Suomen Akatemia

Tähtäimessä täsmälääke diabetekseen

Uutinen   •   Joulu 02, 2013 11:33 EET

Diabetestutkimusta ja perinnöllisyystiedettä yhdistävän tutkimuksen kunnianhimoisena tavoitteena
on selvittää, mikä aiheuttaa tyypin 2 diabeteksen – ja löytää sairauteen täsmällinen hoito. Yhtenä edellytyksenä paremman hoidon kehittämiselle on myös diabeteksen tautikirjon entistä tarkempi selvittäminen.

Tämän vuoden alussa alkanut tutkimushanke tähtää kakkostyypin diabeteksen perinnöllisyyden selvittämiseen. Suomen Akatemian rahoittamaa viisivuotista hanketta vetää FiDiPro-professori Leif Groop, yksi maailman tunnetuimmista diabetestutkijoista ja ruotsalaisen Lundin yliopiston
diabetestutkimuskeskuksen johtaja.

Kakkostyypin diabeteksen syntymekanismeja selvitetään genetiikan uusimpien välineiden ja suomalaisen väestön erityispiirteiden avulla. FiDiPro-hanke nivoutuu osittain kansainväliseen SISu-projektiin (Sequencing Initiative Suomi), jonka tavoitteena on suomalaisen täsmägenomikartan rakentaminen.

FiDiPro-hankkeen taustalla on Lundin diabetestutkimuskeskuksen ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) pitkäaikainen yhteistyö. Hankkeen toisena vastuuhenkilönä toimii FIMM:n
professori Aarno Palotie. Alan kansainvälinen yhteistyö on varsin tiivistä ja vilkasta. Helsingin ja Lundin yliopistojen lisäksi yhdysvaltalainen genetiikkaan keskittynyt Broad-instituutti on osana tutkimusverkostoa. Työnjakoa tarvitaan, sillä tietoa on rajattomasti.

”Genetiikan ja diabeteksen tutkimuksen resurssien yhdistäminen on erittäin hyödyllistä. Kukaan ei pysty käsittämään ja käsittelemään tällaisia tietomääriä yksin”, Groop toteaa ja kuvailee
yhteistyökumppaneita pieneksi perheeksi.

Geenikartta raottaa
uusia mahdollisuuksia

Perinnöllisyystiede on kehittynyt huimasti viime vuosikymmenen aikana. Ihmisen koko perimän näkeminen antaa edellytykset tyypin 2 diabeteksen syntymekanismien ymmärtämiselle.

”Suomi on ihanteellinen maa genetiikan kannalta, koska väestönkasvu on ollut täällä nopeaa ja geenipooli on pieni”, Groop arvioi. Groop on myös mukana Suomessa vuonna 1990 aloitetussa
Botnia-tutkimuksessa, joka selvittää diabeteksen esiintymistä Pohjanmaan väestössä. Projekti on kerryttänyt merkittävän määrän tietoa suomalaisten geeniperimästä. Tätä tietoa Groop tutkimusryhmineen hyödyntää myös FiDiPro-hankkeessa.

Diabetes on monen
tekijän summa

Kakkostyypin diabetes on tällä hetkellä nopeimmin yleistyvä tauti. Suomessa sitä sairastaa 250 000 ihmistä, ja diagnosoimattomia tapauksia on arviolta noin 200 000. Taudin lisääntymiseen vaikuttaa paitsi geeniperimä myös muuttuneet elinolosuhteet.

”Nykyihminen kuluttaa noin 500 kaloria vähemmän päivässä kuin vuosikymmeniä sitten, mikä on tärkein syy ylipainoon. Elimistömme muuttuu hyvin paljon hitaammin kuin elinympäristömme”, Groop tiivistää.

Kakkostyypin diabetekseen ei tällä hetkellä ole tehokasta hoitoa, vaan tauti etenee koko ajan.  Diabeteksen aiheuttamat komplikaatiot, kuten silmä- ja munuaissairaudet, verenkiertohäiriöt
ja hermomuutokset sekä sydän- ja verisuonisairaudet, huonontavat potilaiden elämänlaatua. Lisäksi tyypin 2 diabetes on yhteiskunnalle huomattava taloudellinen rasite.

Tulevaisuudessa diabeetikot tulevat saamaan nykyistä tarkemman diagnoosin.

”Diabeteksen tautikirjo on hyvin moninainen. Vaikka monesti käytetään yksinkertaistavaa kahtiajakoa, ei ole olemassa yhtä tyypin 1 diabetesta ja yhtä tyypin 2 diabetesta. Erilaisia muotoja on runsaasti”, Groop kuvailee.

Lue lisää Suomen Akatemian verkkolehdestä www.apropos.fi

Kuva: Pixmac.fi