Skip to main content

Kolesterolin lääkkeetön hoito

Uutinen   •   Elo 31, 2015 07:33 EEST

- Kolesterolin lääkkeettömän hoidon perustan muodostaa kokonaisvaltainen elämäntaparemontti, jonka rakennusaineina toimivat terveellisen ruokavalion ja omega-3-rasvahappojen ohella myös liikunta ja painonhallinta, LL Eeva Kari sanoo.

Kolesteroli on aine, jota elimistö itse valmistaa. Tämän lisäksi saamme sitä ravinnosta. Kolesterolia tarvitaan muun muassa solukalvojen ainesosana sekä monien elimistön valmistamien hormonien raaka-aineena. Maksa tuottaa sitä normaalisti, mutta esimerkiksi perinnöllisissä häiriötiloissa veren kolesterolipitoisuus nousee liian suureksi.

- Itse asiassa maksa valmistaa kolesterolia vuorokaudessa huomattavasti enemmän kuin saamme sitä ravinnosta. Ruoan sisältämä kolesteroli ei olekaan suoranainen haitta, mutta ongelma muodostuu silloin, jos ravinto sisältää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa. Tällöin LDL:n eli pahan kolesterolin määrä nousee, kun taas ravinnon sisältäessä runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja, LDL-kolesterolin määrä vähenee, LL Eeva Kari toteaa.

Haitallista on kolesteroli, joka ei pääse normaalitietä solun käyttöön. Tällöin syntyy hapettumisriski. Prosessia edistävät tupakanpoltto, stressi, runsas alkoholinkäyttö sekä erilaiset tulehdustilat. Kun verisuonten seinämissä on runsaasti muuntunutta kolesterolia, syntyy tulehtunut kolesterolikertymä, mikä johtaa valtimokovettumaan. Suurentunut veren kolesteroli on valtimotaudin riskitekijä.

Korkeita kolesterolilukemia voi yrittää pienentää terveellisen ravitsemuksen avulla. Tällöin on hyvä nauttia riittävästi omega-3-rasvahappoja sisältävää ravintoa. Omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä sydämelle, verisuonistolle, aivoille ja silmille.

- Kalaa on tässä mielessä perinteisesti pidetty hyvänä, onhan siinä runsaasti omega-3-rasvahappoja, kuten EPA:a ja DHA:ta. Kalaa tulisi syödä useita kertoja viikossa. Sen lisäksi kannattaa suosia DHA:ta, EPA:a ja ALA:a sisältäviä ravintolisiä, Eeva Kari sanoo.

Statiinihoito on paikallaan, mikäli sairastaa FH-tautia eli familiaalista hyperkolesterolemiaa, perinnöllistä veren kolesterolia suurentavaa sairautta, jota Suomessa tavataan noin 10 000 henkilöllä. Siinä veren kolesteroli on usein yli 10 mmol/l.

- Myös infarktipotilailla lääkehoito aloitetaan usein rutiininomaisesti, vaikka kolesteroliarvot olisivat maltillisia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei kolesteroliakaan tulisi lähteä kohtuuttomasti alentamaan, koska sitä tarvitaan elimistössä, Eeva Kari sanoo.

Uusia suosituksia

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat ottaneet kantaa myös rasvoihin nostamalla hyväksytyn päivittäisen kokonaisrasvansaantiprosentin ylärajan 40:een, mikä tarkoittaa sitä, että jos päivässä saa 2000 kilokaloria, kaloreita saisi tulla rasvasta 800. Karppaamisen myötä rasvansaanti on ilmeisesti lisääntynyt. Kun hiilihydraattien saantia vähennetään, tarvittava energiamäärä on saatava joko proteiineista tai rasvoista.

Ravitsemussuosituksissa otetaan kantaa myös siihen, minkälaisia rasvojen tulisi olla. Tulisi suosia monityydyttymättömiä, pehmeitä rasvoja. Niitä saa öljyistä, joista puuttuu maitotaloustuotteitten eläinrasva. Uusissa ravitsemussuosituksissa on myös nostettu omega-3-rasvahappojen vuorokausisuositus yhteen energiaprosenttiin.

Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot ovat muodostuneet ongelmallisiksi suomalaisessa ruokavaliossa, koska niiden saanti edellyttää merellisten tuotteiden sekä kala- ja kalanmaksaöljyn käyttöä. Läheskään kaikissa perheissä ei syödä kalaa edes viikoittain, vaikka lohesta saa todella edullisesti hyvälaatuista proteiinia. Kalalajeja tulisi myös vaihdella riippuen niiden kalastus- ja kasvatuspaikasta, koska kalassa on aina mukana vesistöstä tulevia jäämiä.

Lääkkeettömän hoidon periaatteet

Yleensä lääkkeettömät keinot tukevat varsinaista lääkehoitoa, mutta myös omatoimisesti niillä voi vaikuttaa terveyteensä.

- Monilla ihmisillä on tarve tehdä jotakin konkreettista terveytensä eteen. Useimmilla lääkkeettömän hoidon mahdollisuudet nousevat tällöin esiin. Jos esimerkiksi liikutaan kolesterolilukemien raja-arvoissa eikä haluta välttämättä aloittaa lääkehoitoa, lääkkeettömillä elämäntaparemonttiasioilla voidaan vaikuttaa terveydentilaan, Eeva Kari toteaa.

Kolesterolin lääkkeettömän hoidon kulmakiven muodostaa terveellinen ruokavalio, jossa tulisi olla oikea määrä energiaa, jottei syntyisi ylipainoa. On myös hyvä tietää, paljonko energiansaannista on peräisin rasvasta, hiilihydraateista ja proteiineista. Tärkein huolenaihe on rasva, koska jokainen rasvagramma vastaa noin kaksinkertaisesti hiilihydraatti- ja proteiinigrammoja.

- Kun puhutaan hyvästä ja pahasta kolesterolista, niiden suhde on tärkeämpi kuin kokonaiskolesterolin määrä. Jos ruokavaliosta vähennetään rasvaa, se vähentää elimistössä myös sekä LDL:ää että HDL:ää. Mutta jos ruokavalion rasvan määrä pidetään ennallaan, mutta muutetaan rasvan laatua pehmeämpään suuntaan - kerta- ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin – LDL:n määrä laskee, mutta HDL ei juuri muutu. Jos hyvä kolesteroli on korkeampi, ei useinkaan ole syytä huoleen, ellei taustalla ole sukurasitetta: verenpainetautia, nuoren iän infarkteja tai sydänkuolemia. Mikäli sellaisia ilmenee, kannattaa kohonneisiin kolesteroliarvoihin suhtautua todella vakavasti. Toisin sanoen, kun on voimakkaat riskitekijät, tulee tehdä kaikki, mikä nykytiedon mukaan on mahdollista.

- Viisas ihminen rupeaa nauttimaan oma-aloitteisesti omega-3-rasvahappoja, onhan DHA:n ja EPA:n saanti tärkeää, koska ne tunnetaan nimenomaan sydän- ja verisuonitautien torjujina.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on myös ottanut kantaa siihen, mitä saa sanoa DHA:n ja EPA:n terveysvaikutuksista. Niiden voidaan todeta vähintään 250 milligramman vuorokausiannostuksella tukevan sydämen normaalia toimintaa. Ne vaikuttavat myös veren triglyseridiarvoihin.

Mitä ovat DHA, EPA ja ALA?

Omega-3-rasvahapot vaikuttavat ennaltaehkäisevästi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin lisäämällä veren juoksevuutta sekä auttamalla verisuonia pysymään sileämpinä ja joustavampina. Ravintolisänä nautittavien omega-3-valmisteiden on todettu ehkäisevän ja hillitsevän tulehdustiloja, joita liittyy muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.

Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat muiden muassa DHA (dokosaheksaeenihapppo), EPA (eikosapentaeenihappo) ja ALA (alfa-linoleenihappo). Elimistö ei itse pysty muodostamaan ALA:a, joten se on elimistölle välttämätön rasvahappo ja se tulee saada ravinnosta. ALA voi muuntua elimistössä EPA:ksi ja DHA:ksi, mutta yleisesti niitä muodostuu ALA:sta vain pieniä määriä. Siksi myös EPA:aa ja DHA:ta on hyvä saada suoraan ravinnosta.

DHA ja EPA ovat molemmat solukalvojen rakennusaineita. Niitä tarvitaan kaikkien solujen rakenteisiin, mutta joissakin solukoissa ne ovat erityisen tarpeellisia. DHA toimii hermostossa, aivoissa ja silmän verkkokalvolla. Tiedetään esimerkiksi, että sikiön pitää saada DHA:ta äidiltä näkökyvyn sekä hermoston normaalin kehittymisen varmistamiseksi. EPA on enemmänkin verenkierron säätelyyn, verihiutaleiden toimintaan ja elimistön tulehdusreaktioihin vaikuttava aine. DHA ja EPA eivät korvaa toisiaan, ennemminkin ne tukevat toistensa toimintaa. Kalaa syödessä saamme molempia luonnollisessa muodossa.

ALA on kasvipohjainen rasvahappo. Hyvä ALA:n lähde on etenkin pellavansiemenöljy, joka lisää hyvän kolesterolin määrää elimistössä. ALA:a tarvitaan elimistön yleiseen hyvinvointiin.

Kolesterolitietoutta lyhyesti

* Kolesterolia mitataan verestä. Lukemat vaihtelevat riippuen perimästä ja elämäntavoista.

* HDL - hyvä kolesteroli, LDL - paha kolesteroli.

* Korkealla kolesterolilla tarkoitetaan sitä, että hyvän ja pahan kolesterolin yhteenlaskettu määrä on vähintään viisi millimoolia litrassa. Korkea kolesteroli ei anna itsestään ulkoisia merkkejä.

* Kovat rasvat ovat pääsääntöisesti huoneenlämmössä kiinteitä ja pehmeät rasvat juoksevia. Kannattaa suosia pehmeitä rasvoja.

* Kolesterolia voi hillitä nauttimalla runsaasti kuituja ja kasviksia, laihduttamalla sekä suosimalla kasvi- ja kalaöljyjä.