Uutinen -

Uusin Diabetes-lehti valottaa liiton 60-vuotista historiaa monelta kantilta

Diabetes-lehti 22015 wwwDiabetesliiton 60-vuotisjuhlavuoden toinen Diabetes-lehti ilmestyy tänään. Vaikka lehdellä - jonka nimi on muuten alusta asti ollut Diabetes - on ikää jo lähes 70 vuotta, ovat sen jutut aina ajankohtaisia. Lue alta, mitkä ovat tuoreimman lehden pääaiheita.

Jos olet Diabetes-lehden tilaaja, ja diabetesyhdistyksen jäsen, mutta luet lehtesi mieluummin sähköisenä, voit nyt lukea Diabetes-lehden myös verkkolehtenä. Tästä pääset verkkolehteen.

Diabetes-lehti ilmestyy myös pdf-muotoisena näköislehtenä. Näköislehti on jäsentilaajille maksuton, irtonumeron voi ostaa Lehtiluukusta 3,5 eurolla. Tutustu tästä.

”Diabetesyhteisössä on voimaa vaikuttaa”

Diabetesliitto on osallistunut tiiviisti yhteiskunnalliseen keskusteluun eduskuntavaalien alla. Liiton toiminnanjohtajaJanne Juvakka muistuttaa, että vaikuttamistyötä tehdään myös vaalien välillä ja kaikilla muillakin tasoilla kuin valtakunnan politiikassa. Jokainen meistä voi olla yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Diabetesliiton tarina 40-luvulta tähän päivään

Sokeritautisten Yhdistys perustettiin vuonna 1948 ja Sokeritautisten Liitto vuonna 1955: sysäyksenä järjestäytymiseen oli insuliinin kalleus. Moni asia on muuttunut sen jälkeen, niin myös Diabetesliitto nimeä myöten. Juhlanumeromme historiakatsauksen avulla pääset tutustumaan Diabetesliiton vaiheisiin 40-luvulta tähän päivään.

Makeutusjauheella talous kuntoon

Diabetesliiton 60-vuotiselta taipaleelta löytyy monta luottamushenkilöä mielenkiintoisine tarinoineen. Yksi heistä on Juhani Haapakoski, joka toimi luottamustehtävissä Raahen Seudun Diabetesyhdistyksessä ja Diabetesliiton liittohallituksessa yhteensä 35 vuotta. Mutta mitä makeutusjauheella on tekemistä tämän asian kanssa?

Insuliinihoidon konkari Silvo Maksimainen

Silvo Maksimainen on pistänyt insuliinia yli 60 vuotta ja 85 000 annosta. Maailmaa pitkin poikin reissanneella miehellä menee muuten hyvin diabeteksen kanssa, mutta matala verensokeri aiheuttaa ongelmia, etenkin kun hän ei tunnista sen oireita. Onneksi vaimo tunnistaa miehensä tilan jopa unen läpi.

Tarinoita professori Tero Kankaan elämästä

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.

Tiesitkö tätä diabeteksesta?

Diabeteksen tyyppisestä sairaudesta on löydetty maininta jo 1500-luvulla ennen ajanlaskun alkua ilmestyneestä egyptiläisestä papyruksesta. 600-luvulla intialaisessa Veda-kirjallisuudessa kerrottiin, että paljon riisiä, vehnäjauhoa ja sokeria syövillä rikkailla ihmisillä esiintyi diabetesta. Nämä ja monta muuta kiinnostavaa faktaa diabeteksesta ja sen hoidon historiasta löytyy huhtikuun Diabetes-lehdestä.

Diabetesdata hyötykäyttöön

Reilu vuosi sitten Mikael Rinnetmäki jätti palkkatyönsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Yritysidean hän oli saanut omista arjen kokemuksistaan diabeetikkona. Nyt hänen tavoitteenaan on luoda sähköinen päiväkirja, joka automaattisesti kokoaa yhteen kaikki omahoidon kannalta tärkeät tiedot.

Keinohaima keventäisi kuormitusta

Moni ykköstyypin diabeetikko haaveilee laitteesta, joka vapauttaisi verensokerin mittaamisesta, hiilihydraattien laskemisesta ja insuliiniannosten arvioimisesta. Ensimmäiset keinohaimat ovat olleet testikäytössä, mutta niiden toimintavarmuudessa on vielä paljon kehitettävää. Professori Jorma Lahtelasuhtautuu toiveikkaasti keinohaimojen kehitykseen, mutta hän uskoo, että menee vielä muutama vuosi ennen kuin ne ovat yleisessä käytössä.

