Tukesin

Ajankohtaista sähkölaitteistojen käytön johtajille

Lehdistötiedote   •   Marras 10, 2011 12:39 EET

Sähköjärjestelmien kunnossapito tärkeä osa kiinteistöjen palotorjuntaa

 

Sähköpaloihin menehtyi vuonna 2010 kaksikymmentäyksi ihmistä, ilmenee Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) onnettomuustilastoista. Asianmukaisella sähköjärjestelmien kunnossapidolla ja kunnon seurannalla sähköpalojen riskiä voidaan pienentää merkittävästi ja estää sähkövahinkojen syntyminen. Sähkölaitteistojen käytön johtajilla on työssä keskeinen rooli.

 

Sähköpaloiksi tilastoidaan tulipalot, joissa palon mahdollistavana syttymislähteenä on sähköenergia. Tällaisten palojen osuus kaikista rakennuspaloista on noin kolmannes, ja ne aiheuttavat kuolemien lisäksi vuosittain mittavia omaisuusvahinkoja. Vakuutuslaitosten korvaus­summat sähköpalovahingoista teollisuusympäris­tössä ja vastaavissa ovat noin satamiljoonaa euroa vuodessa. Vaikka sähköpalo saataisiin sammutettua tai se rajautuisi pienelle alueelle, voi siitä suorien omaisuusvahinkojen lisäksi tulla merkittäviä, mm. tuotannon keskeytyksestä aiheutuvia, menetyksiä.

 

Sähköturvallisuussäädösten kunnossapitovaati­musten ensisijainen tavoite on sähköjärjestel­mien jatkuva turvallisuuden ylläpito, johon kuu­luu kiinteänä osana sähköpaloriskien hallinta ja ennaltaehkäisy.

 

Sähkölaitteiston käytön johtaja on kunnossapidon ja kunnonvalvonnan järjestelyissä ja niiden ohjaamisessa keskeisessä roolissa. Käytön johtaja sopii laitteiston haltijan kanssa laitteiston kunnon ja turvallisuuden tarkkailusta, havaittujen vikojen ilmoittamisesta sekä niiden korjausten järjestelyistä. Lisäksi käytön johtajalla on huoleh­timisvastuu sähkölaitteistossa käyttötöitä teke­vien henkilöiden opastuksesta ja sähkötyöturval­lisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

 

Käytön johtajan on syytä tuntea vastuukohteensa laitteiston tekninen rakenne, kohteen toiminta ja laitteiston haltijan sähkönkäyttöön liittyvät erityispiirteet. Näiden perusteella hänellä on edellytykset arvioida ja hallita sähkölaitteiston käyttöön liittyviä turvallisuusriskejä sekä organi­soida sähköturvallisuuden ylläpidolle tarvittavat toimet. Kun käytön johtaja toimii aktiivisesti ja vastuullisesti, voi hän vaikuttaa myös sähkölait­teiston haltijan ja käyttäjien turvallisuusajatte­luun, kehittää turvallisuuskulttuuria ja saada tuloksia sähköturvallisuuden parantamiseksi, omaisuuden suojelemiseksi ja ihmishenkien sääs­tämiseksi.

 

Kattavaankaan kunnossapito-ohjelmaan kirjatut kunnossapitotoimenpiteet ja ennakkohuoltotyöt eivät kuitenkaan aina sellaisinaan riitä. Jotta mahdolliset puutteet ja viat voidaan havaita ajoissa ja poistaa ennen vahingon syntymistä, on laitteiston haltijan tarpeen mukaan täydennet­tävä sähköalan ammattilaisten tekemää kunnos­sapitoa ja kunnonvalvontaa ns. käyttöseuran­nalla. Se on jatkuvaa, käyttäjien tai esimerkiksi kiinteistönhoidon oman toimintansa ohessa suorittamaa toimintaympäristön tarkkailua, esimerkiksi testaus, hoito- ja huoltotoimenpiteitä: vikavirtasuojakytkimen toiminnan testausta ja jatko- ja liitosjohtojen sekä kotelointien eheyden tarkkailua. Käyttöseurannan merkitys korostuu erityisesti silloin, kun sähköjärjestelmien huolto- ja kunnossapitotehtävät on ulkoistettu.

 

Sähköpaloriskin aiheuttavalle vikaantumiselle on tyypillistä, että siitä on usein merkkejä jo ennen varsinaisen palon kehittymistä. Ilmiöitä, joihin tulee reagoida, ovat esimerkiksi toistuva ylivirtasuojien ja suojalaitteiden selittämätön toimiminen, epätavalliset äänet, toimintahäiriöt sekä poikkeuksellisen korkeat lämpötilat ja käry, savu ja värimuutokset. Lisäksi kunnossapidossa on kiinnitettävä huomiota yleisesti tiedossa ole­viin, helposti havaittaviin turvallisuusriskeihin: puutteisiin johtoläpivientien tiivistämisessä tai jakokeskuksen edustalle ja hoitokäytävälle varas­toituihin, palovaaraa aiheuttaviin esinei­siin. Olennaista on huolehtia myös kojeiden, koneiden ja sähkölaitteiden siisteydestä, kuten sähkömoottoreiden riittävästä jäähdytyksestä.

 

Jo suhteellisen pienillä toimilla voidaan tehdä paljon. Edellytys on, että riskit tunnistetaan ja niiden vakavuus ymmärretään. Sähkö- ja palotur­vallisuus luovat perustan kiinteistöjen turvalliselle käytölle.


Latausjännitteestä voi aiheutua hengenvaara - muista oikeat työtavat

 

Latausjännite on vaarallinen ilmiö, mutta sen vaarat voidaan välttää oikeilla työtavoilla. Yksi sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002:n perus­vaatimuksista on, että suurjännitelaitteistoissa ja ilmajohdoilla työskenneltäessä pitää kaikki osat, joissa työskennellään, maadoittaa ja yhdistää toisiinsa. Kun ohjeet ja niiden merkitys omaan työturvallisuuteen ymmärretään myös kenttätyössä, saatetaan säästää ihmishenkiä.

 

Tukesin tietoon on viimeisen vuoden aikana tullut kaksi vakavaa latausjännitteestä aiheutunutta sähkötapaturmaa. Latausjännitteellä tarkoitetaan käyttöjännitteestä erotettuun, mitattavaan johtoon kapasitiivisesti ja induktiivisesti siirty­nyttä jännitettä. Ensimmäinen latausjännitteestä aiheutunut onnettomuus sattui marraskuussa 2010, kun asentaja siirtokeskeytyksessä tehtyjen huoltotöiden jälkeen valmisteli voimajohdon käyttöönottoa ja sitä edeltäviä mittauksia. Asen­taja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun lataus­jännitteestä ja kuoli.  Tapaturman välittömin syy oli, ettei mittaukseen liittyviä maadoitusjärjeste­lyjä oltu tehty annettujen ohjeiden mukaisesti.

 

Keväällä 2011 sattui toinen latausjännitteen seu­rauksena syntynyt vakava sähkötapaturma, kun avojohdon purkutyössä ollut asentaja katkaisi ilmajohtopylväiden maahan johtavista raken­teista irrotetun ukkosköyden. Katkaistu johto latautui ja sen päiden välille syntyi potentiaaliero, josta saadun sähköiskun seurauksena asentaja ei pystynyt itse irrottautumaan johtimesta.

 

Jotta vastaavat onnettomuudet voitaisiin jatkossa välttää, tulisi latausjännitteeseen ilmiönä, sen vaaroihin ja oikeisiin työmenetelmiin kiinnittää enemmän huomiota. On ensiarvoisen tärkeää, että kenttätyössä ymmärretään ohjeiden tarkoi­tus ja merkitys omaan työturvallisuuteen.

 

Muistilista latausjännitteestä:

  • Huomioi johdon latautumisesta syntyvä vaara korkeimpien siirtojännitteiden avojohdoissa ja niiden läheisyydessä, kaikissa jänniteportaissa, sekä eristetyillä johdoilla että johtimilla.
  • Varmista työkohteen turvallisuus riittävillä lisätyömaadoituksilla. Työtä varten erotetulle laitteistolle tehtävä päätyömaadoitus estää käyttöjännitteen pääsyn työkohteeseen, mutta ei aina suojaa ulkopuolisilta jännitteiltä, kuten latausjännitteeltä.
  • Käytä lisätyömaadoituksen lisäksi tarvittaessa aputyömaadoituksia. Aputyö­maadoitus ei liity suoraan henkilöturvallisuu­teen, vaan sen tarkoitus on tasata työn suorit­tamisen ja johdon käsittelyn kannalta epämiellyttäviä potentiaalieroja.
  • Muista perusasiat, kertaa tarvittaessa! Pidä mielessä mm. se, että siirrettäviä työmaadoi­tusvälineitä käytettäessä liitetään työmaadoi­tusväline aina ensin maadoituspis­teeseen ja vasta sen jälkeen maadoitettaviin osiin. Jos johtimia joudutaan työn aikana erot­tamaan (katkaisemaan) tai liittämään, tulee vaarallis­ten potentiaalierojen syntyminen estää ennen toimenpidettä yhdistämällä ja/tai maadoitta­malla johtimet työkohteessa.

Sähkötyöturvallisuuden vaatimukset on annettu sähkötyöturvallisuusstandardissa SFS 6002 ja sitä täydentävässä Suurjännitelaitteistojen työturval­lisuus -ohjeessa (ns. Sätky-koulutus). Ohje jäsen­tää ja täydentää standardin työnaikaisen maa­doittamisen vaatimusta toiminnallisesta näkö­kulmasta, ja siinä annetaan käytännön ohjeita turvalliseen työskentelyyn yli 1 kV:n sähkölaitteis­toissa.


Määräaikaistarkastusten laiminlyönnistä seuraamuksia

 

Tukes tiukentaa sähkölaitteistojen määräaikaistarkastusten valvontaa. Jatkossa määräaikais­tarkastusten laiminlyönnistä seuraa käytön johtajalle vähintään hallinnollinen sanktio. Tois­tuvina tai yhdessä muiden puutteiden kanssa sanktiot voivat johtaa töiden johtokieltoon tai rajoituksiin.

 

Sähkölaitteiston haltijan lakisääteinen velvoite on huolehtia määräaikaistarkastuksesta ajallaan. Käytönjohtajaa edellyttävissä kohteissa tästä sähköturvallisuuden perustoimenpiteestä huo­lehtii käytönjohtaja. Nimetyn, ammattipätevän vastuuhenkilön laiminlyönti asiassa ei yleensä ole mitenkään perusteltavissa.

 

Tukes on kuitenkin selvittänyt vuosittain run­saasti tapauksia, joissa käytön johtajaa edellyttä­vän sähkölaitteiston määräaikaistarkastusta ei ole suoritettu ajallaan. Laiminlyönnit havaitaan helposti, koska tehdyt tarkastukset ilmoitetaan Tukesin ylläpitämään sähkölaitteistorekisteriin, ja Tukes seuraa määräaikojen toteutumista aktiivi­sesti. Silti selvityksiin kuluu aikaa, joka sitoo resursseja pois muusta turvallisuuden valvonta­työstä.


Sähkötyöturvallisuus puistomuuntamoissa

 

Tukesille on tullut kyselyjä tehdasvalmisteisesta puistomuuntamosta, jossa muuntamon irrotettavat luukut ovat lähellä 20 kV:n jännitteisiä osia. Pitääkö luukkujen avaaminen ja sulkemi­nen tehdä jännitetyönä?

 

Puistomuuntamon metalliset luukut ovat koko­naan irrotettavaa mallia ja luukun takana olevan 20 kV:n kojeiston jännitteisten osien etäisyys luukun reunaan on noin 25 cm.

SFS 6002 -standardin mukaan jännitetyöalueen DL ulkoreunan etäisyys jännitteisestä osasta on
20 kV:n jännitteellä 40 cm, kansainvälisellä tasolla etäisyys on pienempi.

Etäisyyden huomioiden em. puistomuuntamon luukkujen irrotus ja kiinni­tys on tehtävä jännitetyömenetelmiä käyttäen, vaikka se työnä katsotaankin käyttötoimenpi­teeksi. Jos työntekijä luukkua irrottaessaan tai kiinnittäessään horjahtaa, liukastuu tai laittaa luukun väärin, luukku voi lipsahtaa kojeistoon.

Tehdasvalmisteisia puistomuuntamoita käsittele­vässä IEC-standardissa 62271-202 ei anneta etäi­syysvaatimuksia jännitteisten osien ja muunta­mon rungon välille. Standardissa sanotaan, että muuntamo pitää rakentaa sellaiseksi, että sitä on turvallista käyttää ja huoltaa. Sähkötyöturvalli­suusasiat tulisi siis ottaa huomioon jo laitteiston suunnitteluvaiheessa ja tehdasvalmisteista koko­naisuutta tilattaessa.


Myös työnantajalla vastuu sähkötyöturvallisuuskoulutuksen sisällöstä

 

Kuka saa antaa sähkötyöturvallisuuskoulutusta? Miten pitkä koulutuksen tulee olla tai voiko sen antaa esimerkiksi nettikoulutuksena? Näitä asioita kysytään Tukesilta usein.

 

Sähkötyöturvallisuusstandardissa SFS 6002 on määritelty, kenelle sähkötyöturvallisuuskoulu­tusta tulee antaa, mikä on koulutuksen sisältö, miten koulutuksessa annettujen tietojen ymmär­täminen tulee varmistaa ja miten koulutuksessa annetut tiedot vastaavat jatkuvasti työn vaati­muksia. Sähköalan säädöksissä tai standardissa SFS 6002 ei sen sijaan ole määritelty esimerkiksi erityisiä kouluttajapätevyyksiä tai menettelyjä kouluttajien auktorisoimiseksi ja rekisteröimiseksi.

 

Sähköturvallisuussäädösten mukaan töiden johtajat, sähkötöiden johtaja ja käytönjohtaja, vastaavat siitä, että sähkötöitä tai käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastettuja tehtäviinsä. Töiden johtajan on huolehdittava, että sähkö- ja käyttötyön teki­jät hallitsevat sähkötyöturvallisuuden, saavat riittävästi tietoa jotta pystyvät tekemään työnsä turvallisesta ja että heillä on heidän tehtävänsä huomioon ottava sähkötyöturvallisuuskoulutus. Eri sähkötöihin on kohdennettua koulutusta.

 

Vastuu työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta kuuluu työturvallisuuslain mukaan työnantajalle. Vastuuta koulutuksen sisällöstä, pituudesta tai tavasta, jolla sitä annetaan, ei tule sälyttää yksinomaan koulutuksen järjestäjälle.

 

Sähkötyöturvallisuuskoulutuksen tukena voi käyt­tää esim. Tampereen teknillisen yliopiston Sähkötyöturvallisuus-sivustoa (http://www.tut.fi/sahkoturvallisuus), jolla on yleisiä sähkötyöturvallisuuden ongelma-alueita ja tarkistuslistoja, jotka auttavat tunnistamaan työssä esiintyviä sähkötyöturvallisuusriskejä.

 

Määräaikaistarkastuksiin uusintavelvoite

 

Jos määräaikaistarkastuksessa havaitaan vaka­via puutteita, on sähkölaitteisto tarkastettava uudelleen. Uusintatarkastus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa tarkastusmääräyksen antamisesta.

 

Näin säädetään sähköturvallisuuslaissa (1072/2010), jonka muutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2011 ja koskevat myös varmennus­tarkastuksia. Lakimuutos vaikuttaa erityisesti käy­tönjohtajan tehtäviin.

 

Uusitussa Tukes-ohjeessa S4-2011 annetaan yleisiä ohjeita vakavien puut­teiden arviointiin.

 

VARO-rekisteri uudistuu

 

Onko sinulla ideoita siitä, miten Tukesin Vaurio- ja onnettomuusrekisteri VAROa voitaisiin uudistaa? Tavoitteena on kehittää rekisterin käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.

 

Voit kertoa nykyisen rekisterin vahvuuksista ja heikkouksista sähköpostitse osoitteeseen varo@tukes.fi tai vastata käyttäjäkyselyyn VARO-rekisterin internetsivuilla http://varo.tukes.fi.

 

VARO-rekisteriin on kerätty onnettomuustietoja vuosilta 2006–2009. Sähköasentajille sattuneita sähkötapaturmia voit selata, kun valitset luokit­teluhaun yläosasta pääryhmäksi "sähkölaitteet ja -laitteistot" ja alaosasta sähkötapaturman uhrin pätevyydeksi "ammattilainen". Yhteenveto vuoden 2010 aikana sattuneista, VAROon kirja­tuista sähkötapaturmista ja vaaratilanteista on vapaasti käytettävissä Tukesin internetsivuilla(www.tukes.fi) kohdassa Tietopalvelut - Onnettomuustietoja, kalvosarjasta kohta  7.


Lisätietoja:

Sakari Hatakka, puh. 010 6052 562
Leila Öhman, puh. 010 6052 592
Harri Westerlund, puh. 010 6052 572

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi.