News -

Yhteisösakkovaatimukset roimassa kasvussa – yritysten johdon osuus työturvallisuuspuutteisiin viranomaisten suurennuslasin alla - lue 4 esimerkkiä yhteisösakoista


Työturvallisuusrikossyytteisiin liittyvien yhteisösakkovaatimusten määrät ovat selkeässä kasvussa.Tämän lisäksi aluehallintovirasto AVI ja poliisi tutkivat yhä tarkemmin yritysten ylimmän johdon mahdolliset laiminlyönnit.

Yhteisösakko on tyypillisesti työturvallisuusrikoksen yhteydessä yritykselle tuomittava seuraamus. Noin 90 % yhteisösakoista tuomitaan työturvallisuusrikoksen seuraamuksena.[1] Yhteisösakko voidaan määrätä, jos yrityksessä ole noudatettu riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta työturvallisuusrikoksen ehkäisemiseksi, tai, että yrityksen hallitus, toimitusjohtaja tai muuhun johtoon kuuluva on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen.

Yritykselle tuomittavan yhteisösakon määrä voi vaihdella vajaasta tuhannesta eurosta 850 000 euroon riippuen laiminlyönnin laadusta ja laajuudesta ja yrityksen taloudellisesta asemasta. Tiettävästi suurin Suomessa tuomittu yhteisösakko on ollut 500 000 euroa ympäristörikoksesta suurelle energiayhtiölle. Syyttäjien yhteisösakkovaatimukset ovat 2000-luvulla pörssiyhtiöiden osalta olleet tyypillisesti alle 100 000 euroa, lähempänä 50 000 euroa. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuneet sakkovaatimukset ovat olleet moninkertaisesti pienempiä asettuen noin 5 000 – 30 000 euron väliin.

Lue alta kolme lyhyttä tapausta, jotka ovat johtaneet yhteisösakkoihin.


Tapaus 1 - Kampin pysäköintihallin räjäytysten jälkeen sakkovaatimukset kasvoivat

Työturvallisuusrikoksesta suurin tuomittu yhteisösakko on korkeimman oikeuden tuomitsema 180 000 euron sakko vuodelta 2014. Sakko tuomittiin rakennusalan yritykselle Kampin pysäköintihallin räjäytystöihin liittyen. Tämä tuomittu sakko ei näkynyt välittömästi syyttäjien yhteisösakkovaatimusten summien kasvuna, mutta ratkaisun jälkeen vaatimukset ovat lähteneet selkeästi määrälliseen kasvuun, joka on ollut nähtävissä aivan viime vuosina. Samoin yhtiön ylimmän johdon toiminta ja tietoisuus on otettu enemmän AVI:n ja poliisin suurennuslasin alle.


Tapaus 2 - Johtajalle syyte, vaikka hänellä ei ollut suoraa vastuuta työympäristöstä

Vuonna 2017 syyttäjä haastoi ison teollisuusyhtiön ja mm. sen paikallisyksikön päällikön oikeuteen ja esitti yhtiötä kohtaan vähintään 200 000 euron yhteisösakkovaatimuksen. Huomion arvoista oli se, että tapauksessa kyse ei ollut vakavaan vammautumiseen johtaneesta onnettomuudesta. Vaadittavan sakon määrä oli tästä huolimatta merkittävästi aiempaa oikeuskäytäntöä suurempi. Tässä tapauksessa johtaja oli yksi syytetyistä, vaikka hänellä ei ollut vastuita päivittäisen toiminnan ja työympäristön tarkkailusta. Huomioita kiinnitettiin myös siihen, ettei yksikön osin vanhaan tekniikkaan perustuvaa kuljetinlaitteistoa oltu modernisoitu riittävän nopeasti. Kyseessä oli kallis investointi, joka toteutettiin myöhemmin tapaturman jälkeen.


Tapaus 3 - Tuotantotilojen laitteiston puutokset johtivat korvauksiin

Vuoden 2017 loppupuolella syyttäjä haastoi toisen ison teollisuusyhtiön tehdaspäällikön oikeuteen ja vaati yhtiölle 200 000 euron yhteisösakkoa. Tässä tapauksessa syytettynä oli tehdaspäällikkö, eikä alemmille esimiehille edes vaadittu asiassa rangaistusta, vaikka tähän olisi todennäköisesti ollut myös perusteita. Syyttäjä katsoi, että asiassa tuotantotilan laitteisto oli puutteellinen ja investoinneista päättäminen kuului ylemmille esimiehille. Viranomaiset pyrkivät selvittämään, oliko tieto puutteellisista laitteistoista kulkeutunut myös paikallisyksiköstä yhtiön keskusjohdolle. Tämä kertoo siitä, että viranomaiset ovat tapauksessa tarkoituksellisesti kiinnittäneet huomiota nimenomaan yhtiön ja sen ylemmän johdon toimintaan.


Tapaus 4 - Alle 20 miljoonan liikevaihdon yritykselle 140 000 euron yhteisösakkovaade

2019 keväällä vireille laitetussa asiassa syyttäjä vaati teollisuuden yhtiölle vähintään 140 000 tuhannen euron sakkoa. Vaatimuksen määrässä huomiota kiinnitti se, että yhtiön liikevaihto oli selkeästi alle 20 miljoonaa ja kannattavuus heikko. Lisäksi kysymys ei ollut vakavaan vammautumiseen liittyvästi tapaturmasta. Vaatimus oli siis poikkeuksellisen suuri suhteessa yhtiön kokoon.

Useista vireille tulleista oikeudenkäynneistä on siis havaittavissa, että vaadittavat yhteisösakon määrät ovat nousseet merkittävästi erityisesti isojen yhtiöiden osalta. Myös keskisuuret yhtiöt voivat varautua aiempaa selkeästi isompiin vaatimuksiin. Lisäksi johdon toiminta ja investoinnit ovat tarkemman tarkastelun alla.

[1] Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä, loppuraportti - Alvesalo-Kuusi ym.

Kirjoittaja: Toni Sortti, työturvallisuusrikoksiin erikoistunut asianajaja, toimitusjohtaja, Asianajotoimisto Roihu Oy. Toni Sortti toimii Kiwa Koulutusmaailman Työsuojelulainsäädännön perusteet esimiehille ja johdolle -verkkokoulutuksen kouluttajana.

Verkkooulutus tarjolla: Toni Sortti on luonut yhdessä Kiwa Koulutusmaailman kanssa koulutuksen Työsuojelulain perusteet esimiehille ja johdolle. Koulutus auttaa tunnistamaan käytännönläheisesti esimiehen ja johtajan työsuojeluvastuut ja mitkä asiat vaikuttavat esimerkiksi yhteisösakkojen määräytymiseen. 

Topics

  • Business enterprise, General

Categories

  • johtaminen ja prosessit
  • rakennusteollisuus
  • koulutus
  • työturvallisuus
  • työsuojelu
  • laki

Related content