Skip to main content

Hoivan tarvetta tulee arvioida säännöllisesti

Uutinen   •   Loka 09, 2019 09:15 EEST

Esperi pitää hyvänä, että toimialaa koskevia toimintamalleja selkeytetään ja yhdenmukaistetaan koko toimialaa koskeviksi. Käynnissä oleva keskustelu hallituksen iäkkäiden pitkäaikaista palveluasumista koskevasta lakiesityksestä ja 0,7 henkilöstömitoituksesta on tärkeä. Mielestämme minimitason tulee olla riittävä. Näemme lakiesityksessä kuitenkin myös haasteita. Mikäli tarvittavia varoja ei löydy, eikä esityksessä mainittuja asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä ole työvoimapulan takia mahdollista palkata, lakia on vaikea tai mahdotonta toteuttaa vuonna 2023. Lisäksi näkemyksemme mukaan, lakiesitys nykyisellään ei tule yksin johtamaan toivottuun lopputulokseen vanhusten paremmasta hoivasta, vaan tarvitaan muitakin toimenpiteitä.

Meidän tulisi yhdessä panostaa koulutukseen, työperäisen maahanmuuton lisäämiseen, teknologian hyödyntämiseen ja alan yhteisiin standardeihin ja mittareihin.

Koulutukseen tulee panostaa

Työvoiman saatavuuden varmistamiseksi koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä merkittävästi sote-aloilla toisen asteen-, amk-tason ja yliopisto-tason koulutuksessa. Toivomme, että hoiva-avustajakoulutus vakiinnutetaan ja koulutusmääriä lisätään. Lisäksi hoiva-avustajakoulutuksen roolia tulisi selkeyttää tekemällä siitä esimerkiksi ammattitutkinto. Samalla alan koulutukselle on turvattava riittävät taloudelliset resurssit. Mitoituskysymys on ratkaistava kestävällä tavalla.

Esperi on omalta osaltaan pyrkinyt helpottamaan alalle siirtymistä käynnistämällä hoiva-avustajien koulutukseen tähtäävän yhteistyön Omnian kanssa toukokuussa 2019. Tarkoituksenamme on laajentaa ohjelmaa valtakunnalliseksi.

Lähihoitajien oppisopimuspolkuja tulee jatkossa kehittää siten, että työnantajan ei tarvitse kantaa koulutuksesta kustannuksia, vaan yhteiskunnan riittävä tuki oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle tulee palauttaa.

Työperäistä maahanmuuttoa tulee lisätä

Samaan aikaan, kun ammattitaitovaatimuksia on yhtenäistetty EU/ETA-alueella 2000-luvulla, kolmansissa maissa tutkintonsa hankkineiden pääsy säädeltyihin sote-alan ammatteihin on hyvin vaikeaa ja rekrytoijille hyvin kallista. Tämä johtuu siitä, että EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien tutkinnon tunnustamiseen ei ole olemassa selviä väyliä. Lopputuloksena tämän ammattiryhmän ammatillinen osaaminen jää Suomessa suurelta osin käyttämättä.

EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien ammatillinen osaaminen tulee voida lukea hyödyksi soveltuvin osin ja tähän on luotava selkeät ja nopeat menettelytavat. Työlupien tarveharkinnasta työvoimapulasta kärsivän sote-alan tehtävissä tulee luopua. Lisäksi yhteiskunnan tulee osallistua maahanmuuttajien kustannuksiin kielikoulutuksen muodossa.

Teknologiaa tulee hyödyntää tehokkaammin

Teknologian hyödyntämisen merkitys hoitotyössä kasvaa. Uusien innovaatioiden käyttöönottoa tulee kannustaa ja tukea. Olisi hyvä, jos digitaalisten palveluiden käyttö voitaisiin jo nyt ottaa huomioon lakiesityksessä mitoitusta laskettaessa, jotta se jatkossa kannustaisi uusien digitaalisen palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Muun muassa lääkkeiden annosjakelu ulkoisen palveluntuottajan toimittamana vapauttaa hoivahenkilöstön aikaa, ja lisää lääkitysturvallisuutta. Lisäksi esimerkiksi aivoja aktivoivat tehtävien tai liikunnallisten harjoitteiden tekeminen mahdollistuu jo nyt digitaalisten palvelujen avulla. Yhteiskunnan tulee tukea uusien innovaatioiden kehittämistä, sillä digitaalisten palvelujen hyödyntäminen on pitkällä tähtäyksellä välttämätöntä.

Alan yhteisten standardien ja mittareiden käyttöönottoon tulee panostaa

Yhteisenä tavoitteenamme on vanhusten laadukas hoiva. Tärkeämpää kuin lakiin kirjattu henkilöstömitoitus on pitää huolta siitä, että hoivan todellista tarvetta arvioidaan riittävän usein ja että määrättyä mitoitusta päivitetään todellista tilannetta vastaavaksi.

Vanhusten turvallisuuden kannalta olisi tärkeää, että kun lakiin kirjataan vähimmäismitoitus tehostetulle palveluasumiselle, siihen kirjattaisiin samalla myös enimmäismitoitus kotihoidolle. Näin varmistamme, että vanhusten sijoittaminen kotihoidosta laitoshoitoon ei tarpeettomasti lykkäänny ja että vanhus saa joka vaiheessa tarvitsemaansa hoivaa ja hoitoa.

Kansalliseksi toimintakyvyn ja hoitoisuuden arvioinnin ja seurannan mittaristoksi on ehdotettu RAI-järjestelmää, koska on arvioitu, että sillä voidaan vastata henkilöstömitoituksen ja asiakastarpeiden välisen yhteyden arviointiin nykyisistä arviointivälineistä parhaiten.

Mielestämme RAI on hyvä tapa arvioida asukkaiden hoitoisuutta. Näemme kuitenkin, että RAI-järjestelmää ei voida suoraan käyttää toimijoiden tai yksiköiden vertailuun, sillä asukkaiden lähtötasot ja muut erot vaikuttavat suuresti RAI-mittareiden arvoihin ja niiden kehitykseen. Lisäksi ennen alan yhtenäisen mittariston käyttöönottoa, olisi tärkeä määritellä, kuka tekee arvion, kuka arvion validoi, ja miten usein mittaukset tulisi uusia. Mikäli RAI-järjestelmä otetaan käyttöön, tulee järjestelmän olla palveluntuottajille maksuton ja niille tulee antaa riittävä koulutustuki ja –korvaus järjestelmään siirryttäessä. Lisäksi siirtymiseen tulee varata riittävä siirtymäaikaa.

Heini Pirttijärvi 
Varatoimitusjohtaja 
Johtaja, yhteiskuntasuhteet

Arne Köhler
Laatu- ja kehitysjohtaja

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Lähettämällä kommentin suostut siihen, että henkilötietojasi käsitellään Mynewsdeskin tietosuojakäytännön mukaisesti.