Skip to main content

Hyvä uni on hyvinvointimme perusta

Uutinen   •   Loka 20, 2016 11:06 EEST

Unitutkija Henri Tuomilehto

Muistijäljet vahvistuvat unessa, joten nukkuminen vaikuttaa oppimiseen, muistamiseen ja keskittymiseen. Riittävä unensaanti on myös tärkeää tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi esimerkiksi rakennustyömailla, jossa työ vaatii suurta keskittymistä ja jossa riskit ovat suuret. Elimistö tuottaa unen aikana kipua vaimentavia aineita, endorfiineja. Riittävä uni myös vahvistaa immuunijärjestelmää. Ota onkeesi unitutkija Henri Tuomilehdon teesit, ja olet muita edellä!

1 LUULET NUKKUVASI TARPEEKSI, MUTTA OLET VÄÄRÄSSÄ. Tuomilehto on havainnut työssään, että 95 prosenttia ihmisistä, joilla on ongelmia palautumisen tai nukkumisen kanssa, eivät joko tiedosta sitä tai tiedä, että tilanne voidaan korjata. Vähäiseen unen määrään tottuu. Emme enää huomaa toimivamme puolella liekillä. Ajattelemme, että ihan hyvinhän tämä sujuu näinkin. Selviydymme päivästä toiseen. Äkkiä 10 vuotta on kulunut, emmekä tajua, minne ne ovat kadonneet. 

2 OLET VALINNUT LIIAN LYHYET YÖUNET. Varaamme lepoa varten seitsemän tuntia, mutta emme huomaa, että nukumme tunnin verran vähemmän. Emme saa heti unta, havahdumme keskellä yötä vessaan ja heräämme ennen kellon soittoa. Kuusi tuntia on harvoin tarpeeksi. Kun väsyttää, syytämme milloin mitäkin: stressiä, pieniä lapsia, kuorsaavaa puolisoa, ikää. Arvosta untasi. Oikeasti kyseessä on oma valinta. Arkisin nukkumaan pitäisi mennä illalla silloin, kun väsyttää ensimmäisen kerran, eikä venyttää hetkeä myöhäisemmäksi. Sitä ennen kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, onko kaikki kunnossa.

3 VAIN OSALLA VÄHÄN NUKKUVISTA ON UNIHÄIRIÖ. Tuomilehto erottaa toisistaan vapaaehtoisen, itse valitun huonon nukkumisen ja todelliset unihäiriöt. Toki usein unihäiriöiden taustalla on pitkään jatkunut piittaamattomuus unesta ja levosta. Kaikki eivät kuitenkaan saa unta, vaikka haluaisivat. Näitä unihäiriöistä kärsiviä ärsyttää, kun unettomuudesta puhutaan valintana. Heille se ei ole tahdon asia, eikä se ratkea huoneen viilentämisellä. Kaikki ihmiset hyötyvät paremman nukkumisen opastuksesta. Esimerkiksi työyhteisössä noin 80 prosenttia saa avun melko pienistä parempaan nukkumiseen tähtäävistä ohjeista ja muutoksista. Huomattavaa on, että 20 prosentilla on vakavia unihäiriöitä, on kyse työyhteisöstä tai urheilujoukkueesta.

4 OIKEAN UNEN MÄÄRÄN LÖYTÄÄ VAIN KOKEILEMALLA. Tuomilehdolta kysytään usein, miten monta tuntia unta on tarpeeksi. Aiemmin hänellä oli tapana kiertää kysymys toteamalla, että unen määrä on sopiva, kun ihminen tuntee herätessään olevansa virkistynyt. Nyt hän tietää vastanneensa typerästi. Moni luulee olevansa virkistynyt, koska ei enää muista, millaista on olla täysissä voimissaan. Hän pyytää potilaitaan tekemään kokeen ja nukkumaan parin viikon ajan yhden tunnin enemmän joka yö. Jos olo on parempi, aiempi unen määrä on ollut riittämätön.

5 LYHYTUNISIA IHMISIÄ ON VÄHEMMÄN KUIN KUVITELLAAN. Moni rehvastelee selviytyvänsä viiden tunnin unilla. Se on varmasti totta. Tuomilehto muistuttaa kuitenkin, ettei selviytyminen päivästä päivään ole sama asia kuin hyvä elämä. Vain erittäin harva on paras painos itsestään nukuttuaan niin vähän. Vähän nukkuvilla on muita useammin vaikeuksia keskittyä sekä muistiongelmia ja ärtyisyyttä. Jos arvostaa muita asioita enemmän kuin unta, elämän laatu heikkenee.

6 ILTAVIRKKUUS ALTISTAA HUONOLLE UNELLE. 10–15 prosenttia ihmisistä on luonnostaan virkeimmillään illalla, kun muut jo suunnittelevat nukkumaan menoa. Iltaihmisillä voi olla suuria vaikeuksia sopeutua muun yhteiskunnan vuorokausirytmiin, mikä kasaa heille kaikki liian vähäiseen unensaantiin liittyvät terveysriskit. Tuomilehto toteaa omaankin kokemukseensa vedoten, että myös iltaihminen voi saada riittävästi unta, kun tiedostaa asian ja on tarkkana. Univalmennus tarjoaa useita keinoja vuorokausirytmin siirtämiseen. Unensaannin hallinnassa ratkaisevaa on motivaatio.

7 ET TIEDÄ, MISSÄ ASENNOSSA NUKUT. Nukkumisasennolla on merkitystä sikäli, että esimerkiksi uniapneassa selällään nukkuminen on huonoin valinta hengityksen kannalta. Käytännössä asento, jossa nukut, on refleksi eikä valinta. Tuomilehto on havainnut, että myös ihmiset, jotka väittävät nukkuvansa aina tietyssä, samassa asennossa, voivat telmiä yön tunteina ympäri vuodetta. Nukkumisasentoon on hänen mukaansa erittäin vaikeaa vaikuttaa pysyvästi.

8 YÖUNTA EI VOI KORVATA NUKKUMALLA PÄIVÄLLÄ. Päivätyötä tekeviin pätee, että yöt ovat nukkumista varten. Elimistömme on sillä tavoin rakennettu, että palautuminen on täydellisintä öisin. Tuomilehto soisi, että aikuisetkin menisivät nukkumaan klo 22–23:n aikaan. Päivällä hän sallisi 15 minuutin torkut, mutta jos päiväunet kestävät tunnin tai kaksi, uniongelmien riski kasvaa. Päivällä nukkuminen verottaa helposti yöunen pituutta ja syvyyttä. Jos päiväunilla paikataan säännöllisesti yöunen puutetta, pitäisi hälytyskellojen soida.

9 ARKINUKKUMINEN RATKAISEE. Unitutkijan mielestä monet elävät täysin nurinkurisesti. Emme ehdi ajoissa nukkumaan arkena, koska haluamme harrastaa ja tehdä kotitöitä. Viikonloppuisin sitten nukumme pitkään. Paljon parempi olisi pyhittää arki-illat lepäämiseen ja tehdä niistä päivän odotettu kohokohta. Viikonloppuisin voi ottaa hieman rennommin, toki suuria muutoksia heräämis- ja nukkumisajoissa ei kannata säännönmukaisesti harrastaa arkipäivien ja viikonlopun välillä.

10 VUOROTYÖ ON RANKKA PESTI. Vuorotyötä tekee tällä hetkellä 10–15 prosenttia suomalaisista, ja määrä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Koska vuorotyö on elimistölle rankkaa, terveelliset elämäntavat korostuvat silloin erityisesti. Jos tekee vuorotyötä eikä huolehdi itsestään, ovat kaikenlaisten terveyshaittojen riskit suuret. Poikkeuksena päiväunisääntöön Tuomilehto kehottaa yövuorossa olleita huolehtimaan riittävästä nukkumisesta työvuoron päätyttyä. Tällöin ei kyse ole korvaavasta päivätorkusta vaan ihan oikeasta unesta.

11 KESÄLLÄ TARVITAAN YHTÄ PALJON UNTA KUIN TALVELLA. Valoisuus ei vaikuta unentarpeeseen, vaikka se voi vaikuttaa nukahtamisen helppouteen. Valoisassa olemme virkeitä hieman pidempään kuin pimeässä, mikä johtaa helposti lyhyempiin yöuniin. Energiaa riittäisi kuitenkin enemmän, jos menisimme aikaisemmin nukkumaan.

12 VALVOMISEN HAITOISTA ON TULLUT PALJON UUTTA TIETOA VIIDEN VIIME VUODEN AIKANA. Näyttää vahvasti siltä, ettei ihmisen elämässä ja toimissa ole mitään, mihin uni ei vaikuttaisi. Univaje esimerkiksi lisää infektioherkkyyttä, mikä johtaa sairastumisiin ja pitkittää niitä. Väsyneille tapahtuu enemmän työtapaturmia kuin virkeille. Urheilijat ja ruumiillista työtä tekevät saavat tavallista useammin rasitusvammoja, kun palautuminen on ollut puutteellista. Väsymys johtaa myös motivaation laskemiseen ja ärtyisyyteen. Ei huvita lähteä lenkille, mutta epäterveellinen ruoka kyllä houkuttelee. Tämä pahentaa terveysriskejä.

13 UNIHÄIRIÖT LISÄÄVÄT SAIRAUSLOMARISKIÄ. Suomessa on tehty paljon tutkimusta unesta isoilla aineistoilla, ja kaikki tulokset viittaavat Tuomilehdon mukana samaan suuntaan: vakavat unihäiriöt lisäävät sairauslomariskiä ja viivästyttävät paluuta sairauslomalta työhön. Pienikin muutos huonompaan suuntaan unessa ennustaa sairauslomaa. Yöuni voi heikentyä jo 2–3 vuotta ennen masennuksen puhkeamista ja vakavaa uupumusta. Uni peilaa ihmisen hyvinvointia.

14 VÄSYNEENÄ OLET TYÖTURVALLISUUSRISKI MYÖS MUILLE. Kun lähdet töihin liian lyhyen yön jälkeen, vaarannat sekä itsesi että toisten turvallisuuden. Jos valvominen on jatkunut vuosikausia, ihminen voi toimia lähes unissakävelijän tapaan tiedostamatta täysin, mitä tekee. Jos työ on sellaista, ettei virheisiin ole varaa, hän saattaa joutua tarkistamaan työvaiheet jopa viiteen kertaan voidakseen olla täysin varma, että kaikki meni oikein. Jatkuva varmistelu hidastaa työtä ja laskee työtehoa. 

15 LEPÄÄMINEN ON VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN TYÖNTEKO. Jos valitsee erityisen rankan ammatin, on tärkeää ymmärtää palautumisen merkitys. Yritysjohtaja tai ammattiurheilija tekee itselleen karhunpalveluksen, jos pyrkii selviytymään lyhyillä yöunilla. Lepo- ja vapaa-aika eivät ole työstä pois, vaan täysin päinvastoin. Liikunnasta ja ravinnosta pystyy pakon edessä hieman pihistämäänkin, mutta unesta ei yhtään. Lyhyet unet vaikuttavat välittömästi suorituksen laatuun sekä kykyyn nauttia elämästä.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti