Energiateollisuus

ET päästökauppalaista

Lehdistötiedote   •   Helmi 17, 2011 22:44 EET

Päästökaupan ohjausvaikutus vahvistuu entisestään

Eduskunta on hyväksynyt uuden päästökauppalain, jolla pannaan toimeen vuonna 2013 alkavaa kauppajaksoa koskevat EU:n säännöt. Päästökauppajärjestelmässä siirrytään vuonna 2013 täysin yhteisötasolla harmonisoituihin sääntöihin. Tavoitteet tiukennevat ja ilmaisjaon määrä vähenee ratkaisevasti. Järjestelmän ohjausvaikutukset alkavat näkyä tuntuvasti, toteaa johtava asiantuntija Riitta Larnimaa Energiateollisuus ry:stä.

Jatkossa jäsenmailla ei ole enää kansallista pelivaraa päästökaupan toimeenpanossa. Komissio päättää, kuinka paljon päästöoikeuksia yhteensä lasketaan markkinoille, mikä osuus päästöoikeuksista tulee ilmaisjakoon ja mikä osuus huutokaupataan. Ilmaisjakosäännöt ovat myös samat kaikissa jäsenmaissa. Yrityksiä kohdellaan jatkossa yhdenvertaisesti riippumatta siitä, missä EU-maassa ne toimivat. 

Päästökaupan päästötavoite tiukkenee

Vuodesta 2013 eteenpäin päästöoikeuksien määrä päästökaupassa vähenee vuosittain. Vuonna 2020 päästöoikeuksia jaetaan enää sellainen määrä, että järjestelmään kuuluvien laitosten yhteenlasketut päästöt ovat varmasti 21 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2005. Osa päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi ja osa huutokaupataan.

Kaukolämpö saa vielä ilmaisia päästöoikeuksia, mutta niiden määrä vähenee vuosittain. Sen sijaan sähköntuotanto ei saa enää ilmaisia päästöoikeuksia, vaan se ostaa kaikki tarvitsemansa oikeudet huutokaupoista tai markkinalta. ”Jokainen sähköntuottaja maksaa jokaisesta tuottamastaan päästötonnista eikä kustannusta kompensoida ilmaisilla päästöoikeuksilla. Järjestelmää – varsinkaan sähköntuotannon osalta - ei enää jatkossa voi kritisoida liian avokätisestä ilmaisjaosta”, Larnimaa täsmentää.

Huutokauppatulot kierrätettävä takaisin ilmastonmuutoksen torjuntaan

Jäsenmaat huutokauppaavat jatkossa osan päästöoikeuksista. Huutokaupoista saatavat tulos kilahtavat valtion kassaan. Päästökauppadirektiivin mukaan jäsenmaiden pitäisi käyttää vähintään puolet huutokauppatuloista ilmastonmuutoksen torjuntaan esim. tukemaan uuden teknologian käyttöönottoa. Näin pitäisi Energiateollisuuden mielestä tapahtua myös Suomessa. Suomi saanee huutokauppatuloja noin 200–600 miljoonaa euroa vuosittain sen mukaan, mikä päästöoikeuden hinta on.

Päästökaupan kustannustehokuutta ei saa vähentää kansallisesti

Sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen vähentämisessä ohjauskeinoksi valittiin aikoinaan päästökauppa, koska se on kustannustehokkaampi ohjauskeino kuin pelkät verot tai jäykät normit. Päällekkäiset ohjauskeinot heikentävät kuitenkin järjestelmän kustannustehokkuutta. Näin ollen esimerkiksi kaukolämmöntuotantoon kohdistuva hiilidioksidivero pitäisi perua. Se ei vähennä päästöjä, mutta lisää suomalaisten asumis- ja energiakustannuksia.  Eri ohjauskeinojen yhteisvaikutukset pitäisi arvioida huolellisesti ja viipymättä.

Päästökaupan idea on yksinkertainen

Järjestelmän ydin on päästökatto, joka pitää huolen siitä, että päästöt todella vähenevät. Kattoa tiukennetaan vuosittain. Viranomainen laskee markkinoille päästöoikeuksia vuosittain päästökaton verran. Joka vuosi yrityksen pitää osoittaa, että sillä on hallussaan todellisia päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Päästöoikeudet palautetaan viranomaiselle, joka mitätöi ne. Jotta päästöt ja hallussa olevien päästöoikeuksien määrä olisivat samat, yritys joko vähentää omia päästöjään tai ostaa puuttuvia päästöoikeuksia markkinoilta.

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Riitta Larnimaa, gsm. 050 438 2466
Johtaja Jari Kostama, gsm. 050 301 1870