Etera

Eläkeuudistuksen sisältöehdotus valmistunut

Uutinen   •   Syys 26, 2014 16:57 EEST

Eläkeuudistuksen sisältöä neuvotelleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK ja STTK ovat päässeet sopuun työeläketurvaan tehtävistä muutosehdotuksista.


Vuoden 2017 alusta voimaan tulevan eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Tavoitteisiin päästään seuraavilla muutoksilla:

Eläkeikä nousee asteittain

Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen, ja uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan 3 kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vanhuuseläkkeen yläikäraja on viisi vuotta alarajaa korkeampi.

Eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen vuodesta 2027 lähtien siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla. Eläkeajan ja työssäoloajan suhteen säilyttämiseksi tarkastellaan säännöllisesti työssäoloaikaan vaikuttavia tekijöitä ja työeläkejärjestelmän taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla 5 vuoden välein.

Uusia tapoja siirtyä eläkkeelle

Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle luodaan työuraeläke, jota voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen. Eläkkeen saamisen ehtona on mm. joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ.

Nykyinen osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vanhuuseläkettä voi ottaa maksuun joko 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä jo 61-vuotiaana. Jos vanhuuseläkettä ottaa maksuun eläkeiän alarajaa aiemmin, vähennetään siitä 0,4 % kuukausittain. Lisäksi nostohetkellä eläke tarkistetaan elinaikakertoimella. Vuonna 2025 osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen.

Elinaikakerroin säilytetään, mutta sen laskemistapaa muutetaan nykyistä loivemmaksi vuoden 2027 jälkeen, jolloin kaikkien ikäluokkien eläkeikä on 65 vuotta. Elinaikakerrointa käytetään myös laskettaessa jokaiselle ikäluokalle oma tavoite-eläkeikä. Se kertoo, kuinka paljon lisätyöskentelyä tarvittaisiin, jotta elinaikakertoimesta seuraava vähennys kuukausieläkkeeseen tulisi korvatuksi.

Eläkekarttumat yhtenäistyvät

Työeläkkeen karttumat muuttuvat siten, että eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 % palkasta vuodessa. Työskentelystä vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen palkitaan 0,4 prosentin suuruisella lykkäyskorotuksella jo karttuneeseen eläkkeeseen kuukausittain. Karttumien muutoksille säädetään siirtymisaika, minkä aikana 53–62 -vuotiaille kertyy 1,7 % eläkettä vuodessa. Siirtymisaika kestää vuoteen 2025 saakka, jonka jälkeen samaa karttumaa 1,5 % sovelletaan kaikenikäisille. Eläkekarttumien siirtymäajalla 53–62 -vuotiaat maksavat 1,5 prosenttiyksiköllä korotettua palkansaajamaksua.

Työeläkemaksuista sovittu

Eläkettä karttuu koko palkasta, eli palkansaajien työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. Palkansaajien ja työnantajien yhteinen työeläkemaksu on 24,4 % vuosina 2016–2019. Maksua kuitenkin alennetaan tilapäisesti 0,4 prosentilla vuonna 2016. Alennus kohdistetaan puoliksi työntekijöille ja puoliksi pienille työnantajille. Samanaikaisesti estetään suurten työnantajien maksurasituksen nouseminen.

EMU-puskuria on edelleen mahdollista käyttää työeläkemaksun säätelyyn, mutta tämä tarvitsee erilliset päätökset.

Lisätietoa eläkeuudistuksesta

Lisää tietoa eläkeuudistuksesta löytyy Eläkeuudistus.fi-sivustolta.