Skip to main content

Suomi vesiosaamisen aallon harjalla

Uutinen   •   Touko 09, 2016 08:00 EEST

Veden niukkuus vaikuttaa yli 40 % ihmisistä ympäri maailman, ja luku vain nousee ilmastonmuutoksen myötä. Vastoin useita harhaluuloja veden niukkuus ja sanitaatio-ongelmat eivät kuitenkaan vaikuta vain kaikista köyhimmissä maissa, vaan se koskee jokaista maanosaa. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä vähintään yksi neljästä kärsii vesipulasta. YK onkin linjannut mahdollisuuden sanitaatioon ja pääsyn puhtaaseen veteen yhdeksi 17:sta globaalista kestävän kehityksen tavoitteesta.

FIBSin huhtikuussa järjestetyssä Veden varassa –aamiaisseminaarissa kuultiin suomalaisesta vesiosaamisesta, sinisestä biotaloudesta sekä katsaus vaateteollisuuden vesijalanjälkeen.

Suomi, vesiosaamisen maailmanhuippu

Finnish Water Forumin toimitusjohtaja Markus Tuukkasen mukaan Suomi on maailman kärjessä vedenlaadun ja toimittamisen suhteen. Tämä ei ole mikään ihme, sillä kaikki elementit lainsäädännöstä teknologiaan ovat Suomessa kohdillaan, kestävien ja laadukkaiden vesi- ja sanitaatiopalveluiden tuottamiseksi. Globaalin heikon vesitilanteen vuoksi Suomella on myös suuret liiketoimintamahdollisuudet maailmalla. Tuukkanen huomautti, että vaikka start upit vesialalla kasvavat muita tekniikan alan yrityksiä nopeammin, lasikatto tulee nopeasti vastaan – kasvulle ja kansainväliselle viennille on edelleen paljon esteitä ja kasvun polun raivaamiseksi tarvitaan kansallisia päätöksiä.

Sinisestä biotaloudesta on myös povattu Suomen uutta vientivalttia. Sinisellä biotaloudella viitataan vesiluonnonvarojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Esimerkiksi levästä voidaan saada tehokkaammin biopolttoainetta kuin soijapavusta tai maissista. Gaia Consultingin johtava asiantuntija Mikko Halonen toi esille kiertotalousnäkökulman. Vesistöjen ympärillä kiertäviä ravinteita pystyttäisiin hyödyntämään puolen miljardin euron arvosta, esimerkiksi proteiinia voitaisiin tuottaa mikrobien avulla, kerättyä meesakalkkia käyttää maanparannusaineena tai metsäteollisuuden jätteitä, lietteitä ja tuhkia voitaisiin hyödyntää ravinnelähteenä. Toisaalta tilaisuudessa puhutti fosforin ja typen alhaisemmat hinnat verrattuna kierrätysravinteisiin.

Globaalin vesihuollon haasteita

Kemiran kestävän kehityksen johtaja Riikka Timosen mukaan teknologiaa ja osaamista löytyy kaiken veden puhdistamiseksi - vuonna 2015 yhtiön tuotteilla olikin puhdistettu yhteensä 18 000 miljoonaa neliökuutiometriä vettä. Työ ei ole kuitenkaan ollut helppoa, sillä muun muassa erilaiset regulaatiot ja vaikeasti sovellettavat liiketoimintamallit rajoittavat toimintaa. Myös tietämyksen puute on ollut esteenä. Esimerkiksi kehittyvissä maissa juomavesi ja jätevesi ovat kaksi täysin eri asiaa eikä niiden välillä nähdä yhteyttä. Suomessa ymmärretään heti näiden olevan osa samaa prosessia, vaikka päättäjilläkin on välillä haasteita muistaa, että vesi on sykli.

Vesisyöppö vaateteollisuus

Aamiaisseminaarin suurennuslasin alla oli vaateteollisuus, joka on erittäin vesi-intensiivinen ala. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n standardisointiasiantuntija Satu Nissi-Rantakömi esitteli tapoja vähentää veden kulutusta vaatteiden tuotannossa. Kiina on maailman suurimpana tekstiilien tuottajana esimerkiksi tiukentanut viime vuonna lainsäädäntöään. Finlayson taas miettii muita materiaalivaihtoehtoja vesisyöpölle puuvillalle. Finlaysonin vastuullisuuskoordinaattori Elli Ojalan mielestä on kuitenkin tarkasteltava tuotetta kokonaisuutena – esimerkiksi puuvillan tuotannossa energiankulutus on alhaisempi verrattuna polyesterin tuotantoon.

Yrityksillä suurin vesijalanjälki

Suomalaisten vesijalanjäljestä suurin jälki jää ulkomaille ja suurimpina läikyttäjinä ovat yritykset. Matkan vesivastuulliseksi yritykseksi Aalto-yliopiston tutkija Suvi Sojamo ohjeisti aloittavan vesitietämyksen ja tietoisuuden kasvattamisella. Kun tietoisuus myös vesiriskeistä on karttunut, niitä voi hallita. Keskeisimpiä hallintakeinoja ovat muun muassa vahva sidosryhmäyhteistyö, hankintaketjujen hallinta, rahoitusmekanismit ja proaktiivinen politiikkaan ja hallintoon osallistuminen. Hallintakeinot eivät ole kuitenkaan mitään, ellei yritys sitoudu vesivastuullisuuteen.

ANNA RANNISTO
Yritysvastuuharjoittelija, FIBS
anna.rannisto@fibsry.fi

Haluatko yrityksestäsi vesivastuullisen? Aloita täältä: http://ceowatermandate.org

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy