Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Etelä-Savon järvien ja pohjavesien pinnat laskusuunnassa

Lehdistötiedote   •   Kesä 10, 2011 12:57 EEST

Runsaslumisesta talvesta huolimatta Etelä-Savon järvillä ei keväällä ollut tavanomaisia maksimivedenkorkeuksia suurempia tulvia. Syynä tähän oli se, että monet järvet olivat talvella normaalia alempana kuivan kesän ja syksyn jäljiltä.

Tällä hetkellä useimmissa pinta- ja pohjavesissä vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskiarvon alapuolella ja edelleen laskusuunnassa. Saimaa jää tänä kesänä reilusti keskimääräistä alemmaksi johtuen lämpimästä ja vähäsateisesta keväästä sekä jo talvella alhaalla olleesta vedenpinnasta.

Vuoksen vesistöalue

Vedenpinta oli Saimaalla kesäkuun 8. päivänä Lappeenrannan Lauritsalan asteikossa NN+ 75,49 m. Saimaan pinta on nyt -32 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenpinnan nousun ennustetaan pysähtyvän. Vedenkorkeus pysyy kesäkuun loppuun asti lähellä nykytasoa, jolloin vedenpinnan ennustetaan olevan 35-45 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Mikäli kesä-heinäkuun sademäärä jää keskimääräistä pienemmäksi, vedenpinta laskee ennusteen mukaan heinäkuussa yli 50 cm ajankohdan keskitason alapuolelle. Tällöin Saimaan juoksutussäännön mukaan juoksutusta voidaan alhaisesta vedenkorkeudesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi laskea alle luonnontilaisen juoksutuksen. Saimaan juoksutus on tällä hetkellä viikkokeskiarvona 490 m3/s paikkeilla, kun yleensä juoksutus on kesäkuun alkupuolella n. 600 m3/s. Vedenkorkeus pysyy tänä kesänä merkittävästi keskimääräistä alempana, vaikka sademäärät olisivat normaalia tuntuvasti suuremmatkin.

Etelä-Savossa Kermajärven pinta on tällä hetkellä -7 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Säännöstellyn Maaveden pinta on +7 cm keskitason yläpuolella. Savonlinnan Suurijärvellä ollaan tällä hetkellä -5 cm, Enonkosken Ylä-Enonvedellä -9 cm ja Sulkavan Kuhakoskella -21 cm tavanomaista alempana.

Myös ylempänä Vuoksen vesistöalueella sijaitsevien Pielisen ja Kallaveden pinnat ovat tavanomaista alempana ja laskusuunnassa. Vedenpinnan ennustetaan olevan kesäkuun loppuun mennessä Kallavedellä 5-20 cm ja Pielisellä 20-35 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella.

Vuoksen vesistöalueen merkittävimpien järvien vedenkorkeudet ja vedenkorkeusennusteet löytyvät kuvina linkkilistalta.

Mäntyharjun reitti

Mäntyharjun reitillä useimpien suurten järvien vesitilanne on ajankohdalle tyypillinen. Mäntyharjun reitin latvajärvistä Synsiän vedenpinta on -20 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Laajemman valuma-alueen omaava Kyyvesi on vastaavasti -3 cm keskiarvon alapuolella. Puulavesi ja Liekune ovat tällä hetkellä -2 cm keskitason alapuolella. Alempana vesistöreitillä Lahnavesi on -7 cm ja maakunnan rajalla sijaitseva Vuohijärvi -15 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Merkittävimmistä säännöstelemättömistä virtavesistä Läsäkoskessa on tällä hetkellä 20 m³/s virtaama, joka on ajankohtaan nähden n. 2 m3/s pienempi.

Puulan pinta pysynee seuraavat kaksi viikkoa suunnilleen nykyisellä ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasollaan, laskien ehkä hiukan. Kyyvesi on laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta, ja ennusteen mukaan laskua kertyy kesäkuun loppuun mennessä 10-15 cm. Säännöstelypäätökset vaikuttavat erityisesti Puulan ja Vuohijärven vedenkorkeuksien kehittymiseen.

Mäntyharjun reitin tärkeimpien järvien vesistöennusteet ja vedenkorkeudet löytyvät kuvina linkkipalstalta.

