Lorenzo Sandinin työ keinohaiman kehittämiseksi on Vuoden diabetesteko

Vuoden diabetesteko -tunnustuspalkinnon saa keinohaiman kehittelystä innostunut sisätautilääkäri Lorenzo Sandini, joka työskentelee Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa.

Vuoden diabetesteko -palkinnon luovutti Sandinille eduskunnan Kansalaisinfossa 14.11. pidetyssä tilaisuudessa kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) joka on Diabetesliiton hallituksen jäsen ja eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja.

Tee se itse -keinohaima

Sandinin työpöydällä ja repussa on aina mukana kämmenelle mahtuva mikrotietokone, jota hän mielellään esittelee kiinnostuneille diabeetikoille ja lääkärikollegoille. Vaatimattoman näköinen vekotin yhdessä insuliinipumpun ja jatkuvasti kudossokeria mittaavan verensokerisensorin kanssa pyrkii matkimaan tervettä ihmisen haimaa: se ohjaa insuliinin annostelua glukoosisensorin arvojen mukaan, parhaimmillaan aivan automaattisesti.

Lorenzo Sandini on innostunut keinohaiman kehittämisprojektista, jossa on mukana tuhansia diabeetikoita, heidän omaisiaan, ja koodaajia eri puolilta maailmaa. Aihetunnisteilla #wearenotwaiting ja #openAPS verkosta löytyvä projekti perustuu vapaaehtoisuuteen ja ideoiden ja osaamisen maksuttomaan jakamiseen.

– Yhteisössä diabeetikot tietävät mitä he tarvitsevat, mutta eivät ehkä osaa koodata. Koodarit taas osaavat koodata, mutta eivät välttämättä tiedä mitä pitäisi koodata. Lääkärit puolestaan tuntevat vaikkapa insuliinien ominaisuudet ja vaikutuksen elimistössä, mutta eivät itse sairasta diabetesta eivätkä osaa koodata sovelluksia. Kun he kaikki tekevät yhteistyötä koodin kehittämisessä, siitä tulee koko ajan parempi, Sandini kuvailee.

Keinohaiman kehitysprojekti on riippumaton laitevalmistajista ja akateemisesta tutkimuksesta.

– Insuliinipumppujen valmistajien ohjelmistot ovat tarkasti vartioituja liikesalaisuuksia. Tämän projektin keinohaimasta käyttäjä tietää, mitä se tekee ja miksi, ja jos ohjelmisto ei täytä kaikkia omia tarpeita, sitä voi kehittää paremmin itselle sopivaksi.

Projektin aihetunniste #wearenotwaiting, ”me emme odota”, kertoo tärkeän syyn keinohaiman yhteisölliseen kehittämiseen: teollisuuden keinohaimaprojektit ovat hitaita ja lopputulokset todennäköisesti kalliita.

Sandinille keinohaimaprojekti on työajan ulkopuolinen harrastus.

– Näitä laitteita on minulla aina työpöydälläni, ja jos potilas kiinnostuu keinohaimasta, kerron hänelle mielelläni lisää. Neuvon ja opetan heitä sitten työajan ulkopuolella. Kollegoillenikin esittelen tekniikkaa mielelläni.

Sandini haluaa muistuttaa, että keinohaiman kehittely on yhteistyötä, ja Vuoden diabetesteko -tunnustuspalkinto on palkinto koko vapaaehtoishankkeelle.

– Ihmettelen, ettei tämä tekniikka ole nopeammin tullut tutuksi potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Toivon, että sana leviää ja kiinnostus näihin projekteihin kasvaa.

Lorenzo Sandinia Vuoden diabetesteko -tunnustuspalkinnon saajaksi ehdottaneet kollegat perustelevat ehdotustaan muun muassa näin:

”Lorenzo Sandini on poikkeuksellisella tavalla edistänyt keinohaiman käyttöönottoa Suomessa rakentamalla yhdessä potilaan kanssa vapaa-ajallaan pienen laitteiston, joka keskustelee langattomasti insuliinipumpun ja glukoosisensoreiden kanssa. Avoimen lähdekoodin ohjelmisto on tehty kansainvälisessä ohjelmistokehittäjien, hoitoammattilaisten ja potilaiden OpenAPS- verkostossa. Lorenzo Sandinin toteuttama laite on jatkuvasti potilaan käytössä, ja sillä on parannettu sokeritasapainoa ja vähennetty hypoglykemioita. Sandinin järjestelmän kehittämiseen liittyneitä oivalluksia (glukoosiarvojen vaihtelevuuden arviointi) on otettu myös maailmanlaajuiseen levitykseen. Tämä kehittämisen toimintamalli on erinomainen esimerkki muuttuneesta maailmasta: innovatiivisten ammattihenkilöiden ja potilaiden yhteistyö parantaa hoidon keskeistä teknologiaa ja käytäntöjä. Keinohaimasta tullee merkittävä osa tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitovaihtoehtoja jo lähivuosina.”

Lisätietoja keinohaimasta ja sen kehitysprojektista resurssilinkeissä.

Rovaniemen hoitosuunnitelmatyölle kunniamaininta

Rovaniemen terveyskeskuksen lääkärit ja hoitajat ovat tavallisen arkityön lomassa laatineet alle kolmessa vuodessa muutaman tuhatta hoitosuunnitelmaa diabeetikoille. Hoitosuunnitelma on pitkäaikaissairauden ohjauksen ja seurannan tärkeä apuväline. 

Rovaniemellä hoitosuunnitelmien teko on järjestelmällistä ja työ myös opettaa ammattilaisia kuulemaan diabeetikon ääntä yhteisen tavoitteen – diabeteksen hyvän hoidon – saavuttamisessa.

Uutisen kuvat: Lorenzo Sandini