Onko luomuviini parempaa?

Luomutuotannossa maaperän hoito ja orgaanisen aineen korkea pitoisuus voivat vaikuttaa rypäleiden ja viinin makuun. Luomuviinin rypäleet kasvavat ilman kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Tavanomaiset viiniviljelmät ovat yksi suurimmista torjunta-aineiden käyttökohteista maataloudessa.

Luonnonmukaisen viinin tuotannossa ei saa käyttää valmistusmenetelmiä, joilla viinin valmistuksessa tai varastoinnissa menetettyjä ominaisuuksia voidaan palauttaa tai korjata. Lisäksi valmistuksen lisäaineita ja apuaineita on rajattu, esim. kirkasteiden käytössä.

Rikkidioksidia tai sulfiittia käytetään estämään viinin hapettumista sekä villihiivojen ja maitohappobakteerien kasvua ja entsyymitoimintoja. Luomuviineihin rikkidioksidia tai sulfiitteja saa lisätä kuitenkin vähemmän; punaviineissä enintään 100 mg/ ja  valko- ja roseeviineissä 150 mg/l. Tavanomaisissa viineissä sulfiittia saa olla 50 milligrammaa enemmän.

Monet tavanomaisessa viininvalmistuksessa käytetyt menetelmät kuten tiivistäminen jäähdyttämällä, alkoholin poistaminen, sorbiinihapon käyttö, elektrodialyysi ja kationinvaihtohartsien käyttö on kielletty luomuviinin valmistuksessa, sillä ne muuttavat viinin koostumusta.
(luomuailmanmuuta.fi)

Luomuviinien kysyntä on kasvanut sekä ravintoloissa että vähittäiskaupassa. Haastattelimme ravintola Savoyn sommerlierinä pitkään toiminutta Antti Uusitaloa, joka on kirjoittanut lukuisia ruoka- ja juoma-aiheisia kirjoja ja joka tunnetaan yhtenä maamme parhaista viiniasiantuntijoista. Nopeasti kasvavan ja sitten pois hiipuvan megatrendin sijaan Uusitalo näkee luomuviinin vakiinnuttavan asemaansa tasaisen varmaan tahtiin. Kun vuonna 2004 Alkon valikoimasta löytyi 26 luomutuotetta, on niitä nyt lähemmäs 300, joista kaksi kolmasosaa viinejä.

– Kokemukseni mukaan luonnonmukainen viljely on viinintuottajille itseisarvon sijaan enemmänkin paremman laadun työväline, Uusitalo sanoo.

Moni viinintekijä siis pyrkii viinin luomuviljelyyn, vaikka ei viiniään sertifioisikaan. Mutta ilman pakkauksen luomumerkintää emme voi varmaksi tietää, onko viini luomumenetelmin viljelty.

Luomu maistuu viinissä Uusitalon mukaan tasapainoisuutena hapokkuuden, mineraalisuuden ja hedelmäisyyden osalta.

– Luonto on siinä mielessä erikoinen, että se tekee luonnostaan hyvää viiniä, Uusitalo nauraa.

Luomuviljelyssä ei käytetä keinolannoitteita, synteettisiä kemikaaleja tai myrkyllisiä torjunta-aineita, vaan maaperää hoidetaan luonnonmukaisesti niin, että se pysyy terveenä, tasapainossa ja hedelmällisenä. Näin pyritään säilyttämään eläinten ja kasvien monimuotoisuus. Viiniköynnösten sekaan kylvetään usein muita vihreitä kasveja ja yrttejä. Myös viinitarhan ympärille istutetaan lisää kasvustoa kuten pensaita ja puita sekä perustetaan niittyjä.

– Sen sijaan käytetään luonnon omia torjunta-aineita, esimerkiksi leppäkerttuja ja eloperäisiä lannoitteita,kertoo australialaisen viinimerkin Jacob´s Creekin tuotepäällikkönä Suomessa toimiva Kaisa Kavekari, joka osallistui juttutuokioomme Antti Uusitalon kanssa.

Myös Jacob´s Creek, yksi Australian suurimmista tuottajista, on sertifioinut viinejään, ja luomutuotteita löytyy Alkosta kaksi: Jacob's Creek Earth Vine Grape Chardonnay 2014 hanapakkaus ja Jacob´s Creek Shiraz Cabernet 2013, joka muuttui luomuviiniksi joulukuun alussa.

Lue lisää viineistä juomavinkki.fi -sivulta: Jacob's Creek Earth Vine Grape, Jacob's Creek Shiraz Cabernet