Hyvinvointialan yritysten rahoitus

Kirjoittaja Eeva Kiuru, Oulu Wellness Instituuttisäätiö, Twitter @eevakiuru 

Hyvinvointialalla toimivien yritysten rahoitustarpeet ja -haasteet vaihtelevat suuresti yritysten tavoitteista, kokoluokasta, kehitysvaiheesta ja liiketoimintamallista riippuen. Tyypillisin yritysmuoto on paikallinen mikroyritys tai palvelutoiminimi, jonka liikevaihto on muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, ja joka työllistää usein vain yrittäjän itsensä. Palvelualan mikroyrityksiä on toimialalla määrällisesti eniten, ja niiden rahoitustarve liiketoiminnan käynnistämiseen saattaa olla hyvinkin pieni.

Alalle syntyy myös kasvuhaluisia startupeja eli teknologia- tai palveluyrityksiä. Myös niiden rahoitustarve voi olla pieni. Kehitystyö rahoitetaan omasta tai sukulaisten pussista ja hankitaan crowdsourcing-keinoilla. Tuote halutaan saada nopeasti myyntiin sosiaalisen median ja verkostojen avulla. Usein myös jatkokehitys tehdään tulorahoituksen puitteissa. Maailmalla tätä rahoitusmallia kutsutaan bootstrapping-rahoitukseksi, ja se soveltuu erityisesti kehitettäessä olemassa olevan teknologian tai alustan päälle esimerkiksi applikaatioita tai uudenlaisia web-palveluita.

Kasvuun tähtäävä hyvinvointiteknologiayritys tarvitsee kuitenkin usein enemmän rahoitusta kuin moni web-startup. Erityisesti rahoitustarve kasvaa, jos on kysymys fyysisestä laitteesta ja tuoteinnovaatiosta, joka toteutuessaan mullistaa nykyisen tavan toimia, mutta vaatii toteutuakseen useita haastavia vaiheita. Näitä ovat mm. konseptin todentaminen, maailmanlaajuinen patentointi, tuotekehitys, tieteellisen näytön ja viranomaishyväksynnän hankkiminen.

Rahoitustarve kasvuun tähtäävässä liiketoiminnassa on alkuvaiheessa muutamia satoja tuhansia euroja, jatkossa ehkä miljoonia. Rahoituspolku on vaiheittainen ja mukana ovat business-enkelit ja julkiset rahoittajat: Ely-keskus, Keksintösäätiö, Finnvera ja Tekes. Monille nämä rahoitusvaihtoehdot ovat jo tuttuja, mutta esimerkiksi Keksintösäätiön ja Tekesin rahoitusta pystyttäisiin kohdentamaan huomattavasti nykyistä enemmän hyvinvointialan yrityksille. Rahoitustarpeen kasvaessa mukaan astuvat myös suomalaiset ja kansainväliset pääomasijoittajat. Heidän tähtäimessään on luonnollisesti sijoittaa parhaisiin yrityksiin ja saada sijoitetulle pääomalle hyvä tuotto.

Oulun seudulla on hyvät mahdollisuudet rahoittaa hyvinvointi-innovaatioiden varhaisen vaiheen kehittämistä. Aktiivisena rahoittajina meillä toimii mm. Oulun seudun hyvinvointirahasto. Alueelle on myös syntymässä BusinessOulun toimesta varhaisen vaiheen Northern StartUp Fund -rahasto. Alan johtava suomalainen kiihdyttämötoimija, LifeLine Ventures on koonnut 20 meur rahaston ja toimii myös Oulun seudulla. Myös Oulun Diakonissalaitoksen säätiö on uudessa strategiassaan lisännyt painopistettä TKI –alueelle eri muodoissaan yhteistyössä alan yritysten kanssa.

Miten yrityksen rahoituskelpoisuutta voi parantaa ?

Tutkijataustaisilla hyvinvointialan yrittäjillä rakkaus tutkimukseen ja teknologiaan peittoaa usein alleen menestyksekkään yritystoiminnan muut tärkeät osa-alueet: tuotteistamisen, liiketoimintamallin suunnittelun ja asiakashankinnan.  Halu tehdä mullistavaa tiedettä ei yritystoiminnassa yksin riitä. Rahoittaja haluaa nähdä tieteellisen ja teknologisen pohjan lisäksi vähintään yhtä selkeän kaupallisen näkymän, mielellään jopa ensimmäisen asiakkaan.

Sosiaali- ja terveystaustaisilla yrittäjillä puolestaan on laajaa toimialaosaamista, ja haasteet liittyvät usein liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Hyvinvoinnin substanssiosaajia tulisi rohkaista partneroitumaan esimerkiksi teknisten ja liiketoimintaosaajien kanssa, jotta onnistuttaisiin luomaan täysin uudenlaisia palvelu- ja tuoteinnovaatioita.

Mitä paremmin hyvinvointialan yritykset osaavat luoda innovatiivisia ja mielenkiintoisia tuotteita, joilla on kaupallista potentiaalia ja esittää tiiviisti myyntipuheensa (pitching), sitä enemmän suomalaiset ja kansainväliset rahoittajat kiinnostuvat osaamisestamme.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Oulun Kauppakamarilehdessä huhtikuussa 2012.