Skip to main content

Uusi lääkekehityshanke alkanut Suomessa: Tavoitteena kehittää uusia täsmälääkkeitä verisyöpien hoitoon

Lehdistötiedote   •   Helmi 04, 2016 12:15 EET

Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) syöpätutkijat ovat sopineet uudesta tutkimusyhteistyöhankkeesta lääkeyritys Pfizerin kanssa. Tutkimusyhteistyön tavoitteena on tuoda uusia täsmälääkkeitä erityisesti verisyöpien hoitoon. FIMMn tutkijat testaavat kehitteillä olevien lääkkeiden tehoa verisyöpäpotilaiden syöpäsoluihin. Yhteistyösopimus on merkittävä esimerkki siitä, miten yritykset ja julkiset toimijat voivat yhdessä edistää lääketutkimusta sekä terveysalan kasvustrategian tavoitteita.

Syövän hoidossa on saavutettu merkittäviä läpimurtoja viime vuosina. Uusia täsmälääkkeitä on voitu kehittää syöpiin, joissa on tunnistettu syövän syntyyn vaikuttava geenimuutos. Täsmälääke kohdistuu tällöin syövän taustalla oleviin perusmekanismeihin. Toinen merkittävä uusi ryhmä ovat syövän täsmälääkkeet, jotka lisäävät elimistön immuunipuolustuksen kykyä torjua syöpäkasvaimia. Molemmissa tapauksissa on tärkeää kyetä kohdistamaan täsmälääkkeet niistä parhaiten hyötyville potilaille.

FIMMn ja Pfizerin tutkimusyhteistyön tavoitteena on seuloa lääkeaineaihioiden joukosta lupaavimmat jatkotutkimuksiin. Tutkimusyhteistyössä hyödynnetään FIMMin ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpäkeskuksen tutkijoiden kehittämää tehoseulontamenetelmää, jonka avulla voidaan nopeasti selvittää useiden satojen lääkeaineiden teho. Tässä hankkeessa lääkkeiden tehoa ja vaikutusmekanismeja selvitetään syöpäsolujen avulla. Tutkimus voi myöhemmin johtaa kliiniseen vaiheeseen, jossa selvitetään lääkeaineiden soveltuvuutta potilaiden hoitokeinoksi.

Tutkimushanke etsii ratkaisuja tämänhetkisiin syöpätutkimuksen keskeisiin haasteisiin. Syövän hoitoa kehitetään jatkuvasti yksilöllisempään suuntaan. Syövän biologiset ominaisuudet pyritään selvittämään mahdollisimman tarkkaan ja hoito räätälöimään tämän tiedon perusteella. Jotta potilaille pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman tehokasta hoitoa, tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa niistä solutason ominaisuuksista, joiden avulla eri lääkkeiden tehoa voitaisiin etukäteen ennustaa yksittäisen potilaan hoidossa.

”Parempia syöpälääkkeitä tarvitaan edelleen kipeästi. Yhteistyöhankkeidemme päämäärä onkin nopeuttaa lääkekehityksen varhaisia vaiheita, jotta lääkeaihioista saadaan tehokkaammin valittua parhaat jatkotutkimuksiin. Lisäksi haluamme oppia tunnistamaan ne syövät, joihin juuri tämä kyseinen lääke tehoaa”, kertoo tutkimusyhteistyöstä vastaava vanhempi tutkija Maija Wolf FIMMsta.

Suomessa on yliopistojen ja keskussairaaloiden yhteistyönä perustettu useita biopankkeja, joihin kerättävät potilaista peräisin olevat näyteaineistot tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia myös uusien lääkkeiden kehitykseen.

”Uusia syöpälääkkeitä kehitetään lisääntyvässä määrin akateemisten tutkimuslaitosten, biopankkien ja lääkeyritysten välisenä yhteistyönä. FIMMn ja Pfizerin välinen tutkimusyhteistyö on hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta, jossa molempien osapuolien vahvuuksia pystytään mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään”, kertoo tutkimusjohtaja, professori Olli Kallioniemi FIMMsta.

”Meille Pfizerilla on tärkeää, että Suomen tarjoamat mahdollisuudet lääkekehityksessä tunnistetaan maailmalla", toteaa Pfizerin Suomen lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen. "Tämä yhteistyösopimus on lupaava esimerkki siitä, miten kansainvälinen lääkeyritys voi tuoda työtä ja investointeja Suomeen. Maiden välinen kilpailu näistä investoinneista on kovaa, mutta Suomessa on osattu kehittää ainutlaatuista tutkimusosaamista ja edistyksellisiä toimintamalleja. Jotta voisimme täysimääräisesti hyödyntää tätä osaamista, tarvitsemme myös lisää julkista tukea tutkimukselle. Terveysalan kasvustrategia antaa tähän hyvät askelmerkit", Parkkinen jatkaa.

Helsingin yliopistolla on myös aiempia hyviä kokemuksia yhteistyöstä Pfizerin kanssa. FIMMn, Krister Wennerbergin tutkimusryhmän, HYKS Syöpäkeskuksen ja Pfizerin tutkijoiden aiemmassa yhteisessä tutkimushankkeessa osoitettiin munuaissyövän hoidossa käytettävän lääkkeen tehoavan myös tietynlaisiin vaikeasti hoidettaviin leukemioihin. Tämä läpimurtolöydös julkaistiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä viime vuonna. Pfizer, MSD, Biogen ja Eisai ovat myös yhdessä rahoittamassa geenitutkimushanketta, johon osallistuvat FIMM ja THL Suomesta ja Broad Institute of MIT and Harvard Yhdysvalloista. Lisäksi Pfizer on tehnyt Helsingin yliopistolle merkittävän lahjoituksen, jonka lääketieteellinen tiedekunta kohdensi Suomen ensimmäisen yksilöllisen lääketieteen ja farmakologian professuurin perustamiseen.

Lisätietoja:

Maija Wolf, vanhempi tutkija, FIMM, 050-317 5435, maija.wolf@helsinki.fi

Jaakko Parkkinen, lääketieteellinen johtaja, Pfizer, 050-5396806

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) on kansainvälinen tutkimuslaitos, jonka toiminta keskittyy sairauksien molekyylitason mekanismien selvittämiseen genetiikan ja lääketieteellisen systeemibiologian menetelmin. Tutkimustyössä yhdistyvät korkeatasoinen tutkimus ja teknologia sekä ainutlaatuiset potilas- ja biopankkiaineistot. Tavoitteena on tutkimustiedon siirtäminen terveydenhuollon käyttöön mm. henkilökohtaista lääketiedettä edistämällä. FIMM on Helsingin yliopiston erillislaitos, jonka muita isäntäorganisaatioita ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä VTT. FIMM on myös osa Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine -yhteistyöverkostoa. FIMM:n vuosibudjetti on noin 16 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 200.

Pfizer on maailmanlaajuisesti toimiva johtava lääkeyritys. Pfizer panostaa merkittävästi uusien lääkkeiden kehitykseen tauteihin, joissa lääketieteellinen tarve on suurin. Näitä terapia-alueita ovat syövän hoito, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja muut aineenvaihduntasairaudet, kipu ja hermoston sairaudet, rokotekehitys sekä harvinaiset sairaudet. Pfizerin liikevaihto Suomessa on n. 130 miljoonaa euroa ja Pfizer panostaa tutkimustyöhön Suomessa n. 10 miljoonaa euroa. Pfizerin palveluksessa Suomessa on 140 henkeä.