Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Elinkeinoelämän hanketoiminnan rahoitus on kääntynyt kasvuun Etelä-Savossa

Lehdistötiedote   •   Syys 29, 2010 16:05 EEST

Etelä-Savon ELY-keskuksen kokonaisrahoitus elinkeinotoimintojen kehittämiseen on heikon suhdannekehityksen jälkeen kääntynyt kasvuun. ELY-keskus myönsi touko-elokuussa yhteensä noin 26 miljoonaa euroa alueen kehittämistoimintoihin. Määrä on viisi miljoonaa enemmän kuin vuosi sitten. Rahoitus on kasvanut alkuvuodesta sekä kahden viime vuoden vastaavan ajankohdan tiedoista. Myönteiseen kehityskuvaan vaikuttaa enemmän julkisen vallan panostukset yritystoiminnan yleisiin kehittämisedellytyksiin kuin yritysten omat kehittämishankkeet. Rahoitusta lisäsi panostukset tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, ympäristö- ja työllisyysperusteisiin investointeihin sekä päätökset useista EU-hankkeista. ELY-keskuksen hankerahoitus vahvistaa näin elinkeinotoiminnan kasvun perustaa. Yritystoiminnan kehittäminen Yritystoiminnan kehittämiseen myönnettiin touko-elokuussa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa, miljoona euroa enemmän kuin vuosi sitten. Rahoituksen kasvu toteutui nyt pienimuotoisen yritystoiminnan tukemisena; starttirahoitusta, valmistelurahoitusta, maaseudun pienyritystoiminnan rahoitusta ja yksinyrittäjän avustusta myönnettiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa, selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Uusien yritysten perustaminen nojaa nyt vahvasti pienten yritysten kehittämiseen. Yritysten kehittämisavustuksia myönnettiin 1,7 miljoonaa euroa, hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Merkittäviä rahoituskohteita olivat painoalan yritys Finnreklama Oy Sulkavalla, vapaa-ajan veneitä valmistava Oy Esmarin Composites Ltd Savonlinnassa ja Punkaharjun Puutaito Oy, teräsrakenteiden valmistaja Naaraharju Oy Pieksämäellä, LVI-alan Entos Energiatekniikan Optimisäätö Oy Mikkelissä ja ympäristötekniikan ja –tutkimusalan Environics Oy Mikkelissä. Yritystukia myönnettiin lähes 600 000 euroa yritysten toimintaympäristötukiin ja energiatukiin, yhteensä 11 hankkeeseen. Myönteistä kehityskuvaa vahvisti tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnetyn Tekes-rahoituksen selvä kasvu. Rahoitusta myönnettiin 11 hankkeeseen yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, kaksinkertaisesti viime vuoden vastaavaan tasoon verrattuna. Ympäristön hoito ja kehittäminen Ympäristöalan hanketoiminta kohdistui aluerakenteen kehittämiseen, ympäristötöihin, luontomatkailuun ja vesihuoltoon. Aluehankkeista merkittäviä rahoituskohteita oli Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli ja kulttuuriperinnön hoitoon liittyvät hankkeet, Linnankadun kehittämishanke Savonlinnassa sekä Uitonrinteen ehostaminen Sulkavalla. Maakunnallisia hankkeita olivat Etelä-Savon korjauskeskuksen perustaminen Rantasalmelle ja Etelä-Savon materiaalitase. Rahoitusta myönnettiin seitsemään hankkeeseen lähes miljoona euroa. Ympäristötyönä valmistuivat Rantasalmen luontomatkailureittien rakennustyöt. Heinäveden reitin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hoidon suunnittelu on käynnissä. Lisäksi ympäristötöinä toteutetaan vesikasvien niittoja, pienehköjä vesistöruoppauksia, hoito- ja tehokalastuksia, pohjapatojen rakentamista ja venereittejä. Vesihuoltotyönä valmistui Savonlinnan Haapala-lentoasema vesihuoltohanke. Vesihuoltoavustuksia myönnettiin kuudelle haja-asutusalueen vesihuoltohankkeelle yhteensä 600 000 euroa. Hankkeiden avulla haja-asutusalueen talouksia saadaan liitettyä vesijohto- ja viemäriverkostojen piiriin. Rakennusperinnön