Järvien vedenkorkeudet

Seuraavassa kuvassa on esitetty jatkuvasti havaittavien järvien nykyisten vedenkorkeuksien poikkeamat senttimetreinä pitkäaikaisesta keskiarvosta. Suluissa oleva luku kertoo poikkeaman viimevuotisesta vastaavan ajan vedenkorkeudesta. Kuvan vedenkorkeudet on mitattu aikavälillä 5.–8.6.2011.

Tietoa kartan järvien ominaisuuksista

Kaivot täyttyivät sulamisvesistä – pohjavedenpinnat nyt laskusuunnassa

Vedenpinnat olivat pohjavesiasemilla ja kaivoissa talven aikana monin paikoin hyvin alhaalla mutta varsinkin pienemmät pohjavesivarastot täyttyivät hyvin lumien sulettua. Pohjaveden pinnankorkeudet olivat Etelä-Savon pohjavesialueilla touko-kesäkuun vaihteessa monin paikoin ajankohdan keskiarvon tuntumassa. Ainakin pienissä pohjavesimuodostumissa, jotka reagoivat nopeasti muutoksiin, pinnankorkeudet ovat kääntyneet laskusuuntaan.

Etelä-Savon talousvesikäytöstä poistetuista kahdesta kaivosta on tehty pinnankorkeushavaintoja noin kymmenen vuoden ajan. Rantasalmella Etelä-Kokkilassa kaivo sijaitsee moreenimäen rinteellä ja Pieksämäen Pakolan kaivo moreenimäen päällä. Kaivoilla on syvyyttä 6-7 metriä.

Huhtikuussa vedenpinnat nousivat seurantakaivoissa kahden viikon aikana yli kaksi metriä. Nousu oli tavanomaista jyrkempi ja vedenpinnat jäivät normaalia korkeammalle, joka johtunee suuresta lumimäärästä ja nopeasta sulamisesta. Nousu oli myös tavanomaista suurempi, koska lähtötilanne oli melko heikko – vedenpinta oli esimerkiksi Etelä-Kokkilan kaivossa maaliskuussa alempi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Tämä johtui pitkälti kuivasta kesästä ja syksystä 2010. Seurantakaivoissa veden pinnat ovat tavanomaiseen tapaan laskeneet huhtikuun loppupuolelta lähtien.

Kaivot ovat keskenään hyvin erilaisia ja veden riittoisuus riippuu mm. muodostumisalueen ominaisuuksista ja kaivon sijainnista. Alkukesän sateet vaikuttavat pitkälti siihen, miten pohjavesitilanne kehittyy kesän aikana. Todennäköisesti veden pinnat tulevat kaivoissa laskemaan syksyä kohti, mutta voimakkaammat ja pidempiaikaiset sateet voivat kääntää kaivovesien pinnankorkeudet väliaikaisesti nousuun. Pohjaveden muodostumisen kannalta maaperän kosteus on tärkeä tekijä. Jos maaperä on kuiva ja esim. ainoastaan pintamaa on kostea, maankosteudessa on vajausta ja pohjavettä ei pääse kunnolla syntymään. Näin on usein sateettomina kausina ja mm. kesällä kun myös haihdunta maaperästä on suurempaa ja maan pintakerroksessa kasvit käyttävät tehokkaasti vettä.

Helteet ovat nostaneet pintavesien lämpötiloja

Haukivedellä Oravissa pintaveden lämpötila oli aamulla 8.6. rannan tuntumassa 15,8 astetta, joka on 2,7 astetta tavanomaista lämpimämpää. Kyyvedellä Haukivuorella vastaavaan aikaan lämpötila oli 17,6 astetta, joka on 3,2 astetta ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Sään jatkuessa lämpimänä myös pintaveden lämpötilojen odotetaan nousevan nopeasti.

Pintaveden lämpötilaan vaikuttaa ilman lämpötilan lisäksi myös tuuli. Erityisesti alkukesällä vaikutus voi olla suuri tuulen sekoittaessa vettä ja nostaessa kylmää alusvettä pintaan. Tyynellä säällä pintaveden lämpötilat ovat siis korkeammalla kuin tuulisella säällä.

Linkit

Saimaan korkeus ja ennuste
Saimaan vedenkorkeus
Saimaan juoksutukset
Puulan alueen vedenkorkeudet
Mäntyharjun reitin eteläosan vedenkorkeudet
Pohjaveden korkeudet Etelä-Savossa

Lisätietoja                     

Erikoissuunnittelija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus,
p. 0400 572 215
Diplomi-insinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus,
p. 0400 591 189