määrän hallitsemiseksi ja käsittelyn tehostamiseksi.

Kielipalveluissa hoetaan jo melkein kyllästymiseen saakka konekääntämisen merkitystä kustannustehokkuuden lisäämisessä. Samoin digitaalisen median seurantaan halutaan ottaa avuksi työkaluja, jotta vapauduttaisiin alati kasvavan kanavamäärän manuaalisesta seurannasta. Työkalun avulla voidaan myös muuttaa tietoa listoiksi, kuviksi ja graafeiksi. Kyse on tehokkuudesta, paljouden hallinnasta, edellytyksistä reagoida nopeasti.

Ihminen ja kone

Toinen yhteinen tekijä teknologiakeskustelussa on ’laatu’. Voiko ihmisen tuottamaa laatua mitenkään korvata tekniikalla ja automatiikalla? Entä tarvitaanko kieli- tai mediaseurannan ammattilaisia enää jatkossa, kun koneet tekevät kaiken?

Vastaus on, että molempia – sekä asiantuntijoita että teknologiaa – varmasti tarvitaan. Tehokkuuden nimissä ne eivät toki tee samoja asioita, vaan täydentävät toisiaan.

Toisinaan on tarpeen erottaa koneen tuottama ”riittävä laatu” ihmisen tuottamasta huippulaadusta. Käyttötarkoitukset on siis huomioitava: Kun halutaan tietää, mitä jossain artikkelissa puhutaan, Google Translate on ”riittävän hyvä”. Kun tarvitaan sopimuskäännös, sen tekee ammattilainen.

Mutta ammattilainenkin käyttää hyväkseen erilaisia työkaluja: sanakirjoja, käännösmuistipankkeja, osin ehkä konekääntämistäkin. Laadukas asiantuntijatyöskentely edellyttää nykyaikaista teknologiaa.

Sama pätee mediaseurantaan. Jos halutaan kompakti yhteenveto oman yrityksen näkyvyydestä edellisellä kvartaalilla, siihen tarvitaan media-analyytikko. Mutta hänkin hyödyntää seurantatyökaluja, koostaa niiden avulla määrällisiä kuvaajia, mutta käyttää sitten asiantuntemustaan tulosten tulkitsemiseen ja päätelmiin.

Vastaavasti sosiaalisen median päivittäiseen kuunteluun ja isojen datamassojen kuvantamiseen toimii mainiosti seurantatyökalu, joka kertoo riittävällä tarkkuudella, missä kunkin seuranta-aiheen kohdalla mennään. Reaaliaikainen kuuntelu mahdollistaa myös nopean reagoinnin.

Apu mediaseurannan työkaluista

Mutta palataanpa Kites Symposiumiin. Olin siis siellä kertomassa, mitä hyötyä sähköisen median seurantatyökaluista on kielitoimialan yrityksille ja asiantuntijoille. Voi, vaikka kuinka paljon!

Jos lähdetään liikkeelle vaikka toimialan ja asiakasyritysten globalisoitumisesta, kanavien lisääntymisestä, uusista markkina-alueista… Ehtiiköhän keskikokoisen suomalaisen käännöstoimiston johtaja seurata niitä kaikkia, hakea netistä liidejä, kuunnella mitä asiakasyrityksistä puhutaan – myös Aasiassa…?

No, tästä voisikin sitten kirjoittaa jo toisen postauksen.

Kites-symposium on merkittävä tapahtuma kielipalvelujen alalla. Se järjestettiin tänä vuonna 31.10. Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Kites ry on monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys, jonka päätehtävänä on auttaa suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa ja takaamaan kilpailukykyä monikansallisilla markkinoilla silloin, kun niistä joudutaan kilpailemaan muulla kuin omalla äidinkielellä.

Kielipalvelualan kokonaismarkkinaksi vuonna 2013 on arvioitu olevan yhteensä 34 miljardia USD, ja kasvavan jopa 43 miljardiin US dollariin vuoteen 2016 mennessä. Vuodesta 2009 kasvua on lähes 50%. Lähde: Common Sense Advisory, 7.7.2013.

Johanna Martola toimii M-Brainissa sähköisen median seurantatyökalun M-Adaptiven tuotepäällikkönä. Hän on työskennellyt sitä ennen pitkään myynnin johtotehtävissä ja tuotepäällikkönä kieli- ja koulutustoimialalla.  Johannalla on humanistinen ja kaupallinen koulutus. Lasten, purjehduksen ja laskettelun lisäksi yhtenä intohimon kohteena ovat isot autot. Voit olla yhteydessä Johannaan johanna.martola@m-brain.com