A-Insinöörit

Hyvä akustiikka palvelee huonokuuloistakin

Uutinen   •   Elo 13, 2015 13:12 EEST

Huonokuuloisia on kaikissa ikäryhmissä

Kuuloliiton mukaan 750 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulon alenema. Tosin Suomen ja eri eurooppalaisten tilastojen mukaan vaihtelu huonokuuloisten esiintyvyydestä yleensä liikkuu 15 ja 25 prosentin välillä. Työikäisistä eri tavoin huonokuuloisia on noin kymmenen prosenttia. Ikä tuo kuitenkin oman vaikutuksensa kuulon heikentymiseen, sillä eläkeikäisistä arvioidaan jo joka kolmannella olevan jonkin asteista kuulon alenemaa. Perinnölliset tekijät, sairaudet ja melulle altistuminen työssä ja vapaa-aikana vaikuttavat siihen miten kuulon heikentyminen yksilöllisesti etenee.

Melu vaikuttaa terveyteen monin eri tavoin

Ympäristön melu ja toimimattomat akustiset olosuhteet vaikuttavat huonokuuloisilla lapsilla ja nuorilla mm. keskittymiskykyyn, puheen kuulemiseen ja erottamiseen. Tällä on merkitystä lasten kasvuun, kieleen ja puheen kehitykseen sekä oppimiseen. Vaikeat kuunteluolosuhteet työympäristössä ovat usein huonokuuloisten, työssä käyvien henkilöiden jaksamattomuuden taustalla. Hälyisä, meluisa tila vaikeuttaa puhekommunikaatiota, ylimääräinen melu väsyttää ja rasittaa kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, ajattelua ja tunteiden säätelyä ja käsittelyä. Lisäksi kuulemattomuus yleensä heikentää sosiaalisia vuorovaikutusmahdollisuuksia ympäristön kanssa (yksinäisyyden tunne kun ei kuule toisten puhetta ja eristäytyminen muista).

Kun esimerkiksi puheäänet peittyvät tilassa huonon akustiikan vuoksi, työntekijöiden uupumus lisääntyy. Jatkuva valppaana oleminen ja pinnistely lisäävät väsymystä. Myös ympäristön ymmärtämättömyys ja stereotypiat huonokuuloisen henkilön leimaamisesta vaikeuttavat huonokuuloisen selviytymistä päivittäisistä arkisista kommunikaatiotilanteista ja toiminnoista. Kuulovammaa ei aina osata ottaa huomioon koulujen, päiväkotien ja työpaikan arjessa sen näkymättömyyden vuoksi, jolloin huonokuuloisen tarpeet jäävät huomiotta.

Kuulokoje vahvistaa kaikki äänet

Kuulokojeita käyttää tilastoista riippuen 70 000-150 000 henkilöä. Kuulokojeen käytöstä hyötyisi kuitenkin huomattavasti suurempi määrä, jopa 300 000 henkilöä saisi apua huonokuuloisuuteen kojeen käytöllä. Syitä käyttämättömyyteen löytyy niin asenteissa, teknisissä ongelmissa kuin ympäristön suhtautumisessa huonokuuloista kohtaan. Ympäristön olosuhteet eivät myöskään välttämättä tue kuulonlaitteen käyttäjän erityisvaatimuksia.

Kuulokojetta käyttävälle kaikki äänet vahvistuvat, myös ei toivotut taustaäänet kuten askeläänet, huonekalujen siirtelystä aiheutuneet kolinat, ovien paukahdukset ja ilmastointilaitteiden kohina ja muut vastaavat äänet. Liiallinen taustamelu peittää herkästi toivotun äänen kuten puheen. Lisäksi tilojen liiallinen kaikuisuus voimistaa edelleen ei toivottuja ääniä ja samalla vääristää puhetta vaikuttaen sen selkeyteen ja erottuvuuteen. Kuulokojeesta saatava hyöty on siis oleellisesti riippuvainen taustamelusta ja tilojen akustisista olosuhteista.

Akustiikkasuunnittelulla myös huonokuuloiset huomioidaan

Tilojen äänimaailman suunnittelussa akustiikkasuunnittelun huomioiminen esteettömän kuulemisen näkökulmasta on tärkeää. Ratkaisuissa tulisi huomioida neutraalin taustamelun, kuten ilmastointimelun alhaisuus, ympäröivien pintojen toisaalta ääntä vaimentavat, toisaalta heijastavat ominaisuudet ja muiden ei toivottujen äänien meluntorjunta ja riittävä äänieristys (esimerkiksi viereisistä tiloista tulevat äänet, muut meluavat laitteet ja niiden melun hallinta). Avainasemassa on tilan kaikkien käyttäjien ja toiminnallisuuden näkökulma. Kun tilat suunnitellaan huonokuuloiset huomioiden, sen tuomat hyödyt palvelevat kaikkia tilan käyttäjiä ja heidän tarpeitaan.

Äänimaailman suunnittelussa apuvälineinä voidaan käyttää erilaisia mallinnuslaskelmia ja laskentatyökaluja. Uudiskohteissa tila, jota ei vielä ole olemassa voidaan mallintaa. Erilaisilla vaihtoehdoilla voidaan tutkia esimerkiksi sitä, minne tarvitaan joko ääntä vaimentavaa tai heijastavaa pintaa, jotta puhe sekä kuuluu että erottuu hyvin. Lisäksi ylimääräistä taustamelua torjuntaan suunnittelemalla ratkaisuja, joilla alennetaan ylimääräiset äänet toivotulle vaatimustasolle. Olemassa olevista tiloissa voidaan malli- ja laskentatyökalujen lisäksi tehdä erilaisia rakennusakustisia selvityksiä sekä akustisia mittauksia lähtökohtana jatkotoimenpidesuunnittelulle.

Ikääntyneet haastavat tilasuunnittelun

Rakennusten akustisen suunnittelun näkökulmana on useimmiten normaalikuuloisen näkökulma. Kuitenkin keskimäärin vähintään joka kymmenes suomalainen on kuulorajoitteinen. Väestön ikääntyessä ja ihmisten eläessä yhä terveellisemmin ja yhä pitempään monia tiloja käyttää myös ikääntynyt kuulorajoitteinen henkilö.

Hyvät akustiset olosuhteet palvelevat aina myös kuulorajoitteisten vaatimuksia. Esteetön kuuleminen tulisikin olla kaikkien oikeus. Se takaa tasapuolisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen toimintaan keskusteluun osallistumalla. Jokainen haluaa kuulla ja tulla kuulluksi- huonokuuloisenakin. Tällä hetkellä eri tilat kuten päiväkodit, koulut, palvelutalot, vanhainkodit, monet virastot ja laitokset sekä työpaikat eivät pysty tarjoamaan tasavertaisia kommunikointimahdollisuuksia.

Lisätietoja:
FT Jaana Jokitulppo, A-Insinöörit, puh. 0207 917 259, jaana.jokitulppo@ains.fi

www.ains.fi