Skip to main content

​Käy vieraissa, se kannattaa!

Blogikirjoitus   •   Huhti 12, 2019 09:58 EEST

Takana on kaksipäiväinen Älykäs kaupunki –seminaari. Jo ensimmäisen päivän jälkeen olin noin tuhat ideaa rikkaampi ja tänään toisen päivän päätteeksi vähintään toiset tuhat ideaa innostuneempi. Ja koska – kollegaani siteeraten – muistini vastaa kultakalaa, on hyvä kirjoittaa seminaarin pääanti ylös näin blogin muodossa heti paluujunassa.

Seinäjoen keskustaa kehitetään hyvällä draivilla. Maanalainen Toriparkki on viettänyt jo 1-vuotisjuhliaan. Kuluneen talven aikana Toriparkissa on ollut päivittäin jo yli 200 pysäköintiä, mikä on erinomainen tulos ottaen huomioon pysäköintihallin sijainneen koko käytössäoloaikansa keskellä rakennustyömaata. Uusi uljas ydinkeskustan sydän Keskustori toimii 15. huhtikuuta alkaen uutena kauppatorinamme ja torin virallisia avajaisia juhlitaan lauantaina 27. huhtikuuta.

Keskusta-alueella sijaitsee edelleen miltei joka ilmansuunnassa nostokurkia ja se jos mikä on kehityksen merkki. Vähänkö hienoa, ajattelisin.

Seminaariin lähdinkin ajatuksella, että kyllä meillä Seinäjoella osataan keskustaa kehittää. Mutta näin paluujunassa istuessani tunteet ovat hieman ristiriitaisia. Sain kuulla kaksi päivää täyttää tykitystä siitä, miten esimerkiksi Vantaan kaupunki luo avoimen datan avulla entistä vetovoimaisempaa ja vastuullisempaa kaupunkia ja siitä, miten Loviisan kaupunki pilotoi avointa palvelualustaa kaikkien liikkumis- ja välityspalveluntarjoajien käytettäväksi. Tälle Kyläkyyti-nimiselle sovellukselle voisi olla tilausta myös Seinäjoella.

Saimme kuulla myös siitä, miten Helsingin kaupungin WeChat mahdollistaa aasialaisen turistin löytävän ja myös ostavan yhdellä appsilla koko reitin nähtävyyksistä ravintoloihin ja aktiviteetteihin. Tuotteistaminen on todellakin viety sinne nextille levelille!

                                                                      X X X

Ehkäpä innostavimman puheenvuoron piti tanskalais-kanadalainen kaupunkisuunnittelija Mikael Colville-Andersen, joka kumosi tutkimukseen nojaten väitteen siitä, että ihmiset siirtyvät paikasta toiseen pyöräillen osallistuakseen ilmastotalkoisiin. Mikaelin mukaan vain yksi prosentti kööpenhaminalaisista valitsee pyöräilyn oman auton tai julkisen liikenteen sijasta sen ympäristöystävällisyyden vuoksi. Yllättävää oli myös, että vain 19 prosenttia kööpenhaminalaisista valitsee pyöräilyn oman auton tai julkisen liikenteen sijasta johtuen sen suotuisista vaikutuksista omaan terveyteen. Ylivoimaisesti suurin syy pyörän selkään hyppäämisessä on sen ehdoton nopeus verrattuna muihin kulkuneuvoihin. Tähän nopeuteen ja sujuvuuteen Kööpenhamina onkin jo vuosikymmeniä kiinnittänyt huomiota ja tehnyt kaikkensa, että liikkuminen paikasta a paikkaan b olisi aina nopeinta pyöräillen.

Välillä kuulee kritisoitavan sitä, että Seinäjoella halutaan ottaa mallia maailman metropoleista ja unohdetaan se, että tosiasiassa ollaan alle 70 000 asukkaan urbaaniutta vasta harjoitteleva kaupunki. Ei ole realistista, että Seinäjoella sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus olisi 30 prosenttia vuonna 2035, kuten Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelma tavoittelee Helsingin osalta. En myöskään näe, että Seinäjoella olisi realistisia mahdollisuuksia lähteä yhteistyöhön Aasian markkina-arvoltaan arvokkaimman pörssiyhtiön Tencetin kanssa kasvattaakseen omaa osuuttaan kansainvälisen matkailun saralla, kuten Helsinki on WeChatin kanssa lähtenyt tavoittelemaan.

Mutta se mitä me voimme kaikessa yksinkertaisuudessaan tehdä, on innostua ja lähteä pieni pala kerrallaan testaamaan muilta oppimaamme. Tai miksi emme hyödynnä muiden jo menestyksekkäästi testaamia ideoita ja muokkaa niitä vastaamaan omia tavoitteitamme?

                                                                  X X X

Smarter Together –hankkeessa kehitetyssä Beat the Street –pelissä asukkaat (niin lapset kuin aikuisetkin!) kilpailivat kuuden viikon ajan siitä, kuka onnistuu poimimaan työ- tai koulumatkallaan eniten digitaalisia kortteja ja tägäämään niitä reitin varrella sijaitseviin laatikoihin. Pelin tavoitteena oli kannustaa ihmisiä autolla ajamisen sijasta kävelemään ja pyöräilemään ja sitä kautta vähentämään ilmansaasteita. Miksipä emme tuosta innostuneena loisi Seinäjoelle vastaavaa peliä, jonka tavoitteena olisi ympäristönäkökulman lisäksi Healthy Kids of Seinäjoki –ideologian mukaisesti edistää lasten liikuntaa ja terveyttä!

Nasan astronauttikokelaaksikin valitun Robert Nemlanderin kunnianhimoisena tavoitteena on loppusijoittaa maailman korkea-aktiivinen ydinjäte Suomen peruskallioon, jotta maailma voisi rakentaa lisää hiilivapaata ydinvoimaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hän kehotti kuulijoitaan näin: epäonnistu, mutta tee se nopeasti ja yritä heti uudestaan.

Ruoho siis voi olla hyvinkin vihreää aidan toisella puolella ja toisinaan kannattaa käydä poimimassa ne vihertävimmät alut ja juurruttaa ne pieni pala kerrallaan omaan maaperään. Hyvinvoivassa maaperässä ja hoivaavissa käsissä ideat lähtevät kyllä kasvamaan.

Niina Koskipalo

Niina työskentelee Seinäjoen keskustan kehittämisen parissa ja iloitsee jokaisesta toimintansa vakiinnuttaneesta tai uudesta keskustaan nousevasta yrityksestä. Vapaa-ajallaan hänet tapaa omasta autotallista penkkipunnertamasta tai katsomassa Youtubesta Spiderman-videoita lastensa kanssa.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Lähettämällä kommentin suostut siihen, että henkilötietojasi käsitellään Mynewsdeskin tietosuojakäytännön mukaisesti.