hoitoon ja saariston ympäristön hoitoon myönnettiin avustusta yhteensä 42 kohteeseen. Avustuksilla korjataan valtakunnallisesti merkittäviä kohteita ja alueita. Em. ympäristöhankkeisiin myönnettiin rahoitusta yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi Savonlinnan syväsataman siirtoon ja Pääskylahden alueen hankkeeseen myönnettiin rahoitusta 2,4 miljoonaa euroa. Ympäristöalan hankkeisiin myönnettiin näin yhteensä 4,4 miljoonaa euroa; tällä on merkittävä elinkeinopoliittinen ja työllisyysvaikutus. Työllisyyden ja osaamisen tukeminen Työllisyyden tukemiseen myönnettiin rahoitusta yhteensä 10,7 miljoonaa euroa, kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Merkittävin rahoituskohde oli päätökset yhteensä 28 ESR-hankkeesta, joille myönnettiin rahoitusta seitsemän miljoonaa euroa. Huomattava osa hankkeista on käynnissä olevien projektien jatkohankkeita, mutta rahoitusta myönnettiin myös seitsemän uuden hankkeen käynnistämiseen työllisyyden, yrittäjyyden ja osaamisen kehittämiseksi. Nuorille pyritään takaamaan toisen as­teen ammatillisen tutkinnon jälkeen joko työpaikka, jatko-opiskelupaikka tai muu am­matillisen kehittymisen mahdollisuus. Toimin­takokonaisuus kattaa TE- toimistojen nuorten työvoimapalvelut ja kansallisen työvoimapoliittisen rahoituksen, OKM:n suorat hankeavustukset, ESR- hankkeet nuorten työpajatoimintojen kehittämiseen, oppilaitosten ohjauksellisten mallien kehittämisen sekä ELY-keskuksen ja TE- toimistojen yhteisen nuorten hankkeen, jossa painopiste on nuorten palveluprosessin, verkostoyön ja työvalmennuksen ostopalve­luiden kehittämisessä. Pieksämäellä käynnistyi kolmivuotinen Nuorten tekopaja-hanke, joka kohdistuu syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Hanketta koordinoi Pieksämäen seudun liikunta ja hankkeessa ovat mukana mm. kaupunki, oppilaitokset, TE-toimisto sekä työllisyys- ja koulutushankkeita. Työllisyystilanteen paranevaa suuntaa kuvaa, että palkkaturvaan on tarvittu huomattavasti aikaisempaa vähemmän rahoitusta. Maaseudun kehittäminen Maaseudun kehittämistoimintaan myönnettiin rahoitusta yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Maaseudun kokonaisrahoitus on vähentynyt selvästi, mikä johtuu maatalouden investointien vähenemisestä. Maatalouden investointeihin myönnettiin rahoitusta yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, nuorten viljelijöiden käynnistystukia 300 000 euroa ja maaseudun hanketoiminnan rahoitusta 212 000 euroa. Paikallisille toimintaryhmille myönnettiin rahoitusta 383 000 euroa yhteensä 29 hankkeeseen. Maaseudun pienyritystoiminnan tukea myönnettiin 1,3 miljoonaa euroa yhteensä 49 hankkeeseen, lähes kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Myönnetty rahoitus touko-elokuussa 2010 Lisätietoja: Johtaja Juha Pulliainen, p. 0400 252 086 begin_of_the_skype_highlighting 0400 252 086 end_of_the_skype_highlighting yrityshankkeet Yksikön päällikkö Maija Puurunen, p. 050 395 0190 begin_of_the_skype_highlighting 050 395 0190 end_of_the_skype_highlighting maaseutuhankkeet Yksikön päällikkö Kirsi Kosunen, p. 040 564 4993 begin_of_the_skype_highlighting 040 564 4993 end_of_the_skype_highlighting tutkimus- ja kehittämishankkeet Kehityspäällikkö Irja Sokka, p. 0400 649 703 begin_of_the_skype_highlighting 0400 649 703 end_of_the_skype_highlighting työllisyyshankkeet Insinööri Vesa Rautio, p. 040 571 2935 begin_of_the_skype_highlighting 040 571 2935 end_of_the_skype_highlighting ympäristöhankkeet Asiantuntija Jorma Vilhunen, p. 040 559 9684 begin_of_the_skype_highlighting 040 559 9684 end_of_the_skype_highlighting katsaus Päivitetty 29.9.2010 Tulosta