Skip to main content

Sosioekonomisten vaikutusten tunnistaminen – pitkän tähtäimen menestystekijä

Blogikirjoitus   •   Joulu 18, 2015 14:40 EET

Yhteiskunnassamme on moni asia paremmin kuin koskaan, vaikka toisaalta painimme samaan aikaan valtavien yhteiskunnallisten haasteiden äärellä. Sukupuolten välinen tasa-arvo, nuorisotyöttömyys, säällisten työpaikkojen puute ja eriarvoisuus ovat hyviä esimerkkejä akuuteista yhteiskunnallisista kysymyksistä, jotka linkittyvät suoraan yritysten toimintaan. Yritysjohto tekee päivittäin suuren määrän päätöksiä, joilla on suoria ja välillisiä vaikutuksia yrityksen työtekijöihin ja heidän perheisiinsä, asiakkaisiin, liikekumppaneihin kotimaassa ja ulkomailla sekä yrityksen naapurissa asuviin ihmisiin.

What doesn’t get measured, doesn’t get managed

Paine ymmärtää, mitata ja johtaa liiketoiminnan sosio-ekonomisia vaikutuksia on kasvanut merkittävästi. Muun muassa sijoittajat ja kuluttajat tarkkailevat ja kyselevät yritysten yhteiskunnallisista vaikutuksista entistä enemmän. Asian huomioarvoa lisäävät myös kansainväliset trendit, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet sekä syyskuussa julkaistu Agenda 2030 ja siihen liittyvät YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs). Lisääntyvissä määrin on keskusteltu myös yritysten omastatunnosta ja halusta toimia oikeinilman ulkoa tulevaa painetta.

Myös perinteiset yritykset ja tuotteiden valmistajat voivat kiinnittää huomiota liiketoimintansa sosio-ekonomisiin vaikutuksiin ilman, että liiketoiminnan ydintavoitteena on luoda ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Parhaimmillaan sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi on oiva työkalu yrityksen vastuullisuustyöhön. Arviointi auttaa tunnistamaan myös ne kehitysalueet, joihin kannattaa puuttua osana riskienhallintaprosesseja tai kustannusten johtamista.

FIBS järjesti 17.12. sosio-ekonomisia vaikutuksia käsittelevän aamiaistilaisuuden. Sen  tarkoituksena oli tarjota perustietoa sosio-ekonomisten vaikutusten mittaamisesta ja mallintamista. Vaikutusten systemaattinen arviointi ja niiden johtaminen on parhaimmillaan konkreettinen työväline moneen: niin sisäiseen kuin ulkoiseen viestintään, yrityksen vastuullisuustyöhön ja liiketoiminnan ohjaustyöhön. Tilaisuudessa puhuneen Julia Illmanin (Gaia Consulting) mukaan organisaatiossa voi olla monia erilaisia näkemyksiä siitä, mihin vaikutusten mallintamistuloksia tulisi ensisijaisesti hyödyntää. Ennen työhön ryhtymistä tämä tulisi kirkastaa, sillä ilman selkeää tavoitetta vaikutusten mittaamisesta on tuskin suurta hyötyä.

FIBSin tilaisuuden aikana tehdyn kyselyn mukaan suuri osa paikalla olleista yrityksistä mallinsi ja mittasi jo toimintansa vaikutuksia itse kehittämänsä työkalun avulla. Oli hienoa huomata, että sosiaalisten vaikutusten tärkeys ja mittaamisen hyödyt yrityksen liiketoiminnalle on tiedostettu ja FIBSin jäsenyritykset ovat edelläkävijöitä tälläkin saralla.

Sidosryhmistä apua vaikutusten mallintamiseen ja hahmottamiseen

Vaikutusten mallintaminen, mittaaminen ja tiedon hyödyntäminen vaatii paneutumista ja aikaa. Monelle asian tärkeäksi näkevälle yrityksille vaikutusten analysointi saattaa tuntua ylitsepääsemättömältä tehtävältä: Mistä aloittaa? Mihin rajata analyysityötä? Mistä löytää apua ja mitä teoriaa tai viitekehitystä hyödyntää työn tukena?

Läheltä saattaa löytyä monia organisaatioita, joille vaikuttavuuden analysointi on toiminnan ydintä. Esimerkiksi monet kansalaisjärjestöt ovat vuosikymmeniä kehittäneet tähän asiaan liittyvää osaamista. ”Tällä hetkellä järjestöt ja yritykset tuntevat heikosti toistensa toimintatapoja mittaamisen osalta. Kertomalla tästä työstä avoimemmin sidosryhmilleen, järjestöt ja yritykset voisivat löytää luontevia yhteistyömuotoja”, sanoo Niina Mikolanniemi Planista. Monet yritykset ja järjestöt ovatkin jo ryhtyneet yhteistyöhön. Aamiaistilaisuuden keskusteluissa nousi esille, että yrityksillä ja järjestöillä olisi paljon opittavaa toisiltaan, vaikkakin kokemus myös osoitti, että yhteistyön alkutaipaleella tulee usein monia haasteita organisaatioiden erilaisten taustojen takia. Tämä ei kuitenkaan ole yhteistyön este, sillä vaikka tulokulmat olisivatkin erilaisia, tavoitteet ovat samat.

On selvää, että moni organisaatio hyötyisi liiketoimintansa sosio-ekonomisten vaikutusten arvioinnista ja että järjestö-yhteistyössä on paljon potentiaalia. Siksi FIBS tarjoaakin suurille ja keskisuurille yrityksille keväällä 2016 Impact-työpajasarjan, jossa heillä on mahdollisuus analysoida sosioekonomisia vaikutuksiaan yhdessä sidosryhmiensä kanssa.

Tutustu FIBSin tulevaan ohjelmakokonaisuuteen ja ilmoittaudu mukaan Impact-työpajasarjaan.

HELENA KEKKI
Yritysvastuuasiantuntija, FIBS

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti