Skip to main content

Datan muuttaminen rahaksi kolmella askeleella

Blogikirjoitus   •   Touko 28, 2014 11:23 EEST

Ajatus tiedon monetisoinnista eli muuttamisesta rahaksi ei ole täysin uusi. Jo reilu vuosikymmen sitten työskentelin asiakkaiden kanssa, jotka kykenivät hyödyntämään hallussaan olevan tietopääoman paketoimalla sen kaupalliseksi palveluksi. Hyviä esimerkkejä löytyy lääkejakelun tai vaikkapa matkailun alalta.

Maailman digitalisoituminen tuottaa dataa kiihtyvällä vauhdilla ja muodostaa samalla uuden luonnonvaran, joka ei vähene vaan päinvastoin kasvaa. Lähes kaikki maailmassa oleva tieto on vain muutaman vuoden ikäistä huolimatta siitä, että sitä on kerrytetty jo 50-luvulta lähtien.

Entä sitten? Mitä tämä tarkoittaa minulle tai organisaatiolleni? Hyödynkö tästä jotenkin? Olenko varautunut tai varautumassa tähän kehitykseen paremmin kuin kilpailijani? Kysymyksiä tuntuu riittävän.

Sensoreiden määrä kipuaa ennusteiden mukaan ensi vuonna jo triljoonaan (miljoona miljoonaa). Ja kun ensi vuosikymmenen alussa passiivisen sensorin hinnan otaksutaan olevan kolmen sentin luokkaa, on helppo uskoa tällaisen kehityksen jatkumoon.

Mikä on muuttunut?

Tässä ajassa on uutta se, että yhdistämällä omistettu ja organisaation tuottama tieto helposti saavutettavissa olevaan ulkoiseen tietoon syntyy kokonaan uusia mahdollisuuksia. Uudenlaiset toimijat voivat löytää itsensä esimerkiksi jakeluketjujen solmukohdista, joissa heille on mahdollista luoda asiakkailleen näkyvyys tavaran kulkemisesta ketjussa tavalla, joka ei ennen ollut mahdollista. Koneiden ja laitteiden valmistajat voivat saada sensoriensa kautta tietoa siitä, kuinka asiakkaan tuotantoprosessi kuormittaa erilaisia resursseja,  ja miten sitä voisi optimoida. Koulukirjaesimerkkejä tietysti ovat toimijat kuten Facebook tai Google. Ne tuottavat käyttäjilleen ilmaisia palveluita, jolloin yhtiöiden miljardien pörssiarvot perustuvat lähes kokonaan käyttäjän itsensä generoivan tiedon monetisointiin.

3 askelta tiedolla vaurastumiseen

1. Tie alkaa raaka-aineen arvon ymmärtämisestä. Liian usein arvokkaankin tiedon annetaan valua hukkaan. Puhumattakaan tiedosta, jonka arvosta ei olla varmoja tai jota ei vielä ymmärretä. Pari viikkoa sitten vierailin suurella autonvalmistajalla, jossa keskusteltiin tuotannon ennakoivan  laadun ja ylläpidon ratkaisuista. On helppoa ihailla hienoa automaattista robottia, joka taidokkaasti keulamaskia kiinnittäessään mittaa joka kerta parisenkymmentä arvoa tapahtumasta. Hämmentävää sen sijaan on se, kun asiakas kertoo, että tähän asti vain kaksi näistä arvoista on  säästetty jatkohyödyntämiseen.

2. Seuraava vaihe onkin raaka-aineen jatkojalostus eli analytiikka. Tämä vaatii usein uudenlaista osaamista ja ymmärtämistä. Niin kauan kun tätä osaamista ei ole, tai se kätkeytyy organisaation syövereihin yksittäisiin projekteihin, on tiedolla vaurastuminen vaikeaa. Tarvitaan tahoja, jotka osaavat nostaa analytiikan osaamisen arvoa organisaation perinteisten osaamisalueiden rinnalle ja valjastaa sen tehokkaaseen käyttöön. Vaikka matkaa vielä on, tulee ilahduttavasti CDO (Chief Data tai Digital Officer) tittelillä varustettu henkilö jo Pohjolassakin aika ajoin vastaan.

3. Onnistuneen jalostuksen jälkeen pitää vielä huolehtia tiedon tuomisesta osaksi käytäntöä eli operationalisoinnista. Jos tarkoitus on myydä tietoa uutena palveluna, lienee syytä harkita panostusta erilliseen myyntikanavaan tai ainakin rajusti koulutukseen. Hyväkin kettinkikauppias on aika kaukana kotoa kokonaan uudenlaisen portfolion kanssa. Toisaalta, jos monetisointi tapahtuu ennen kaikkea nykyisten prosessien tehostamisesta saatavien tuottojen ja hyötyjen kautta, pitää lisäksi huolehtia uuden tiedon integroinnissa arvoketjun keskeisiin pisteisiin, kuten asiakaspalvelu- tai vaikka huoltojärjestelmiin.

Asiantuntijat ennustavat, että 30% yrityksistä tulee muuttamaan tiedon rahaksi jo vuoteen 2016 mennessä. Sen voi tehdä monella tavalla: huikean uuden innovaation tai yhtä hyvin jo olemassa olevien tietovarantojen älykkäämmän hyödyntämisen kautta. Varmaa on vain, että yrittämättä se ei onnistu. Yrittämisen voi aloittaa vaikka esittämällä organisaatiolle sen tärkeimmän kysymyksen: Miten saisimme datamme meille töihin?


Kirjoittaja:


Juha Teljo

Business Intelligence Solution Executive, IBM Europe

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti