Skip to main content

Onko oraalisten syöpälääkkeiden saatavuus viimein paranemassa?

Blogikirjoitus   •   Helmi 11, 2019 08:30 EET

Suomessa vuodesta 2006 vuoteen 2017 oraalisten eli suun kautta otettavien syöpälääkkeiden markkinoille tulon kesto on pidentynyt. Lääkkeet ovat tulleet potilaiden saataville aiempaa hitaammin. Vuoden 2018 perusteella näyttää viimein siltä, että negatiivinen kehitys on taittumassa. Tässä on ollut apuna ehdollisen korvattavuuden toimintamalli eli ns. riskinjakosopimukset.

Lääkkeet potilaiden saataville vuosi vuodelta hitaammin

Lääkkeen markkinoille tulo on monitahoinen prosessi. Kaiken edellytyksenä on onnistunut tutkimus- ja tuotekehitysprosessi, jonka seurauksena lääkkeelle voidaan hakea myyntilupaa Euroopan lääkevirastolta. Tämän jälkeen Suomessa lääkkeiden hintalautakunnan on vahvistettava uuden apteekkijakeluun kuuluvan lääkkeen hinta ja korvattavuus. Tällaiset lääkkeet ovat tosiasiassa potilaiden saatavilla vasta kun ne ovat Kela-korvauksen piirissä.

Pfizer on jo vuodesta 2014 seurannut oraalisten syöpälääkkeiden markkinoille tulon kestoa Suomessa.1 Vuosina 2006–2009 korvattavuuden saaneiden lääkkeiden markkinoille tulo kesti 1,98 vuotta ja vuosina 2014–2017 noin 2,8 vuotta, kun myös myyntilupahakemukseen kulunut aika otetaan huomioon. Koko tarkasteluaikana keskimääräinen kokonaiskesto on ollut 2,36 vuotta. Ensimmäisen käyttöaiheen myyntilupahakemuksen käsittelyyn kulunut aika on tästä noin 425 päivää eli hieman yli vuoden, eikä siinä ole tapahtunut merkittävää muutosta vuosina 2004–2016.2,3

Ehdollinen korvattavuus viimein käyttöön myös Suomessa

Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli eli ns. riskinjakomallit otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa perustuen määräaikaiseen, vuoden 2019 loppuun saakka voimassa olevaan lakiin. Määräaikaisuuden avulla uudenlaisesta toimintamallista voidaan kerätä kokemuksia juuri Suomessa. Muissa Euroopan maissa kokemuksia vastaavanlaisista menettelyistä on jo kertynyt.

Tavoitteena on, että potilaat saisivat uudet lääkkeet käyttöön aiempaa paremmin. Toimintamalli mahdollistaa myös sen, että hoitokustannuksiin, kustannusvaikuttavuuteen tai hoidolliseen arvoon liittyvää epävarmuutta voidaan hallita aiempaa paremmin. Sopimusmenettelyn potentiaaliset hyödyt ovat Suomen kaltaisessa maassa ilmeiset. 4 Käytännössä uusi toimintamalli on tarkoittanut sellaisia taloudellisia sopimuksia, joissa lääkeyritys ja lääkkeiden hintalautakunta ovat sopineet lääkevalmisteelle luottamuksellisen nettohinnan.

Vuoden 2018 loppuun mennessä sopimuksia on tehty 19, joista 14 (74 %) on käsitellyt oraalisia syöpälääkkeitä. Siksi on helppo todeta, että uusi toimintamalli on ollut erityisen merkityksellinen juuri oraalisille syöpälääkkeille.

Vuosi 2018 käännekohtana?

Vielä vuonna 2017 näytti selvästi siltä, että markkinoille tulon kesto oli pidentymässä ja että vuosikausia kestänyt negatiivinen trendi vain jatkuu. Keskimääräinen markkinoille tulon kesto piteni vuoteen 2016 verrattuna yli kolmella kuukaudella. Vuonna 2018 keskimääräinen kesto piteni tästä edelleen noin kahdella kuukaudella. Tarkasteltaessa ajanjaksoa 2004–2018, on markkinoille tulo edelleen keskimäärin pidentynyt.

Vuoden 2018 tiedot antavat kuitenkin viitteitä myönteisestä kehityksestä. Markkinoille tulon keston pidentyminen ehdollisen korvattavuuden aikanakin on aiheutunut pääasiassa siitä, että eräät sopimusvalmisteet ovat saaneet myyntiluvan jo useita vuosia sitten. Tällaisilla valmisteilla on saattanut olla aiempia hakemusprosesseja, joissa valmisteet ovat saaneet kielteisen hinta- ja korvattavuuspäätöksen, mikä on osaltaan hidastanut markkinoille tuloa. Ehdollinen korvattavuus on mahdollistanut eräille tämän kaltaisille valmisteille pääsyn korvausjärjestelmän piiriin.

Kun nämä ”vanhat” ehdollisen korvattavuuden saaneet valmisteet jätetään analyysista pois, havaitaan , että myyntiluvan näkökulmasta uusiempien valmisteiden kohdalla markkinoille tulon kesto näyttäisi olevan selvästi viime vuosia lyhyempi. Alla olevassa kuviossa on reaalimaailman ainestoon perustuen havainollistettu tätä kehitystä. Sovitin tässä analyysissa käytettyyn aineistoon polynomiaalisen käyrän, joka kuvaa markkinoille tulon keston trendiä vuosien 2004–2018 korvattavuuspäätösten aikana (ko. valmisteiden myyntiluvat on saatu ennen vuotta 2018). Käyrän ääripäät saattavat antaa hieman liian voimakkaan kuvan trendistä. Lisäksi uusimpia ehdollisen korvattavuuden saaneita valmisteita on verrattain vähän. On kuitenkin todennäköistä, että lähivuosina koko aikajakson osalta markkinoille tulon keskimääräinen kesto lyhenee ja että uusien sopimusmenettelyyn pääsevien valmisteiden markkinoille tulo nopeutuu siitä, mihin viime vuosien aikana on totuttu.

Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli on syytä vakiinnuttaa

Tulokset antavat vahvoja perusteita sille, että ehdollisen korvattavuuden toimintamalli tulisi vakiinnuttaa pysyvällä lainsäädännöllä sen jälkeen, kun siitä on saatu riittävästi kokemusta. Toimintamallin avulla yhä useammat potilaat ovat saaneet käyttöönsä uusimpia lääkkeitä. Samalla on voitu hillitä budjettipaineita ja epävarmuuden merkitystä päätöksenteossa. Toimintamallia ja riskien jakamista voidaan toki edelleen kehittää esimerkiksi siirtymällä enemmän kohti vaikuttavuusperusteisia sopimuksia.5


Lähteet

  1. Kanniainen V, Laine J, Himberg K, Männik T. Potilaiden oikeudet, priorosointi ja terveydenhuollon menetelmien arvioinnin legitimiteetti – elämää suurempia kysymyksiä. Terveystaloustiede 2014.Terveystaloustieteen päivä 7.2.2014. Työpaperi 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  2. Uutinen: Matti Auvinen: Oraalisten syöpälääkkeiden markkinoille tulon viive on Suomessa jo lähes kolme vuotta: http://www.mynewsdesk.com/fi/pfizer/news/matti-auvinen-oraalisten-syoepaelaeaekkeiden-markkinoille-tulon-viive-on-suomessa-jo-laehes-kolme-vuotta-237019. Haettu 2.1.2019.
  3. Auvinen, Matti: Oraalisten syöpälääkkeiden markkinoille tulo Suomessa: Potilaan ja potilasjärjestön näkökulma. Market access of oral cancer drugs in Finland: A patient and patient organization view.Ohjaajat: Professori Hanna Lehtimäki, Itä-Suomen yliopisto ja dosentti Juha Laine, Pfizer Oy. Itä-Suomen yliopisto. Helmikuu 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170302/urn_nbn_fi_uef-20170302.pdf
  4. Laine J. Ovatko uudet lääkkeet liian kalliita, ja jos niin näyttää olevan, mitä Suomi voi tehdä? Mediuutiset Debatti, 21.2.2014, nro 8-9, s. 19.
  5. Uutinen: Siun sote panostaa ennaltaehkäisyyn ja rokottaa kuntalaisiaan pneumokokkitauteja vastaan – hankinnan perusteena vaikuttavuus ja konkreettiset tulokset: http://www.mynewsdesk.com/fi/pfizer/news/siun-sote-panostaa-ennaltaehkaeisyyn-ja-rokottaa-kuntalaisiaan-pneumokokkitauteja-vastaan-hankinnan-perusteena-vaikuttavuus-ja-konkreettiset-dot-dot-dot-317522. Haettu 2.1.2019.

--

Teehetki tieteelle -kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Teehetki tieteelle -kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.