Skip to main content

Työkuntoon töitä tekemällä

Uutinen   •   Touko 08, 2014 20:37 EEST

Teksti: Maarit Kauniskangas, kuva: Miika Kainu

Hannu Nieminen palasi pitkältä sairauslomalta töihin vähitellen. Työnteko jopa joudutti paranemista.

Fyysisesti raskaita infra-alan moniosaajan töitä tekevältä viisikymppiseltäHannu Niemiseltävahingoittui olkapään kiertäjäkalvon jänne, kun hän nosti työpaikallaan työkonetta. Jostakin syystä vammaa ei hyväksyttykään työtapaturmaksi, ja Nieminen joutui leikkausjonoon ja puoleksi vuodeksi sairauslomalle. Leikkauksesta toivuttuaan hän palasi töihin, ja muutaman kuukauden kuluttua vahingoittui toinenkin olkapää. Leikkaukseen pääsyä odotellessa kului jälleen puoli vuotta. Kun toipilasaikanakin olisi pitänyt pysytellä kotona sairauslomalla, miehellä alkoi jo olla mitta täysi.

”Halusin takaisin töihin, enkä vain taloudellisen turvan vaan myös henkisten seikkojen takia. Se, että sain hissukseen totutella työntekoon, mielestäni jopa joudutti paranemista”, Nieminen huomauttaa.

Kuinka kuntoutettiin

Hannu Nieminen kuntoutui leikkauksesta neljä kuukautta, kolme niistä töitä tehden. Ensimmäisen työssäolokuukautensa hän teki neljän tunnin päivää, seuraavana jo kuuden ja kolmantena kahdeksan tunnin työpäiviä. Työtehtävät oli mitoitettu miehen kunnon mukaan.

Työkokeilusta ei koitunut työnantajalle palkka- ja sairauslomakustannuksia. Etera maksoi Niemiselle kuntoutusrahaa kuntoutusajalta ja hoiti myös vakuutusturvan.
”Saimme vaativaa ammattityötä tekevän, hyvän työntekijämme takaisin töihin nopeammin kuin mitä olisi ollut mahdollista ilman kuntoutus-työkokeilua”, sanoo Niemisen työnantajan Suomen Rakennevahvistus Oy:n toimitusjohtajaTero Saarinen. Myöskään kuntoutukseen hakeutuminen ei ollut monimutkaista. Pelisäännöt sovittiin yhdessä palaverissa, jossa Niemisen ja Saarisen lisäksi olivat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja.

Pitkän sairausloman vaarat

Haastattelupäivänä Hannu Nieminen tiivistää kallion vesivuotoja mikrosementillä Länsimetron työmaalla Lauttasaaressa. Sairauslomilla leikkausjonoissa hän laskee olleensa noin vuoden verran. Senkin ajan olisi voinut olla töissä – jos vain leikkaukseen olisi päässyt heti kun vammat oli todettu. Vammatkin kuulemma paranevat nopeammin, kun ne hoidetaan heti.

Myös Tero Saarinen ihmettelee, miten yhteiskunnalla on varaa pitää muuten työkykyisiä ihmisiä pitkillä sairauslomilla. Eikä kyse ole vain yrityksen menettämästä työpanoksesta tai valtion menettämistä verotuloista ja maksamista sairauspäivärahoista.
”Entä jos joku hoitoon pääsyä odotellessaan masentuu tai vaikkapa alkoholisoituu eikä enää kuntoudukaan työkykyiseksi. Se vasta kalliiksi koituu.”

Takaisin työhön

Reilusti yli 70 prosenttia Eteran kuntoutuksen viime vuonna päättäneistä palasi kokonaan tai osa-aikaisesti työelämän käyttöön. Tulos on erinomainen.

”Tavoitteenamme on, että ihmiset ohjautuisivat meille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Teemme aktiivisesti yhteistyötä työnantajien ja työterveyshuoltojen kanssa. Koulutamme esimiehiä ammatillisen kuntouttamisesta ja työkyvyttömyyden kustannuksista”, kertoo Eteran kuntoutusyksikön päällikkö Nina Brandenburg.

Eteran eläkepuolen asiakkaista iso osa on fyysisen työn tekijöitä, joilla ei ole pohjakoulutusta muuhun työhön. ”Etsimme mielellämme uuden työn mahdollisuuksia erilaisten kurssien ja koulutuksen, jopa ammattikorkeakoulututkintojen kautta”, Brandenburg sanoo.

Työkokeilussa kevennetyn työajan kustannukset kattaa kuntoutusraha. ”Varsinkin suuremmat työnantajat ovat hyvin halukkaita etsimään työntekijälleen sopivaa muuta työtä tai työllistämään tämän lisäkoulutuksen jälkeen toisaalla. Se on varmasti kaikkien etu.” Kuntoutus maksaa itsensä yleensä takaisin puolentoista vuoden työskentelyn jälkeen. ”Työssä käynnin jatkuminen on myös ihmiselle itselleen huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ennenaikainen eläköityminen ja tulojen huomattava pieneneminen.”

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti