Energiateollisuus

Energiavuosi 2009

Lehdistötiedote   •   Tammi 20, 2010 09:33 EET

Kaukolämmön myynti ennätykseen
- kulutus kasvoi 10 prosenttia

Kaukolämmön toimitusvarmuus erinomainen

Kaukolämmön myynti nousi viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan  kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus vastasi lähes normaalivuotta ja jäi noin kaksi prosenttia lämpötilaltaan normaalia vuotta pienemmäksi. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 31,3 miljardia kilowattituntia (TWh), sen rahallinen arvo oli 1,76 miljardia euroa.

Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 56 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu noin 2,6 miljoonaa ihmistä.

Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Viime vuonna kaukolämmitykseen liittyi useilla paikkakunnilla runsaasti uusia, erityisesti lämmitysmuotoaan vaihtaneita asiakkaita. 

Kolme neljäsosaa kaukolämmöstä lämmön ja sähkön yhteistuotannosta

Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,2 TWh. Määrä on kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. 73 prosenttia kaukolämmöstä saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Kaukolämmön erillistuotanto kattoi tuotannosta 27 prosenttia. Erillistuotannon osuus kasvoi, koska kylmimpien jaksojen aikana käytetään huippulämpökeskuksia kattamaan lyhytaikaisia huipputehon tarpeita. Näitä kylmiä jaksoja oli 2009 huomattavasti edellisvuotta enemmän alkuvuodesta ja erityisesti joulukuussa.

Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa saatiin 14,8 TWh sähköä. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Hiilidioksidipäästöt kasvoivat 

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästö oli 7,4 miljoonaa tonnia, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna lähes 12 prosenttia. Pääosin kasvu johtui edellistä vuotta suuremmasta tuotannosta ja biopolttoaineiden saantivaikeuksista. Keskimääräinen päästö oli 218 g tuotettua kilowattituntia kohden, joka oli vajaa 2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Ominaispäästön kasvu johtui pääosin huippulämpökeskusten käytön kasvusta.  

Maakaasu edelleen tärkein polttoaine

Maakaasulla tuotettiin 35 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 26 prosenttia. Sen käyttö nousi lähes kaksi prosenttiyksikköä. Turpeen osuus laski 16 prosenttiin. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus pysyi lähes edellisvuoden tasolla, 14 prosentissa. Öljyllä tuotettiin 7 prosenttia kaukolämmöstä.

Öljyä käytettiin huomattavasti edellisvuosia enemmän. Öljyllä jouduttiin korvaamaan viime kevään turpeen käyttöä. Lisäksi lämmön tuotanto lämpökeskuksissa kylmien jaksojen aikana oli edellisvuotta suurempaa.

Kaukolämmön hinta nousi

Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 5,62 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi 8,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaukolämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden hinnat olivat korkealla vielä alkuvuodesta, sen jälkeen ne osittain kääntyivät laskuun. Erityisesti puupolttoaineiden hinnat jatkoivat voimakasta nousua koko vuoden.

Noin 24 prosenttia kaukolämmön hinnasta on veroja. Kaukolämmitysjärjestelmän koko vaikuttaa hintatasoon yleisesti eniten. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi tuotantolaitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus ja omistajan tuottovaatimukset.

Kaukolämmön toimitusvarmuus erinomainen

Kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoimitus on poikki keskimäärin kaksi tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta. Myös uusien asiakkaiden liittämistyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja eli ilmoitetaan asiakkaille etukäteen.

Toimitusvarmuus on Suomessa kovillakin pakkasilla erinomainen. Teknisten laitteiden vikaantumisen aiheuttamat lämpökatkot koskevat yleensä hyvin rajattua määrää asiakkaita ja ovat lyhytaikaisia. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.

Kaukolämmön tuotantokapasiteetti on noin 20 000 megawattia (MW). Kaukolämmitykseen liittyneiden asiakkaiden tehontarve taas on enimmillään noin 16 800 MW.

Lataa tästä KAUKOLÄMPÖ 2009 -kuvat Power Point -tiedostona


Lisätietoja:
Asiantuntija Mirja Tiitinen, puh. 050 434 6994 begin_of_the_skype_highlighting              050 434 6994      end_of_the_skype_highlighting
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870 begin_of_the_skype_highlighting              050 301 1870      end_of_the_skype_highlighting

www.energia.fi/
www.kaukolampo.fi/

Avaa muut ENERGIAVUOSI 2008 -lehdistötiedotteet

Lehdistötiedotteet
-
Sähkövuosi 2009 

Pressmeddelanden
-
Elåret 2009 
- Fjärrvärmeåret 2009

Press Releases
-
Electricity Year 2009 
- District Heating Year 2009