Skip to main content

Tuore tutkimus työelämän eettisyydestä: suomalaiset eivät herkästi puutu epäkohtiin ja väärinkäytöksiin

Lehdistötiedote   •   Huhti 16, 2019 09:00 EEST

Anna Romberg ja Niina Ratsula ovat tutkineet yritysetiikan toteutumista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kuva: Magnus Lindholm

Huhtikuussa julkaistiin historian ensimmäinen Nordic Business Ethics -tutkimus, johon vastasi 1500 työelämän edustajaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia eettisyyden toteutumisesta työpaikalla. Tutkimuksen mukaan yli 90% suomalaisista arvostaa työpaikan käytäntöjen eettisyyttä enemmän kuin palkankorotusta tai uralla etenemisen mahdollisuuksia. 

Eettiset epäkohdat liittyvät useimmiten johtamiseen

Tutkimuksen mukaan 83% suomalaisista oli havainnut viimeisen vuoden aikana työpaikallaan epäeettistä toimintaa. Yli 50% vastaajista oli havainnut arvojen vastaista johtamista, epäasiallista suosintaa, faktojen vääristelyä sekä syrjintää tai kiusaamista. 35% oli havainnut työnantajalta varastamista ja 14% lahjusten pyytämistä, vastaanottamista tai antamista. Näistä joka viides oli ylimmän johdon edustaja. Valtaosa epäeettiseksi koetusta toiminnasta liittyy johtamiseen ja yrityskulttuuriin, kun taas yksittäiset väärinkäytökset ovat harvinaisempia. 

- Nämä tulokset tyypillisimmistä työpaikan epäkohdista ovat linjassa sen kanssa, mitä olemme työssämme nähneet, toteavat tutkimuksen toteuttajat Niina Ratsula ja Anna Romberg, jotka toimivat kumpikin itsenäisinä yritysetiikan konsultteina. Tutkimuksen tärkeimpänä motiivina on luoda perusta, jonka pohjalta voidaan viritellä keskustelua työpaikan eettisyyden kehittämiselle. 

- Toivomme näkevämme aiheen yhä useamman yritysjohdon agendalla, sillä aihe koskee ihan jokaista työyhteisöä.

Suurin osa ei puutu epäkohtiin

Tutkimustuloksisien kenties huolestuttavin havainto on, että valtaosa (Suomessa 55%) vastaajista jätti puuttumatta havaitsemaansa epäasialliseen toimintaan. Ruotsissa vastaava luku on 44% ja Norjassa 39%. Yli 40% ei-esimiestehtävissä olevista henkilöistä vastasi, että heille ei ole selvää, miten tulisi toimia tilanteessa, jossa joku toimii lain tai eettisten normien vastaisesti. 

- Suomessa usein pidämme itsestään selvänä, että ihmiset osaavat toimia oikein ja ”eettisyyttä” ei tarvitse erikseen kouluttaa ihmisiä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että jos organisaatiossa ei ole millään lailla näkyvissä ja kuuluvissa yhteiset eettiset periaatteet, on henkilöstöllä heikot valmiudet tunnistaa eettisiä dilemmatilanteita ja toimia niissä, sanoo Ratsula.

Johtajalla ruusuisempi kuva kuin työntekijöillä

Suomalaiset vastaajat listaavat eettisyyden kannalta tärkeimpiin tekijöihin työpaikalla reilun ja läpinäkyvän päätöksenteon, säännöt, jotka ovat samat johdolle ja muulle henkilöstölle, kunnioittavan käyttäytymisen sekä sen, että eettisiin epäkohtiin on sallittua puuttua ilman pelkoa seuraamuksista. Kuitenkin organisaation eri portaiden välillä nousi selkeitä eroja siinä, miten näiden nähtiin käytännössä toteutuvan: esimerkiksi ylimmästä johdosta 79% näki yhteisten pelisääntöjen periaatteen toteutuvan hyvin, kun työntekijöistä samaa mieltä oli vain 38%. Ylimmällä johdolla vaikuttaisi siis olevan ruusuisempi kuva todellisuudesta, kuin muulla henkilöstöllä. Huolestuttavaa on myös, että joka neljäs esimies jätti puuttumatta eettiseen epäkohtaan sellaisen havaittuaan.

Joka viides tekee työpaikalla eettisiä kompromisseja – useimmiten pomon käskystä

Suomessa epäkohtiin tai väärinkäytöksiin jätettiin yleisimmin puuttumatta siksi, ettei haluttu puuttua toisten asioihin. Norjassa ja Ruotsissa ajateltiin, ettei asiaan puuttumisella ole merkitystä, minkä lisäksi Norjassa pelättiin myös, että toiminnan kyseenalaistaminen voisi uhata omaa työpaikkaa. Vastausten perusteella olennaista olisikin sellaisen organisaatiokulttuurin luominen, joka tukee ongelmien esiin nostamista ja mielipiteiden ääneen sanomista.

Ylimmällä johdolla havaittiin olevan tämänkin toteutumisesta positiivisempi kuva kuin työntekijöillä; 76% ylimmästä johdosta uskoi työntekijöiden pystyvän nostamaan huolensa esiin, kun asiantuntijatehtävissä olevista näin ajatteli vain 55%. Suomessa 20% vastanneista kertoi joutuneensa tilanteeseen, jossa joutui toimimaan organisaation eettisen ohjeistuksen vastaisesti. Reippaasti yleisin syy eettisiin kompromisseihin oli esimiehen ohjeiden noudattaminen.

- Organisaatiokulttuuria luodaan sanoilla ja teoilla joka päivä. Voimakkaan viestin välittää myös se, mitä jätetään tekemättä ja sanomatta. Ehkä juuri ne sanomatta jättämiset ja kysymättömät kysymykset aiheuttavat kuilun esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä, arvioi Anna Romberg.

Työpaikkojen eettisissä ohjeistuksissa Suomi on muista Pohjoismaista kaukana takana

Tutkimuksen mukaan organisaatioiden eettiset ohjeet olivat huomattavasti yleisempiä Norjassa (69%) ja Ruotsissa (64%), kuin Suomessa (35%). Yllättävän suuri osa vastaajista (31% Suomessa) ei myöskään tiennyt, onko organisaatiolla olemassa eettisiä ohjeita.

Kysyttäessä eettiseen toimintaan liittyvistä koulutuksista työpaikoilla, vain joka kolmas vastaajista kertoi saaneensa minkäänlaista koulutusta. Tämä on yllättävää ja huolestuttavaa. Ratsulan ja Rombergin mukaan koulutuksen puute voi osaltaan selittää miksi ihmiset jättävät reagoimatta epäeettisiin tilanteisiin

- Koulutuksen avulla voidaan lisätä työntekijöiden itseluottamusta ja valmiutta reagoida kyseenalaisiin tilanteisiin, kun tilanteet osataan tunnistaa ja tiedetään kuinka tulisi toimia.

Nordic Business Ethics tutkimukseen vastasi 1500 työelämässä olevaa henkilöä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Koko raportti on saatavilla osoitteessa www.ethicsatwork.net.

Code of Conduct Company ja Anchor Integrity auttavat organisaatioita rakentamaan eettisistä periaatteista ja oikein toimimisen kulttuurista osan arjen jokapäiväisiä tekoja.