Valtioneuvosto

Bioenergiavelvoitteen täyttö kotimaisella raaka-aineella tuo työtä ja toimeentuloa

Lehdistötiedote   •   Marras 24, 2010 22:57 EET

Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskus tiedottavat

EU:n Suomelle asettama 38 prosentin velvoite uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi luo merkittävän kasvumahdollisuuden bioenergia-alan toimijoille. Lämmön, biokaasun ja biodieselin hajautettu tuotanto sekä peltobiomassojen hyödyntäminen ovat meillä silti vasta alku- ja kehittely­vaiheessa. Tulevaisuudessa bioenergiasektori voi kuitenkin mahdollistaa monien tuhansien uusien työ­paikkojen syntymisen. Nämä arviot sisältyvät työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun julkaisemaan bioenergia-alan toimialaraporttiin, joka esiteltiin 23.11.2010 Helsingissä.

Toimialana bioenergia-ala on merkittävän kasvupotentiaalin omaava osa suomalaista maa- ja met­sätaloutta, metsäteollisuutta sekä energia- ja ympäristöteknologia-alan teollisuutta. Alan tuotan­tolaitokset ovat sijoittuneet eripuolille maata tarjoten näin merkittävästi toimeentuloa ja työtä myös kasvukes­kusten ulkopuolisille ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueille.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2009 bioenergiatoimialaan kuuluvan pk-yritysryhmän liikevaihto oli 775 miljoonaa euroa ja tuotannon jalostusarvo 242 miljoonaa euroa. Alan toimintaa harjoitettiin 843 toimipaikassa, jotka työllistivät 3 952 henkilöä. Yrityksistä 87,6 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Näiden yritysten osuus alan liikevaihdosta oli 29,8 % ja työpaikoista 36 %.

Uusiutuvan energian käytön lisäämiseen liittyvästä työllistävyydestä hyvä esimerkki on Saksa. Toimiala työllisti 160 500 henkilöä vuonna 2004, mutta vuonna 2008 jo 278 000 henkilöä. Tavanomainen energiantuotantoon liittyvä toiminta työllisti samanaikaisesti 260 000 työntekijää.

Kasvumahdollisuuksia on ensisijassa puubiomassaa hyödyntävien lämpöyrittäjyys-, energiapuu- ja hakeyritysryhmien aloilla. Suurin osa lisäyksestä tulee edelleen puubiomassoista, mutta tulevaisuuden tavoitteiden täyttäminen edellyttää merkittävää panostusta myös muihin raaka-aineisiin perustuvaan hajautettuun energian tuotantoon.  Myös etanolin tuotanto on viljakaupan ylituotantotilanteessa varteenotettava vaihtoehto, etenkin tuotannon korvatessa myös tuontivalkuaisrehua. Energiaintensiiviseen tuotantoon integroimalla ja hyvällä logistiikan hallinnalla edellytykset kannattavaan toimintaan ovat saavutettavissa. Tämä kaikki edellyttää kuitenkin ensin EU:n määrittelemien tuotannon kestävyyskriteerien täyttymistä.

EU-velvoite avaa kotimarkkinoilla toimiville yrityksille uusia markkinoita. Viimeisten 12 vuoden aikana uu­siutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Kehitystä auttoi merkit­tävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Nyt tuotantoa on kotimaassa supistettu. Tehtaita on suljettu kokonaan ja usean paperikoneen tuotanto on ajettu alas. Samalla bioenergian käytön osuus on laskenut metsäteollisuudessa.

Vielä saman verran on kuitenkin (28 TWh) matkaa uusiutuvan energian vuoden 2020 tavoitteeseen. Tämä lisäys olisi kyettävä kattamaan kotimaisella raaka-aineella, jotta työllisyysvaikutukset kohdistuvat kotimaahan. Laskennallisesti on kuitenkin sama täyttyykö EU:n Suomelle asettama velvoite kotimaisella vai ulkomaisella raaka-aineella.Tästä syystä bioenergian raaka-aineen hankintaan ja logistiikkaan liittyvien toimintaketjujen kehittäminen entistä kustannustehokkaammaksi on äärettömän tärkeää..

Metsäteollisuuden vähenevä bioenergian tuotanto sekä uusien velvoitteiden mukainen lisäys on kyettävä kattamaan uusilla toimilla. Lisäykset on arvioitu katettavan pääosin hakkeen tuotantoa ja kulutusta lisäämällä sekä tuuli- ja vesivoimalla.

Uusiutuvan energian velvoitepaketin julkistuksen yhteydessä kuvatut mahdolliset biodiesellaitosten (3 kpl) ja etanolitehtaiden (2-3 kpl) perustamiset tuottaisivat myös merkittävän osuuden tulevaisuuden velvoitteesta. Nämä investoinnit sinällään eivät suoraan työllistä merkittävästi väkeä tuotantovaiheessa, vaan työllistävä vaikutus syntyy raaka-aineen hankinnan ja logistiikan piirissä. Esimerkkinä tästä juuri avattu 800 000 tonnin kapasiteetilla toimiva Neste Oilin Singaporen 500 miljoonaa euroa maksanut tuotantolaitos, jonka tuotanto työllistää suoraan noin 120 henkeä.

EU:n ulkopuolisilla mailla ei ole käytössään vastaavia sitovia uusiutuvan energian käyttövelvoitteita. Tässä tilanteessa EU:n markkinoilla tulevaisuudessa vallitsevaa raaka-ainepulaa voidaan täyttää vain tuonnilla muista maista. Viimeistään tällöin bioenergiaraaka-aineiden hintakilpailukyky joutuu todelliseen testiin ulkomaisen tuontiraaka-aineen kanssa. Ellei oman raaka-aineemme hintakilpailukyky ole kohdallaan, johtaa se mahdollisesti merkittävään tuontiin kolmansista maista, joissa uusiutuvan energian käyttövelvoitetta ei ole olemassa, eikä se näin ollen nostata raaka-aineen markkinahintoja lähtömaassa.

Bioenergian taloudellinen kilpailukyky ei vielä ole yhtä hyvä kuin useilla muilla energiamuodoilla. Bioenergian raaka-aineiden hintakilpailukyky kuitenkin paranee päästökaupan hinnan ja energiaverojen korotusten sekä öljyn hinnan nousun myötävaikutuksella. Lisäksi raakaöljyn merkittävät aaltomaiset hintavaihtelut tekevät kilpailutilanteen arvioinnin yhä haastavammaksi.   

Teknologia on monin osin vielä kehittymätöntä. Yksi tulevaisuuden haasteista onkin teknolo­gian kehittäminen siten, että raaka-aineet saadaan hyödynnettyä entistä tehokkaammin. Suuri huomio tulisi kiinnittää etenkin yhdyskuntien, kotitalouksien sekä teollisuustuotannon sivu- ja jätejakeiden energia- ja ravinnesisällön hyödyntämiseksi tarvittavaan teknologiaan. Tämä luo merkittäviä kasvumahdollisuuksia myös ympäristöteknologian kone- ja laitevalmistukselle Suomessa.

Raportti on osoitteessa: <a href="http://www.toimialaraportit.fi">www.toimialaraportit.fi</a>

Lisätiedot

toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 040 086 4945,
markku.alm(at)te-keskus.fi

neuvotteleva virkamies Esa Tikkanen, TEM, puh. 050 040 5459, esa.tikkanen(at)tem.fi