Valtioneuvosto

Euroryhmä linjasi EU:n pysyvää kriisinhallintamekanismia Suomen tavoitteiden mukaisesti

Lehdistötiedote   •   Marras 29, 2010 14:37 EET

Brysselissä sunnuntaina 28.11. pidettyjen kokouksien yhteydessä pidettiin myös euroryhmän kokous, jonka aiheena oli rahoitusmarkkinoiden vakaus ja pysyvä kriisinhallintamekanismi euroalueelle. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen edusti kokouksessa Suomea.

Euroryhmä saavutti tässä kokouksessa yhteisymmärryksen vuoden 2013 kesän jälkeen voimaan tulevan, pysyvän kriisinhallintamekanismin keskeisistä elementeistä. Euroryhmän linjausta voidaan pitää hyvin merkittävänä linjanvetona koko unionin tulevaisuuden kannalta, koska sillä selkiytetään jäsenmaiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa seurauksista sekä myös yksityisen sektorin osallistumista mahdollisten rahoitusmarkkinakriisien taakanjakoon.

Euroryhmän julkaisemassa lausunnossa (statement) korostetaan seuraavia elementtejä osana pysyvää kriisinhallintamekanismia:

* Vahvistetun talouspolitiikan koordinaation ensisijaisuus: talouspolitiikan seurannan tehostamisella pienennetään merkittävästi rahoitusmarkkinakriisien todennäköisyyttä tulevaisuudessa.
* Eurooppalaisen vakausmekanismin (European Stability Mechanism, ESM) luominen korvaamaan nykyiset, tilapäiset kriisinhallintajärjestelyt. Mekanismin kautta voitaisiin myöntää ensisijaisesti lyhytaikaista likviditeettitukea tukea pyytäneen euromaan avustamiseksi.
* Yksityisen sektorin osallistuminen tapauskohtaisen lähestymistavan mukaan ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n periaatteiden mukaisesti. Kaikissa tapauksissa toimittaisiin ennen kaikkea jäsenmaiden veronmaksajien etuja turvaten.
* Eurooppalaisen vakausmekanismin kautta annettavien lainojen ensisijaisuus suhteessa kaikkiin muihin lainoihin, pl. IMF:n lainat, joiden pysyvänä ehtona on täydellinen ensisijaisuus. Euromaiden antamien lainojen ensisijaisuus (preferred creditor status) on EU-tasolla uusi periaate, joka vastaa täysin Suomen kantaa ja pyrkimyksiä.
* Lainamuotoista tukea ei myönnettäisi, kuten ei nykyisinkään myönnetä, ilman tiukkaa ehdollisuutta ja sopeutusohjelmaa, joka valmisteltaisiin yhteistyössä Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n kesken. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n osallistumisesta tulee näin ollen ja Suomen näkemyksen mukaisesti pakollinen osa kaikkia kriisinhallintamenettelyjä euroalueella, ja sen roolista tulisi selkeämpi.
* Yhteistoimintalausekkeiden (Collective Action Clauses, CACs) sisällyttäminen kaikkiin euromaiden liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin 2013 kesäkuun jälkeen, jotta mahdollisesta velkojen uudelleenjärjestelystä voitaisiin sopia velkojien enemmistön kesken yksimielisyyden sijaan. Tämä linjaus perustuu suoraan Suomen lokakuussa 2010 esittämiin ajatuksiin.
* Yhteistoimintalausekkeet mahdollistavat velkojien määräenemmistöllä tehtävät, kaikkia velkojia sitovat päätökset maksuehdoista (lainanhoidon pysäyttäminen, laina-aikojen pidentäminen, koronalennukset ja/tai velan pääoman alennukset) oloissa, joissa velallinen valtio ei pysty hoitamaan velkaansa.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli kokouksen jälkeen erittäin tyytyväinen euroryhmän lausunnon sisältöön: ?Euroryhmän lausunto viitoittaa tietä tulevalle kriisinhallintajärjestelmälle tavalla, joka vastaa lähes täydellisesti Suomen jo pitkään ajamia tavoitteita ja reunaehtoja. Koska kyse on hyvin vaikeasta ja jäsenmaita jakavasta asiasta, voi tähän lopputulokseen olla erittäin tyytyväinen; harvoin me olemme saaneet omat puumerkkimme näin selvästi koko EU:n kannalta keskeiseen kysymykseen.?

?Toimme yhteistoimintalausekkeet poliittiseen keskusteluun, jossa etsittiin keinoja vahvistaa yksityisen luotonantajan vastuuta tulevissa kriiseissä. Yhteistoimintalausekkeet ovat myös keino kannustaa maita pitämään taloutensa hyvässä kunnossa, sillä se vaikuttaa suoraan lainanhoitokustannuksiin. Samoin IMF:n osallistuminen, jota nyt pidetään itsestäänselvyytenä, oli alun perin punainen vaate monelle?, totesi ministeri Katainen kokouksen jälkeen.

Sovitulla mallilla tavoitellaan ennen kaikkea moraalikadon estämistä sekä sijoittajien että velkaa ottavien valtioiden toiminnassa. Moraalikadon riski pienenee olennaisesti tilanteessa, jossa kriisitilanteeseen ajautunut maa tietää saavansa valtioiden antamaa lainaa ainoastaan tiukan talousohjelman vastinparina ja maan velkakirjoihin sijoittava taho vastaavasti tietää, että rahojen häviäminen ei ole ainoastaan teoreettinen mahdollisuus.

Joulukuun Eurooppa-neuvostossa on määrä lopullisesti sopia pysyvän kriisinhallintamekanismin pääpiirteistä ja siihen liittyen mahdollisesti tarvittavasta perussopimuksen muutoksesta.

 

Lisätietoja: Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki puh. 160 33017 ja neuvotteleva virkamies Martti Salmi, puh. 0400 510 304.