Eduskunta

Euroopan neuvoston parlamentaarikot huolissaan demokratiasta

Lehdistötiedote   •   Heinä 03, 2012 09:55 EEST


Huoli demokratian tilasta hallitsi Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoa keskiviikkoaamuna. Suomalaiset kansanedusajat pohtivat puheenvuoroissaan talouskriisin ja demokratian yhteyksiä sekä maahanmuuttajien integroimista mukaan demokraattiseen päätöksentekoon.

Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) arveli, että luottamus demokratiaan on heikentynyt niissä eurooppalaisissa maissa, joissa poliittinen päätöksenteko on ollut vastuutonta ja joissa on poliittista korruptiota. Suomen kaltaisissa maissa kansalaiset luottavat Sasin mukaan poliittisen järjestelmään ja demokratia voi hyvin, koska taloutta on hoidettu vastuullisesti.

Hän ehdottikin, että demokratian vahvistamiseksi pitäisi luoda epäonnistuneen politiikan ennakkovaroitusjärjestelmä.

- Se voisi koostua korkotason kehityksestä, vaihtotaseen kehityksestä ja julkistalouden alijäämän suhteesta kansantalouteen. Kun nämä ylittävät tietyn tason tulisi hallituksen selittää omalle parlamentilleen ja myös markkinoille, mitä toimia hallitus aikoo tehdä talouden tasapainottamiseksi.

Pirkko Mattila (ps.) näki demokratiavajetta erityisesti Euroopan unionissa.

- Jos katsomme EU:n johtavia hahmoja eli komissaareja, niin kuinka moni teistä on päässyt äänestämään heitä nykyisiin tehtäviinsä? Heidän valtansa vain kasvaa, vaikka heidät on valinnut kourallinen Brysselin teknokraatteja.

Mattilan mielestä kansallisilla parlamenteilla ei ole tarpeeksi vaikutusvaltaa EU-asioissa. Hallitus antaa eduskunnan kyllä keskustella niin sanottujen E- ja U-asiakirjojen pohjalta komission ehdotuksista ja direktiiveistä, mutta varsinkin opposition kansanedustajan mahdollisuudet vaikuttaa niiden sisältöön ovat olemattomat.

- Jos Suomi ei kuuluisi Euroopan unioniin, päätösvalta samoissa asioissa olisi yksin eduskunnalla, hän huomautti.

Anne-Mari Virolainen (kok.) kommentoi puheessaan demokratiakeskustelun toista raporttia, jonka aiheena oli vaalikampanjoiden luoma kuva maahanmuuttajista.

- Maahanmuuttajat eivät ole uhka vaan mahdollisuus ikääntyvälle Euroopalle. Terveydenhuolto on tulossa yhä riippuvaisemmaksi ulkomaisesta työvoimasta. Työtä tekevillä maahanmuuttajilla tulisi olla oikeus äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa, jotta he kokisivat olevansa osa yhteiskuntiamme.

Virolainen muistutti, että muukalaisviha kasvaa peloista ja ennakkoluuloista. Siksi maahanmuutosta ja muista kulttuureista pitää tarjota oikeaa ja rehellistä tietoa puolin ja toisin. Lapset eivät synny ennakkoluuloisina, vaan oppivat sen aikuisilta.

- Hyvänä esimerkkinä haluaisin mainita suomalaisen Luetaan yhdessä -verkoston, jossa suomalaiset vapaaehtoiset tarjoavat maahanmuuttajanaisille lukutaidon ja suomen kielen opetusta. Näin edistetään maahan muuttaneiden naisten kotoutumista ja rohkaistaan heitä aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Parlamentaarinen yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 25.–29.6.2012.

Lisätiedot:
Kimmo Sasi 050 511 3148
Pirkko Mattila 050 512 0176
Anne-Mari Virolainen 050 512 1941