Yritykset ryhtyvät toimeen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

Elintilaa tummaverkkoperhoselle. Kulkuyhteyksiä liito-oraville. Luonnonhoitoa tulella. Tekopesiä kalasääksille. Metsitystä. Ympäristövaikutusten arviointia, mittausta ja seurantaa.

Keinot ovat monet, kun yritykset ryhtyvät toimeen biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Esimerkkiä näyttävät yhdeksän yritystä, jotka osallistuivat juuri päättyneeseen Yritysvastuuverkosto FIBSin ensimmäiseen biodiversiteetin Master Class –valmennukseen. Valmennuskurssi oli osa FIBSin vuosi sitten yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa käynnistämää Yritykset ja biodiversiteetti –ohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä yritysten tietoisuutta ja tietämystä biodiversiteettiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista ja –riskeistä sekä kannustaa yrityksiä biodiversiteetin suojeluun osana vastuullista yritystoimintaa.

Vuoden kestäneen koulutuksen aikana Fazer, Fingrid, Fortum, Lemminkäinen Infra, NCC Roads, Nokian Renkaat, Rudus, TVO ja YIT syvensivät biodiversiteettiosaamistaan Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden johdolla, ja ottivat oppia myös toisiltaan. Kaikissa yrityksissä käytännön toimenpiteiden taustalta löytyy systemaattista strategiatyötä, jossa biodiversiteetin suojelu nähdään keskeisenä osana yritysten liiketoimintaa.

Yritysten biodiversiteettihankkeista voi lukea FIBSin uudesta ”Lisäarvoa luonnosta ympäristöä säästäen” –julkaisusta, josta löytyy myös käytännön vinkkejä yrityksille biodiversiteettityön käynnistämiseksi.

Biodiversiteetti on liiketoiminnan elinehto

Master Class –valmennuskurssin yritykset ovat suunnannäyttäjiä; yleisesti ottaen biodiversiteetti on vielä vieras käsite useimmille yrityksille, vaikka ympäristövastuu on ollut yritysten agendalla 1990-luvulta lähtien. FIBSin yritysvastuututkimuksen mukaan biodiversiteetin suojeluun panostetaan yrityksissä tällä hetkellä vähiten kaikkiin muihin ympäristöteemoihin verrattuna.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Luonnon monimuotoisuus vähenee maapallolla hälyttävää vauhtia, ja kehityksen pysäyttämiseksi YK on julistanut ajanjakson 2011-2020 biodiversiteetin vuosikymmeneksi. Sen myötä yritysten ja biodiversiteetin vuorovaikutus on nousemassa ilmasto- ja energiakeskustelun rinnalle. Tähän on neljä keskeistä syytä:

1. Yritykset ovat biodiversiteetin suojelussa avainasemassa: jokaisen yrityksen toiminta vaikuttaa tavalla tai toisella luonnon monimuotoisuuteen, ja jokainen yritys voi halutessaan vähentää toimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia.
2. Biodiversiteetti on liiketoiminnan elinehto. Kaikki yritykset ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia biodiversiteetin mahdollistamista ekosysteemipalveluista eli luonnon ihmisille tarjoamista hyödyistä oli sitten kyse puhtaasta vedestä, puusta, puuvillasta, lääkekasveista, kaloista, marjoista, eroosion säätelystä, ravinnekierrosta, fotosynteesistä tai luontoelämyksistä. Biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden suojelu on yrityksille ehdoton keino varmistaa toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.
3. Biodiversiteetti lisää yritysten kannattavuutta. Biodiversiteettiajattelun nostaminen ympäristöstrategian ja liiketoiminnan ytimeen voi tuoda kaikille yrityksille toimialasta riippumatta merkittävää liiketoiminnallista hyötyä mm. kustannussäästöjen, riskien ja maineenhallinnan sekä ennen kaikkea uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden muodossa. Esimerkiksi 80 prosenttia ihmisten tänä päivänä hyödyntämästä ravinnosta on peräisin vain viidesosasta käytettävissä olevista kasveista. Elintarviketeollisuudelle tämä on merkittävä mahdollisuus kehittää uusia tuotteita uusista raaka-aineista.
4. Biodiversiteetin heikentyminen voi tulla yrityksille kalliiksi. Luonnonvarat ja niistä saatavat hyödyt ovat yrityksille pääsääntöisesti ilmaisia. Ekosysteemipalveluiden köyhtymisestä aiheutuva lasku yhteiskunnalle voi kuitenkin tulevaisuudessa yltää arvioiden mukaan jopa 3,7 triljoonaan euroon vuosittain. Maksajiksi joutuvat tällöin myös yritykset mm. raaka-aineiden hankintakustannusten nousun myötä.

Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Biodiversiteettiä voi turvata rauhoittamalla luonnonsuojelualue, suojelemalla luontotyyppejä ja eliölajeja sekä käyttämällä luonnonvaroja kestävästi. Suomen kaikista arvioiduista lajeista joka kymmenes on uhanalainen.

Biodiversiteetin rahallista arvoa on vaikea määritellä, mutta sen mahdollistamien ekosysteemipalveluiden arvoa on mitattu 18 maassa vuodesta 2008 alkaen kansainvälisen The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) –aloitteen puitteissa. Suomessa esimerkiksi kalastuksen vuotuinen laskennallinen arvo on 25 miljoonaa euroa ja marjastuksen 12 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi luonnolla on merkittävä vaikutus myös ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) avulla pyritään syventämään kansainvälistä sitoutumista ja toimenpiteitä monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä, sama määräaika on myös Suomen kansallisilla biodiversiteettitavoitteilla. Biodiversiteetin yritysyhteistyön kehittämiseksi Suomi liittyi vuonna 2014 CBD-sopimuksen yritysverkostoon sekä eurooppalaiseen Business & Biodiversity Platform -verkostoon.

FIBS jatkaa työtä biodiversiteettikysymysten tunnetuksi tekemiseksi yritysten keskuudessa myös vuonna 2015. Työssä hyödynnetään mm. FIBSin yhteistyökumppanin World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) –verkoston yritysten biodiversiteettitoiminnan tueksi kehittämiä työkaluja.

Yritysten ympäristövastuu tulee olemaan esillä vuoden aikana myös muissa FIBSin seminaareissa ja työpajoissa sekä Wanhassa Satamassa 12.5. järjestettävässä RATKAISUN PAIKKA –yritysvastuutapahtumassa.

Linkit:

• Lisäarvoa luonnosta ympäristöä säästäen – Biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut ympäristöstrategian lähtökohtana (FIBS-julkaisut 2015):  http://www.fibsry.fi/images/TIEDOSTOT/FIBS_Yritykset_ja_biodiversiteetti_2015.pdf
• FIBSin Yritykset & biodiversiteetti –ohjelma ja Master Class:  http://www.fibsry.fi/fi/teemat/business-biodiversity/yritykset-ja-biodiversiteetti
• Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013–2020:  http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Strategia_ja_toimintaohjelma
• Towards A Sustainable and Genuinely Green Economy. The value and social significance of ecosystem services in Finland (TEEB for Finland):  https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152815
• United Nations Decade on Biodiversity:  http://www.cbd.int/2011-2020/
• Convention on Biological Diversity (CBD):  http://www.cbd.int/convention/
• CDB Global Platform on Business and Biodiversity:  http://www.cbd.int/business/
• The EU Business @ Biodiversity Platform:  http://ec.europa.eu/environment/biodiversity/business/index_en.html

Lisätietoja:

Leila Räsänen, yritysvastuuasiantuntija, Yritysvastuuverkosto FIBS, puh. 044 5966 302, leila.rasanen(at)fibsry.fi

Kristiina Niikkonen, ympäristöneuvos, Ympäristöministeriö, puh. 050 3014 721, kristiina.niikkonen(at)ymparisto.fi

Jukka-Pekka Jäppinen, kehittämispäällikkö, biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 5251 235, jukka-pekka.jappinen(at)ymparisto.fi

Riku Lumiaro, biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 5251 394, riku.lumiaro(at)ymparisto.fi