Etera

Stefan Björkman: Yhteisön henkinen kunto kantaa yksilöä

Uutinen   •   Elo 17, 2015 14:00 EEST

Työyhteisön hyvinvoinnin olennainen osa on eri-ikäisten työyhteisön jäsenten tarpeiden ja jaksamisen huomioiminen, kirjoittaa Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman Kauppalehden Debatti-palstalla.

Stefan Björkmanin kirjoitus Kauppalehdessä 17.8.2015:

Yhteisön henkinen kunto kantaa yksilöä

Eläkeuudistus on hyvä vastaus muuttuvan työelämän taloudellisiin vaikutuksiin. Jotta yhtälö toimisi, työntekijöiden työkyky on turvattava työelämän muutoksessa. Jaksamisen painopiste siirtyy yhä enemmän henkisen hyvinvoinnin puolelle, ja vain työkykyiset työntekijät jaksavat suunnitellusti eläkkeelle.

Työeläkejärjestelmä rakennettiin kuusikymmentäluvulla sillä oletuksella, että olemme eläkkeellä viisi vuotta. Vuonna 1980 olimme eläkkeellä 8, vuonna 2000 yli 12 ja nyt yli 22 vuotta. Eläkkeellä oloaika on kasvanut huomattavasti suhteessa työssäoloaikaan, minkä vuoksi
työssäoloajan pidentäminen on ollut välttämätöntä.

Eläkeuudistus astuu voimaan vuonna 2017. Eläkeuudistuksen tavoitteena on pienentää taloutemme kestävyysvajetta pidentämällä työuria, pääasiassa työikäisten uran loppupäästä eläkkeellesiirtymisikää nostamalla.

Tämän muutoksen rinnalle julkiseen keskusteluun on nostettava työvoiman työkyky ja sen ylläpito, jotta eläkeuudistusyhtälön toimivuus ja eläkemaksujen ennustettavuus voidaan taata.

Keskustelussa tulisi välttää perinteisiä oletuksia työelämästä ja työurista, sillä työelämä on muuttunut huomattavasti viime vuosisadan lopun teollisesta yhteiskunnasta. Tänä päivänä työnkuvat ja työurat ovat moninaisia.

Yksilöllä on entistä suurempi vastuu omasta taloudellisesta toimeentulostaan, kun pitkät työurat samalla työnantajalla ovat harvassa ja pätkä- ja osa-aikatöitä tehdään entistä enemmän.

Myös freelancer-pohjaisten työsuhteiden määrä on kasvamassa, samoin kuin yrittäjyys itsensä työllistämisen muotona. Yksi muutos on myös ikääntyneiden osuuden kasvu työelämässä.

Työelämän muuttuessa myös rakenteiden on tuettava muutosta. Eläkeuudistuksessa tähän on otettu oikeansuuntainen askel, kun työeläkettä karttuu tasaisesti koko työuran ajalta eikä painottuen vuosiin juuri ennen eläkkeelle jäämistä.

Työkykyyn on aiemmin vaikuttanut keskeisimmin yksilön oma fyysinen kunto. Fyysisen työkyvyn haasteisiin on perinteisesti tartuttu yksilön hoitoonohjauksella ja ammatillisella kuntoutuksella. Tästä on saatu hyviä tuloksia, kuten esimerkiksi selkäsairauksista johtuvien eläkkeelle siirtymisten puolittuminen vuosina 1990–2010.

Tämän päivän palvelu- ja asiantuntijatyössä työelämässä pärjäämiseen vaikuttaa keskeisimmin työntekijän henkinen jaksaminen, jossa työyhteisöjen hyvinvoinnilla ja johtamisella on suuri merkitys.

Kun paine omasta taloudellisesta toimeentulosta on siirtynyt aiempaa enemmän työntekijän omille harteille, työyhteisön merkitys yksilön hyvinvoinnille korostuu entisestään.

Koko työyhteisön hoitaminen ja työkyvyn vaaliminen vaatii suuremman ja suunnitellumman panostuksen kuin yksittäisen henkilön hoitoonohjaus. Varsinkin, kun työyhteisöihin liittyvät ongelmat ovat useimmiten johtamiseen liittyviä ja ne saattavat purkautua usein sairauspoissaoloina.
Johtamisen hyvällä laadulla on suuri vaikutus psyykkisen pahoinvoinnin ennaltaehkäisijänä.

Työyhteisön hyvinvoinnin olennainen osa on eri-ikäisten työyhteisön jäsenten tarpeiden ja jaksamisen huomioiminen. Iäkkäämpien työntekijöiden määrän kasvaessa eläkeuudistuksen myötä heidän urasuunnitteluunsa kohti eläkettä tulisi kiinnittää huomioita.

Toisin sanoen uratikkaita tulisi suunnitella nykyistä enemmän sivusuuntaan tai alaspäin esimerkiksi lyhyempien työpäivien tai -viikkojen muodossa tai tarjoamalla vähemmän psyykkisesti tai fyysisesti kuormittavia tehtäviä.

Suunnittelemalla hallittu eläkkeelle jääminen, joka huomioi ja suhteuttaa työntekijän työkyvyn ja jaksamisen osana toimivaa työyhteisöä auttaa jo itsessään työntekijää jaksamaan työelämässä tavoiteltuun eläkeikään asti.

Yrityksille on edullisempaa pitää työntekijöitä töissä kevyemmällä työtaakalla tai tukea heitä uudelleenkouluttautumisessa kuin kustantaa heidän työkyvyttömyyseläkettään.
Työyhteisöjen työkyvyn säilyttäminen tulisi nähdä osana riskienhallintaa – niin yrityksissä
kuin valtiontaloudessa.

Ennustettavuus on niin yksilön, yrityksen kuin julkisen talouden toimivuuden tärkein kulmakivi.

Stefan Björkman
Eteran toimitusjohtaja