Kontaktilajien karaisema kyseenalaistaja

Muun muassa uimahyppyjä, jalkapalloa, rugbya ja laitesukellusta harrastanut Liisa Suutarla löysi uuden lajin muutettuaan Kanadasta Suomeen: roller derbyn. Kontaktilajien karaisema nuori nainen haastaa sekä itseään että muita kyseenalaistamaan asioita. Aika ajoin hän kapinoi diabetesta vastaan, mutta haluaa silti päästä paremmin selville siitä, miten hänen pitäisi hoitaa itseään. Mutta mitä ihmettä on roller derby?

Solukorvaushoitoja testataan ensimmäistä kertaa ihmisillä

Solukorvaushoito voi olla tulevaisuudessa yksi tärkeä keino korjata tyypin 1 diabetesta sairastavan insuliininpuutos. Ensimmäiset potilaskokeet kantasoluista erilaistetuilla soluilla ovat alkaneet Yhdysvalloissa. – Tavoite on saada diabeetikon elimistöön soluja, jotka erittävät insuliinia säädellysti oikein, professori Timo Otonkoski kiteyttää solukorvaushoidon.

MediYoga mukana FinnDiane-tutkimuksessa

MediYogan yksi perusasia on nenän kautta tapahtuva syvähengitys, joka yhdistetään joogaliikkeisiin. Useissa tutkimuksissa syvähengityksen on todettu vaimentavan sympaattisen hermoston yliaktiviteettia. – Selvitämme nyt osana FinnDiane-tutkimusta, voiko 12 viikon MediYoga-jakso saada aikaan pysyvämpiä muutoksia tyypin 1 diabeetikon autonomisen hermoston toiminnassa, tutkimuslääkäri Milla Rosengård-Bärlund kertoo.

Koko kansan sairaus

Aikaisemmin melko harmittomana vanhuuden sairautena pidetystä kakkostyypin diabeteksesta tuli kuin salaa kansantauti 1980-luvulla. – Vaikka Suomessa on kehitetty helppo ja halpa kakkostyypin diabeteksen riskitesti, vain harva sairastumisvaarassa oleva tarttuu asiaan vakavasti, professori Jaakko Tuomilehtoharmittelee. Huolestuttavinta hänestä on, että tautia tavataan yhä nuoremmilla.

Tunteet lihottavat

Ylipaino hävettää, ja häpeä lihottaa. Liikakilot aiheuttavat huonommuuden tunteita, eikä ylipainoinen kehtaa lähteä lenkkipoluille ja kuntosalille, joissa oma keho on alttiina muiden katseille. Syöminen lohduttaa ja kartuttaa taas kiloja. – Lohtusyöjä ei laihdu kaloreita laskemalla, vaan tunteitaan tutkimalla. Tunnesyöminen on sydämen nälkää, psykologi Katarina Meskanen toteaa.

Lihomisen lainalaisuudet kiehtovat

Professori Pertti Mustajoki on tutkinut lihavuutta yli 30 vuotta, eikä into ole laantunut vieläkään, vaikka hän on jo eläkkeellä. Hän kammoksuu sitä, että laihduttajan pitää muuttaa elämäntapojaan tai tehdä ruokaremontti. Se kuulostaa kauhean työläältä. – Kannattaa aloittaa yhdellä tai kahdella sellaisella muutoksella, jotka pystyy pitämään, hän neuvoo.

Yhdessä olemme vahvempia

Diabetologi Markku Saraheimo on edustanut Suomea ja koko Skandinaviaa Kansainvälisen diabetesliiton IDF:n Euroopan aluejärjestön hallituksessa pian kuuden vuoden ajan. Hän uskoo yhä vahvasti IDF:n sloganiin Yhdessä olemme vahvempia. Hänestä on ollut ilahduttavaa nähdä, miten vertaistuen arvostus on kasvanut: sitä tarvitaan sekä diabeetikkojen että liittojen kesken.

Vireä kuusikymppinen kohtaa ikätoverinsa netissäkin

Kypsään ikään ehtinyt järjestömme on ketterä verkossakin, ja samaa voi sanoa myös jäsenistöstämme. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoille suunnatulle verkkokurssille on osallistunut kahdeksankymppisiäkin. Tietenkin meillä on tarjontaa myös nuorille ja työikäisille: esimerkiksi nuortenlehti Inspis ilmestyy verkossa, ja myös Diabetes-lehti on saanut sisarlehden nettiin. Ja meidät tapaa myös facebookissa, twitterissä ja instagramissa…

Vertaistuen voimalla

Tuhannet diabeetikot ja heidän läheisensä tukevat toisiaan mitä erilaisimmin tavoin: nettiryhmissä, perhekerhoissa, nuorten klubeissa tai ihan kahden kesken. Kuusi vertaisryhmissä aktiivisesti toimivaa naista kertoo omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan siitä, millainen merkitys vertaistuella on diabeetikon arjessa.

Vertaistukea vuorokauden ympäri

Facebookissa Ykköstyypin diabetes aikuiset -ryhmä on vajaassa kahdessa vuodessa kasvanut aktiiviseksi diabeetikoiden kokoontumispaikaksi. Ryhmässä on jo yli 700 jäsentä. Ryhmä on ns. suljettu ryhmä, mutta kuka tahansa ykköstyypin diabeetikko voi anoa ryhmän jäsenyyttä. Ryhmässä käydyt keskustelut näkyvät vain ryhmän jäsenille.

Minustako kokemuskouluttaja?

Kokemuskouluttajat kertovat sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoille ja jo työelämässä oleville ammattilaisille siitä, mitä kaikkea pitkäaikaissairaus tuo ihmisen ja hänen läheistensä elämään. He voivat toimia myös opetuspotilaina. Kokemuskouluttajan täytyy olla sinut itsensä ja sairautensa kanssa ja hänellä pitää olla ajan tasalla olevat tiedot kyseisestä sairaudesta ja sen hoitamisesta.

Lapsuuden haave toteutui sittenkin

Kokkolalainen Olli Kinnunen haaveili jo lapsena asepalveluksesta. Vuonna 2012 todettu ykköstyypin diabetes ei saanut häntä luopumaan haavestaan, vaan hän palveli lääkintämiehenä Hämeenlinnan panssariprikaatin Riihimäen esikunta- ja viestikomppaniassa. Maaliskuussa päättynyt asepalvelus täytti hänen odotuksensa, tosin liikuntaa ja liharuokaa olisi hänen mielestään saanut olla enemmänn.

Katutanssia neljänä päivänä viikossa

Neljät tanssitreenit pitävät oululaisen 11-vuotiaan Olli Sukuvaaran hyvässä kunnossa. Katutanssissa häntä viehättää erityisesti vapaus ja mahdollisuus improvisaatioon. Ollilla todettiin ykköstyypin diabetes vuosi sitten, mutta se ei hidastanut tahtia: hän oli takaisin tanssitunneilla jo seuraavana päivänä diagnoosista.

Nuorten näköistä toimintaa

Nuorten Diabetesyhdistyksessä NDY:ssä nuoret suunnittelevat tekemistä nuorille.Nelli Bäckman on yksi NDY:n perustajista ja yhdistyksen puheenjohtaja. Hänen on pian aika luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin, sillä hänestä on tulossa liian vanha NDY:n toimintaan: yhdistys on tarkoitettu 18–30-vuotiaille. – Kannattaa liittyä ensin nuorten yhdistykseen ja harjoitella rennosti yhdistystoimintaa, Nelli rohkaisee.

Millainen on 120-vuotias Diabetesliitto?

Neljä Diabetesliiton nuorisotoimikunnan jäsentä visioi, miltä liitto mahtaa näyttää 60 vuoden kuluttua 120-vuotiaana. He uskovat, että diabeteksen ilmaantuvuus on silloin saatu vähenemään muun muassa diabetesrokotteella, ja elämä diabeteksen kanssa on muuttunut helpommaksi. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Diabetesliittoa tarvitaan vielä silloinkin.

Aiheet

  • Terveys, sairaanhoito, lääketiede

Kategoriat

  • diabetesmedia

Yhteyshenkilöt

Tiedotuksen yhteystiedot

Lehdistön yhteyshenkilö

Pirjo Ilanne-Parikka

Lehdistön yhteyshenkilö Ylilääkäri 0400 723 651