Energiateollisuus

ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen

Lehdistötiedote   •   Helmi 25, 2010 09:46 EET

Viimeaikaiset hintapiikit sähkömarkkinoilla:

Tarvitaan lisää kapasiteettia – mutta myös sähkönkäyttäjille
parempaa mahdollisuutta osallistua sähkömarkkinoille

 

Viimeaikaiset pörssisähkön hintapiikit kertovat siitä, että sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan lisää. Hintapiikkejä voidaan hillitä myös parantamalla sähkönkäyttäjien ja sähkönmyyjien yhteistyötä ja lisäämällä sähkönkäyttäjien osallistumista sähkömarkkinoiden toimintaan. Tähän nykyinen markkinamalli antaa mahdollisuudet. Näin voidaan turvata, että markkinat toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla silloinkin, kun kysyntä on korkea ja kapasiteetti koetuksella, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo. 

Hintapiikit suorastaan kutsuvat isoja sähkönkäyttäjiä osallistumaan aktiivisemmin sähkömarkkinoille. Suuret ja keskisuuretkin sähkönkäyttäjät voivat osallistua markkinoiden hinnanmuodostukseen tarjoamalla sähkönmyyjänsä välityksellä sähkönkäyttönsä alentamista, jos hinta nousee korkeaksi.

Etäluettavien sähkömittareiden myötä mahdollisuus tulee myös pienasiakkaille muutaman vuoden kuluttua. Tällöin asiakkaan hinta voidaan sitoa esim. suoraan sähköpörssin tunneittain noteerattavaan hintaan ja kulutuksen pienentäminen kalliiden tuntien aikana tuo heti säästöä sähkölaskussa. Tämän ns. kysyntäjouston käyttöön saamiseksi tarvitaan tekniikan lisäksi alan toimijoiden ja asiakkaiden aktiivisuutta. Aivan ensin pitää tiedostaa mahdollisuudet.

Talven korkeimpia hintapiikkejä on Naukkarisen mukaan pahentanut se, että suuristakin sähkönkäyttäjistä – joilla tekniset edellytykset jo ovat olemassa – vain harvat ovat etukäteen valmistautuneet sopeuttamaan sähkönkäyttöään hinnan noustessa korkeaksi. Näin toimimalla sähkönkäyttäjät voisivat osaltaan helpottaa huippukuormitustilanteita ja samalla myös ansaita tekemillään hintasuojauksilla jättäessään huipputunteina sähköä muiden käytettäväksi.

Piikkien vaikutusta sähkölaskuihin liioiteltu

Julkisuudessa on esitetty kovin pitkälle meneviä yksinkertaistuksia siitä, miten ennätyskorkeat hintapiikit vaikuttavat sähkölaskuihin. On kerrottu muun muassa, että pelkästään maanantain ja tiistain (22. ja 23.2.) hintapiikeistä sähkönkäyttäjät maksavat puolen kuukauden kulutusta vastaavan sähkölaskun.

Hintapiikit näkyvät korkeampana hintana suoraan vain pörssisidonnaista sähköä ostavien asiakkaiden sähkölaskuissa, Naukkarinen korostaa. Kaikkien muiden asiakkaiden sähkön hinnassa muutokset riippuvat kilpailutilanteesta ja markkinatoimijoiden näkemyksistä sähkön hintatasosta lähitulevaisuudessa. Riskinäkemys markkinoilla on nyt kasvanut ja sen myötä myös asiakkaille tehtävät tarjoukset voivat nousta.

Ajan mittaan kuluttajahintoihin vaikuttanee myös se, että markkinoilla tämän vuoden hintaodotukset ovat jo nousseet, kun kova kulutus ja tuotantokapasiteetin käytettävyysongelmat ovat heikentäneet vesivarantoja. Parhaat vesivarannot ovat Norjassa ja Ruotsissa, joten sateet siellä helpottaisivat tilannetta, kunhan sähkö saadaan myös siirrettyä.

Pitkällä aikavälillä merkittävimpiä hinnanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä ovat tulevaisuuden kapasiteettitilanne ja tätä koskevat jo nyt tehtävät päätökset.

Nyt talvella koetuista hintapiikeistä tappioita koituu suoraan monille sähkönmyyjille, jotka myyvät sähköä kiinteällä hinnalla asiakkailleen, mutta eivät ole pystyneet suojaamaan kaikkea huippukulutusajan hankintaansa.

Markkinasähkön kohonneeseen hintaan monia syitä

Normaalia selvästi ankarampi talvi on yksi keskeinen syy markkinasähkön kohonneeseen hintaan: sähköä kuluu pohjoismaisilla markkinoilla ennustettua enemmän ja sen myötä vesivarannot hupenevat. Varantojen heikennyttyä joudutaan entistä todennäköisemmin käyttämään kalliimpia sähköntuotantomuotoja.

Myös tuotantokapasiteetista on ollut vajausta. Tämä on enimmäkseen johtunut siitä, että Ruotsissa osa ydinvoiman tuotannosta on ollut jo pitkään poissa käytöstä tehonkorotushankkeiden vuoksi ja tätä koskevat seisokit ovat venyneet suunniteltua pidemmiksi. Myös siirtoyhteyksissä on ollut ongelmia, eikä varsinkaan Norjan ja Ruotsin välistä yhteyttä ole voitu käyttää täydellä teholla. Hintaerot Etelä-Norjan ja muun Pohjolan välillä ovatkin olleet suuria.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 722 begin_of_the_skype_highlighting              050 60 722      end_of_the_skype_highlighting
Johtaja Pekka Salomaa, puh. 0500 324 486 begin_of_the_skype_highlighting              0500 324 486      end_of_the_skype_highlighting