Skip to main content

Yhteistyöllä kohti virheetöntä rakentamista

Uutinen   •   Touko 09, 2016 10:00 EEST

Pohjola Rakennus Oy listaa muutaman vuoden välein kymmenen yleisintärakentamisen virhettä. Listalla ei haluta osoittaa ketään sormella, vaan se kannustaa virheettömyyteen kaikissa töissä rakennustyömaalla

Pohjola Rakennuksen konsernijohtaja Juha Metsälä kertoo, että listauksen tavoitteena on virheiden määrän vähentäminen sekä yleisimpien ja eniten kustannuksia aiheuttavien epäkohtien ehkäiseminen. Tuorein listaus on viime vuoden lopulta.

TOP 10 -virheiden kirjaaminen ja esiin nostaminen ovat keino saada listaa lyhyemmäksi. Rakentamisen laatu paranee vain estämällä rakennusvirheet.

– Lista perustuu toteutuneiden vuositakuu- ja 10-vuotistakuutöiden ja tuotannon edustajien kokemuksiin. Asia on otettu työmailla positiivisesti vastaan. Listan tavoitteena on kannustaa parantamaan virheettömyyttä paitsi mainituissa asioissa, niin kaikissa muissakin töissä, Metsälä sanoo.

– Virheet saadaan ehkäistyä, kun pidetään vaatimustaso laadun suhteen korkealla ja tiedostetaan, mitä hyvä laatu on, Juha Metsälä korostaa.

Metsälä on myös Rakennusteollisuus RT:n laaturyhmän puheenjohtaja.

Rakentamisen laatu on Metsälän mukaan kehittynyt Suomessa myönteisesti. Aiempaa useampi asunto luovutetaan nykyään virheettömänä. Aalto-yliopiston Rakennusteollisuus RT:lle tekemän selvityksen mukaan suurimpien asuntotuottajien kohteissa virheettömien asuntojen osuus on 80–90 prosenttia. Virheettömäksi luovutukseksi luokitetaan asunto, jossa ei vastaanottohetkellä ole mitään huomautettavaa. Suomalaisen rakentamisen laatu ei siis ole ainakaan huonompaa kuin muissa maissa.

Rakentamisen ongelmat liittyvät yleensä viimeistelyyn, kuten ikkunoiden ja parvekkeen ovien asennusten säätöihin sekä seinien ja kattojen halkeamiin. Yleisimmät virheet ovat pysyneet samoina 1990-luvulta lähtien, ja samat epäkohdat toistuvat niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Vakavat virheet ovat kuitenkin harvinaisia.

– Rakentamisen laatu on parantunut. Esimerkiksi kylpyhuoneissa oli aiemmin paljon ongelmia, mutta nykyään ne osataan tehdä oikein. Edistymisen taustalla ovat muun muassa tutkimus, ohjeistus, kosteuseristäjien pätevyysvaatimukset ja lisääntynyt valvonta. Seurannan lisäksi työmailla on panostettu myös mittauksiin, mikä näkyy lopputuloksessa.

Miksi virheitä syntyy? Metsälä kertoo, että yleisimpänä syynä pidetään rakentamisenkireitä 
aikatauluja. Kaikista ongelmista ei kuitenkaan voi syyttää kiirettä, koska rakentaminen muodostuu monista eri osatekijöistä, työvaiheista ja urakoista. Virheitä syntyykin rakentamistyön lisäksi jo suunnitteluvaiheessa ja materiaalivalinnoissa.

Rakennusteollisuus RT:n järjestämän verkkohaastattelun mukaan rakennusalan ammattilaiset kokevat ongelmien kiteytyvän juuri aikatauluihin. Hankkeita valmistellaan pitkään, mutta kun rakentamisen aloituspäätös on tehty, jää kovin vähän aikaa itse rakentamisen aloitukseen. Näin yksityiskohtia ei ehditä käydä tarpeeksi läpi, ja suunnittelun kiire siirtyy suoraan rakennustyömaalle.

Myös Metsälän mielestä virheiden välttäminen edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista. Yhteistyötä ja tiedonkulkua on lisättävä esimerkiksi pää- ja aliurakoitsijoiden välillä.

– Hyvä lopputulos vaatii nykyistä enemmän laatuun sitoutumista ylimmästä johdosta alkaen.

– Laatu lähtee myös asenteista. Niihin taas voidaan vaikuttaa koulutuksella ja tiedottamisella. Lisäksi tarvitaan tunnustusta eli palkitsemista hyvin tehdystä työstä, Metsälä summaa.

Hänen mielestään yksi merkittävä keino, jolla laatua voidaan parantaa, on siirtää rakentamista työmailta rakennustuotetehtaisiin. Tämä tarkoittaa valmisosarakentamista ja off-site-rakentamista, kuten elementtikylpyhuoneita. Kohteissa, joissa on käytetty elementtikylpyhuoneita, takuukorjaustyöt ovat vähentyneet selvästi.

Metsälä toivoo digitaalisten ratkaisujen yleistyvän rakennusalalla. Rakentamisen laatua voidaan parantaa esimerkiksi tietomallintamisella ja älykkäällä rakennusteknologialla.

Tietomallintamisessa kolmiulotteiseen malliin kirjataan kiinteistön koko elinkaaren aikaiset tiedot suunnittelusta, rakentamisesta, tuotteista ja materiaaleista aina kunnossapitoon saakka. Näin kaikki informaatio on samassa paikassa, eikä hajallaan eri tiedostoissa. Metsälä toivoo, että julkisessa rakentamisessa siirryttäisiin tietomalleihin muutaman vuoden sisällä, minkä jälkeen ne tulisivat käyttöön muissa merkittävissä rakennuskohteissa.

Esimerkiksi rakennuksen luovutustilanteessa on nykyään helppo ottaa kuva vaikkapa huonosti asennetusta ikkunalistasta ja lähettää se suoraan toimittajalle. Näin puutteesta jää heti sähköinen jälki prosessiin.

– Rakentamisen laatu näkyy lopullisesti vuoden päästä valmistumisesta, kun on siirrytty kunnossapito- ja huoltovaiheeseen. Rakennusvaiheessa asennetut älytunnistimet helpottavat kunnossapitoa. Esimerkiksi salaojaputkiin asennetut anturit kertovat, onko putkissa kosteutta, tai tunnistimilla voidaan ohjata ilmanvaihtoa, miettii Metsälä.

Rakentamisen olosuhteet vaikuttavat lopputulokseen ja virheiden vähentämiseen. Metsälän mielestä Cramon tarjoamat sääsuojapalvelut ovat esimerkki siitä, miten Suomen olosuhteissa voidaan jo ennakolta varautua sään aiheuttamiin kosteusongelmiin. Myös työmaan lämmityksellä on merkitystä laadun parantamisessa.

– Sääsuojan hyöty on siinä, että kriittiset työvaiheet voidaan tehdä suojassa ja rakenteiden kuivuminen alkaa nopeammin. Suomen olosuhteissa rakenteet kastuvat aina hieman, joten oikea ja ammattitaitoinen kuivatus on kaiken A ja O.

Virheet eivät ole ilmaisia. Aalto-yliopiston selvityksestä ilmenee, että asuntotuotannon takuukustannukset ovat prosentin verran kokonaiskustannuksista.

– Takuukustannukset näyttävät pienentyneen, kun tilannetta verrataan 1990-luvun loppuun. Rakentamisprosessia on hiottu ja kehitetty niin, että yhä useampi rakennus ja asunto pystytään tekemään kerralla valmiiksi ja virheettömäksi. Selvityksestä käy ilmi, että vuosikorjauskustannukset ovat kymmenessä vuodessa alentuneet kymmenesosaan aiemmasta. Samalla aikavälillä kymmenvuotiskustannukset ovat puolittuneet. Tämä on tuonut selvää rahallista säästöä.

Aalto-yliopistolta tilattu selvitys laatuvirheistä ja niiden kustannuksista liittyy

Rakennusteollisuus RT:n vuonna 2011 käynnistämään Rakennusteollisuuden Laatupolku-hankkeeseen.

– Hankkeen tavoitteena on lisätä koko rakennusalan huomiota rakentamisen laatuun. Kehitämme työkaluja ja yhteisiä mittareita laadun tuottamiseen ja seuraamiseen. Olemme tehneet ohjeistuksen myös asiakkaan kohtaamiseen, kertoo Metsälä.

RT:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Rakentamisen laatu RALA ry ja Asunto- toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI sekä asiantuntijoina lisäksi Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu ja Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustuotanto ja -talouden yksikkö.


Pohjola Rakennus -konsernin kymmenen yleisintä
omaperustaisen asunnontuotannon vuosikorjauksen aihetta: 

1 Paikalla tehtyjen kylpyhuoneiden kaatovalujen ongelmat
2 Putkivuodot
3 Autokansien vuodot
4 Halkeamat seinä- ja kattorakenteissa
5 Pintojen sotkut, kolhut ja naarmut
6 Parveke- ja porrasovien säädöt
7 Parvekelasitusten toimivuus
8 Ikkunoiden säädöt ja huurtuminen
9 Ilmanvaihdon säädöt
10 Laatoitussaumausten virheet 

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti