Skip to main content

​Blogia peliin: Rahoitusta on taas saatavilla – vai onko?

Blogikirjoitus   •   Touko 27, 2014 14:06 EEST

Kotimaiset ja kansainväliset talouslehdet uutisoivat viikoittain ennätysvolyymeista yrityslainojen liikkeellelaskuissa. Ikkuna auki, toteaa Kauppalehden haastattelema liikkeellelaskuihin erikoistunut juristi Juha Koponen yrityslainojen kysynnästä. Ulkomaalaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisia yrityslainoja kohtaan on kasvanut selvästi. Viesti toistuu tilastosta ja mediasta riippumatta.

Suomen pääomasijoitusyhdistyksen mukaan sijoitukset aikaisen vaiheen kasvuyrityksin kasvoivat 280 miljoonaan euroon vuonna 2013. Kasvua edellisvuodesta oli 57 prosenttia. Vastaavasti myös kansainvälisten sijoittajien kiinnostus suomalaisiin yrityksiin kasvoi: 63 uutta yritystä sai viime vuonna kansainvälistä rahoitusta, kun luku edellisvuonna oli 39.

Konservatiiviset rahoitusrakenteet kaukainen muisto

Yleisen matalan kasvun ja alhaisen korkoympäristön vallitessa sijoittajat tavoittelevat tuottoja enenevässä määrin joukkovelkakirjamarkkinoilta. Konservatiiviset rahoitusrakenteet tuntuvat olevan kaukainen muisto, ja rahaa tuntuu saavan niin paljon kuin kehtaa pyytää – ainakin melkein. Entistä pienemmät yritykset pystyvät hakemaan rahoitusta pääomamarkkinoiden kautta ja monipuolistamaan rahoitusrakennettaan.

On tullut uusia välineitä, kuten Garantian takaama ryhmäjoukkovelkakirjalaina keskisuurille yrityksille. First North -lista puolestaan mahdollistaa myös pienempimuotoisen bondirahoituksen. Listautumismarkkina toimii hyvin Euroopassa, Suomessakin valmistellaan uusia listautumisia ja joitain on jo nähty.

Pankkisektoria tarvitaan

On selvää, että rahoitusmarkkinat ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Pankkien yritysluottokannat pienentyvät pääomamarkkinoiden kasvun seurauksena. Miksi sitten samaan aikaan on rahoituksesta pulaa? Miksi joidenkin yritysten lainansaanti tökkii?

Yritysrahoitus on Suomessa ollut aina hyvin pankkikeskeistä. On totta, että iso joukko pieniä yrityksiä on jatkossakin pankkirahoituksen varassa. Rahoittajat ovat aina arvioineet yritysten riskit, ja hinnoittelu on ollut sen seurausta. Sääntelyn kiristyminen pankeissa on johtanut siihen, että riskejä arvioidaan uudella tavalla. Joillain toimialoilla oman pääoman vaade on kasvanut.

Siitä huolimatta suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitustilanne on säilynyt varsin hyvänä muihin EU-maihin verrattuna. Koska pienen ja alkutaipaleella olevan yrityksen riskit ovat suuremmat, on kai oikein, että näiltä yrityksiltä vaaditaan korkeampia marginaaleja. Mistään ryöstömarginaaleista ei kuitenkaan puhuta.

Lisää menestyviä yrityksiä!

Kauppalehti selvitti kevään aikana, kuinka paljon Suomessa toimii niin sanottuja Hidden Championeja eli salaisia menestyjiä. Kriteerit täyttäviä yrityksiä löytyi yhteensä 76. Nämä yritykset ovat kannattavia, taseeltaan vahvoja ja vähävelkaisia. Yritysjoukko työllistää 45 000 ihmistä, ja työpaikkojen määrä on yli tuplaantunut viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Tyypillisesti salainen menestyjä toimii kapealla tuotannon alalla, mutta on siinä alansa kansainvälistä huippua. Usein valtaosa liikevaihdosta kertyy viennistä, ja tuotteet ja palvelut tunnetaan ammattipiireissä. Mutta usein salainen menestyjä ei ole kovin tunnettu yleisesti.

Alun perin Hidden Champions -termin on lanseerannut saksalainen professori Herrman Simonin, joka huomasi tutkimuksissaan, että Saksan vienti nojautuu pitkälti pieniin ja keskisuuriin erikoistuneisiin perheyrityksiin. Kaikkiaan näitä yrityksiä on 2 700, joista puolet saksalaisia. Suomessa on potentiaalia moninkertaistaa salaisten menestyjien lista.

Miksi tämä iso joukko saksalaisia ja kourallinen suomalaisia yrityksiä sitten menestyy? Toiminta on usein fokusoitu hyvin: keskitytään siihen, mitä parhaiten osataan. Markkinoiden ja kilpailijoiden tuntemus on a ja o. Arvoketjussa on kytkeydyttävä syvälle pitkäaikaisen asiakassuhteen rakentamiseksi. Tässä meillä onkin hieman tsempattavaa. Suomessa on hyvä tuotantoympäristö, työkalut ja tekninen osaamisen taso, mutta asiakkaiden ja markkinoiden ymmärtämisessä on parantamisen varaa. On mielestäni väärin väittää, että Suomen kasvua jarruttaa pelkästään rahoituksen saannin puute.

Kun yrityksen menestystekijät on mietitty syväluotaavasti ja tehty riittävä markkina-analyysi, on myös uskottavuus rahoittajan silmissä toisenlainen. Tarvitaan hyvin valmisteltu selkeä liiketoimintasuunnitelma, realistinen ja kattava tulevaisuuden ennuste ja usko omaan tekemiseen. Näillä eväillä ei rahoituksen saanti ainakaan vaikeudu.

Lisää investointeja ja työpaikkoja

Etera on aktiivinen suomalaisten yritysten rahoittaja. Eläkeyhtiö on luonteva kumppani, kun puhutaan investointien, yrityskauppojen tai vaikkapa sukupolvenvaihdoksen rahoituksesta. Suomi ja eläkejärjestelmä tarvitsevat investointeja ja työpaikkoja.

Saksan kansantalous voi hyvin, ja yksi merkittävä tekijä on pk-sektorin menestys. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä tarvitaan lisää Suomeen. Ne ovat tärkeä rakennemuutoksen mahdollistaja ja kasvun ajuri.

Me Eterassa lupaamme huolehtia osaltamme, että hyvien yritysideoiden ja investointien rahoitus on mahdollista myös jatkossa.

Kaikki voittavat, kun salaisten menestyvien yritysten lista kasvaa.

Elina Tourunen
yritysrahoitusjohtaja

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti