​Toimitusjohtajat painottavat yhteiskuntavastuun nopeita hyötyjä

Toimitusjohtajien ja vastuullisuusasiantuntijoiden tiedot ja näkemykset yritysten yhteiskuntavastuutavoitteista, -käytännöistä ja -haasteista eroavat paikoitellen selvästi. Tämä käy ilmi FIBSin vuoden 2017 yritysvastuututkimuksesta, johon vastasi 200 suuren ja keskisuuren yrityksen johtajaa.

Yhteiskuntavastuu on olennainen osa suomalaisyritysten liiketoimintaa tänä päivänä, tätä mieltä ovat kaikki FIBSin yritysvastuututkimukseen osallistuneista vastuullisuusasiantuntijoista, toimitusjohtajistakin vain 3 prosenttia ilmoitti, ettei vastuullisuus ole lainkaan olennaista heidän yrityksensä kannalta.

Vastuullisuuden liiketoimintahyötyjen osalta vastaajaryhmien väillä näkyi kuitenkin selvä linjaero.

Asiantuntijat pitävät toimitusjohtajia vahvemmin vastuullisuustyön suurimpina hyötyinä pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden vaikutuksia, kuten tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistamista sekä sitä, että vastuullisuus ylipäätään on yrityksen liiketoiminnan lähtökohta.

Toimitusjohtajat taas näkevät vastuullisuuden johtavan asiantuntijoihin verrattuna enemmän lyhyen aikavälin konkreettisempiin hyötyihin, joita ovat muun muassa työtyytyväisyyden ja asiakastyytyväisyyden lisääminen, uusien tuotantomenetelmien kehittäminen, innovoinnin tehostaminen sekä osakkeen arvon kasvattaminen.

"Tulos ei sinänsä yllätä, toimitusjohtajathan joutuvat käytännössä pääsääntöisesti painottamaan "nopeita" tuloksia kaikessa liiketoimintaan liittyvässä. Vastuullinen yritystoiminta on kuitenkin prosessi, jonka tavoitteena on varmistaa, että yritys voi pärjätä kilpailussa myös pidemmällä aikavälillä, siksi olisi tärkeää, että ylimmässä johdossa tarkasteltaisiin vastuullisuuden vaikutuksia monelta kantilta", sanoo FIBSin johtava asiantuntija Helena Kekki.

Selkeä ero vastaajaryhmien välillä nousi myös esiin kysyttäessä, millaisia vastuullisuuden johtamiskäytäntöjä yrityksissä on sekä mitä yritykset tekevät käytännössä vastuullisuuden osalta: asiantuntijat kertoivat yritystensä tekevän selvästi enemmän eri yhteiskuntavastuuteemojen edistämiseksi kuin toimitusjohtajat.

Johtamiskäytäntöihin kuuluvat muun muassa eettinen ohjeisto, yritysvastuuraportti sekä vastuullisuus osana kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä. Vastuullisuuden käytännön toimenpiteisiin taas sisältyvät monenlaiset sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun teemat jätteiden käsittelystä korruptioriskin tunnistamiseen ja henkilöstön yhdenvertaisuuteen.

”Omalta osaltaan eroja vastaajaryhmien kesken selittänee tutkimukseen osallistuneiden yritysten koko ja kansainvälisyyden aste eli kyselyyn vastanneet asiantuntijat työskentelevät pääsääntöisesti suurissa kansainvälisissä yrityksissä, joissa vastuullisuustoiminta on pienempiin yrityksiin verrattuna kattavampaa. Huolestuttavaa kyllä olisi, jos toimitusjohtaja ei tietäisi esimerkiksi mitä eettisiä periaatteita ja vastuullisuuskäytäntöjä oma yritys noudattaa tai raportoidaanko vastuullisuudesta ja missä laajuudessa", Kekki sanoo.

Toimitusjohtajille yritysvastuu on edelleen = työelämäkysymykset ja muut sosiaalisen vastuun teemat

Toimitusketjujen vastuullisuuden hallinta on ollut FIBSin tutkimusten mukaan vuodesta 2013 alkaen viitenä vuotena peräkkäin yritysten haastavin vastuullisuusteema. Tänä vuonna asiantuntijat näkevät kuitenkin toimitusketjujen hallinnan selvästi toimitusjohtajia haastavampana.

”Tässä kohtaa voisi sanoa, että tieto tuskaa lisää. Asian parissa vuosia puurtaneet vastuullisuusasiantuntijat ovat nähneet työn haasteet käytännön tasolla ja tietävät, että työsarkaa kyllä riittää”, Kekki pohtii.

Toimitusjohtajat puolestaan näkevät "perinteiset" yhteiskuntavastuuteemat kuten työtyytyväisyyden, työhyvinvoinnin ja henkilöstön sitouttamisen sekä ympäristövaikutusten hallinnan asiantuntijoita haastavampina teemoina. Toimitusjohtajat pitävät myös ihmisoikeuskysymyksiä jonkin verran muita vastuullisuusteemoja olennaisempana asiantuntijoihin verrattuna, ja merkittävästi useampi toimitusjohtaja (33 % vastaajista) kertoi sosiaalisen vastuun edistämisen olevan tärkein syy panostaa ylipäätään yhteiskuntavastuuseen, asiantuntijoista näin ajattelee vain runsas kuudesosa.

"Kärjistäen voisi sanoa, että toimitusjohtajat näyttävät olevan yleisesti ottaen paremmin perillä yritystensä sosiaalisen vastuun käytännöistä, joihin monissa yrityksissä on panostettu systemaattisesti jo vuosikymmeniä, kuin esimerkiksi vastuullisista hankintakriteereistä tai YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvästä toiminnasta, jotka ovat nousseet laajemmin yritysten agendalle vasta viime vuosien aikana."

Vastuullisuusasiantuntijoiden määrä yrityksissä lisääntyy, mutta yritysvastuu kuuluu myös ylimmän johdon agendalle

Yritysvastuujohtajien, -päälliköiden ja muiden vastuullisuusasiantuntijoiden määrä yrityksissä on lisääntynyt selvästi viime vuosina: nyt heitä on jo lähes joka toisessa (43 %) yrityksessä FIBSin tutkimukseen osallistuneista yrityksistä, vielä kaksi vuotta sitten vain joka kolmannessa. Samalla vastuullisuustoiminnan ja johtamiskäytäntöjen määrä sekä osaamisen syvyys yrityksissä ovat kasvaneet, mikä ilmenee muun muassa vastuullisuusraporttien määrän ja vastuullisuuden tavoiteasetannan lisääntymisenä.

"On toki luontevaa jättää vastuullisuuskysymykset niistä vastaavien asiantuntijoiden hoidettavaksi, mutta yhteiskuntavastuu on kuitenkin tänä päivänä niin olennainen osa liiketoimintaa, että ylimmän johdon tulisi jatkossakin pysyä kartalla kaikkien keskeisimpien vastuullisuuskäytäntöjen ja -periaatteiden osalta", Helena Kekki painottaa.

"Vastuullisuutta kannattaisi joka tapauksessa käsitellä johtoryhmissä mahdollisimman laaja-alaisesti, tämä auttaisi ylintäkin johtoa hahmottamaan paremmin, miten yhteiskuntavastuutoiminta oikeastaan vaikuttaa tulokseen, niin suoraan kuin epäsuorastikin."

Tutkimus

FIBSin yritysvastuututkimus on alan laajin puhelimitse toteutettu kyselytutkimus Suomessa. Tutkimus tarjoaa kattavan kokonaiskuvan suurten ja keskisuurten suomalaisyritysten yhteiskuntavastuutoiminnan käytännöistä, haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Tutkimuksen kysymyksenasettelu ja käsitteistö perustuvat osittain kansainväliseen ISO 26000 -yhteiskuntavastuustandardiin. Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 alkaen.

Vuoden 2017 tutkimukseen osallistui 200 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja asiantuntijaa Suomen tuhannesta suurimmasta yrityksestä (Suomen Asiakastieto Oy:n tietokanta ja FIBSin jäsenyritykset). Otos täyttää luotettavan otoksen kriteerit. Tutkimus on toteutettu puhelinhaastatteluna. Haastattelut tehtiin aikavälillä 05.01.2017-08.03.2017. Tutkimuksen toteuttaja oli T-Media.

Tutkimusraportin "FIBSin yritysvastuututkimus 2017 - Toimitusjohtajat vs. yritysvastuusta vastaavat johtajat / asiantuntijat" voi tilata täältä - raportin hinta on FIBSin jäsenille 400 € + alv, muille 750 € + alv. 

Median edustajat voivat tilata raportin maksutta osoitteella tarja.laakkonen(at)fibsry.fi

FIBSin yritysvastuututkimuksen laajan yhteenvetoraportin ja 7 erillistä toimialakohtaista raporttia elintarviketeollisuuden, energiateollisuuden, kemianteollisuuden, kone- ja metalliteollisuuden, liike-elämän palveluiden, rakennusteollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskaupan yritysten osalta voi tilata täältä, raporttien hinnat löytyvät tilaussivulta. Myös näitä raportteja median edustajat voivat tilata maksutta osoitteella tarja.laakkonen(at)fibsry.fi. 

Tutkimuksen suomen- ja englanninkielinen tiivistelmä (kaikille maksuton) sekä taustatietoa tutkimuksesta löytyy täältä.

Laajasta yhteenvetoraportista löytyvät vastaukset kaikkiin tutkimuskysymyksiin graafeina, koostetusti kaikilta toimialoilta, vertailutietoa edellisvuosiin sekä FIBSin kommentteja, johtopäätöksiä ja suosituksia yrityksille, miten toimintaa kannattaa jatkossa kehittää. Toimialakohtaisista raporteista löytyy tarkempaa tietoa eri toimialojen osalta, sekä vertailutietoa kunkin vuoden kokonaistuloksiin graafeina.

Lisätietoja

Helena Kekki, johtava asiantuntija, FIBS, p. 050 345 1966, helena.kekki(at)fibsry.fi