Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hämeessä ei levähavaintoja seurannan kahdella ensimmäisellä viikolla

Lehdistötiedote   •   Kesä 16, 2011 22:47 EEST

Seurannan kahdella ensimmäisellä viikolla ei ole havaittu levää yhdelläkään Hämeen levähavaintopaikalla. Nämä olivat alkaneen kesän valtakunnallisen leväseurannan ensimmäiset tiedot Hämeestä. Seuranta alkoi 6.6.2011 ja se jatkuu tarvittaessa syyskuun loppuun. Edellisvuosista poiketen levätiedot tallennetaan nyt Järviwikiin.

Havaintopaikkoihin muutamia muutoksia

Hämeen havaintopaikkoihin on tullut joitakin muutoksia viime vuodesta. Hauhonselkä on saatu vuoden tauon jälkeen takaisin seurantaan. Pääjärvellä seurantapaikka on siirretty Helsingin yliopiston tutkimusaseman rannasta Juottimen uimarannalle. Vesijärven pohjoisosaan Vääksyyn on perustettu uusi seurantapaikka. Se sijaitsee Pirppulan uimarannalla. Yhteensä Hämeessä on 20 seurantapaikkaa. Niistä useimmat ovat yleisiä uimarantoja. - Lista havaintopaikoista ja viikoittainen levätilanne kullakin paikalla ovat nähtävillä Järviwiki-verkkopalvelussa.

Levähavainnoitsijoina toimivat lähinnä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. He käyvät viikoittain samoilla havaintopaikoilla, arvioivat silmämääräisesti levien runsauden ja ilmoittavat havaintonsa Hämeen ELY-keskukseen - myös silloin, kun levää ei näy. Jos levää on runsaasti tai erittäin runsaasti, havaintopaikalta otetaan näyte.

Suomen ympäristökeskus laatii viikolta 25 alkaen viikkokatsauksen ja kartan koko valtakunnan levätilanteesta. Valtakunnalliset leväkatsaukset julkaistaan torstaisin kello 13:een mennessä ympäristöhallinnon www-sivuilla Hämeen ELY-keskuksen alueen havainnointipaikkojen levätilannetta voi seurata viikoittain päivitettävältä levätilannekartalta Lisäksi Hämeen ELY-keskus tiedottaa tarpeen ja harkintansa mukaan oman alueensa levähavainnoista. Katsaukset löytyvät Hämeen ELY-keskuksen verkkosivuilta www.ely-keskus.fi/hame > Ympäristön tilan seuranta > Levätilanne > Leväkatsaukset.

Sinilevät alkukesällä pinnan alla

Sinileviä on järvivesissä kesän alusta asti, vaikka niitä ei silloin yleensä näy veden pinnalla. Monet sinilevät kykenevät alkukesän kasvuvaiheessa pysyttelemään kaasurakkuloiden avulla kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Alkukesällä järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, joten niitä ei havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä vanhenee, sen kaasurakkuloiden toimintakyky lakkaa, eivätkä solut enää kykene säätelemään syvyyttä.  Tämän seurauksena levää alkaa ennen pitkää kohota pinnalle tyynellä säällä. Sinilevien pintaan nousu ajoittuu usein loppukesään, koska sinilevät kasvavat hitaasti muihin leviin verrattuna. Tästä johtuu, että sinilevät näyttävät usein loppukesän tyyniä hellepäivinä runsastuvan.  Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän sekaisin vesimassaan. Silloin levää ei nouse pintaan eikä sitä huomata. 

Puiden siitepöly voi värjätä rantavesiä alkukesällä

Havupuiden siitepölyä voi alkukesällä kerääntyä runsaasti järvien rannoille. Varsinkin männyistä variseva siitepöly saattaa muodostaa rantavesiin vaaleankeltaisia lauttoja, kun se kulkeutuu aallokon mukana rantaan. Siitepölyä voi kasautua rantaan runsaasti, ja sen häviäminen rantavedestä saattaa kestää useita päiviä. Keltaiset siitepölykasautumat eivät ole levää, vaikka voivatkin ulkonäöltään muistuttaa sitä. Sinilevämassa on yleensä väriltään vihreää tai sinivihreää. Havupuiden siitepöly aiheuttaa vain harvoin allergiaoireita, eikä sen värjäämä vesi ole muutoinkaan vaarallista. Uiminen siitepölyn seassa ei silti ole suositeltavaa. Siitepölyn hajotessa voi syntyä lieviä, lyhytaikaisia hajuhaittoja.

Järviwiki:

  • levätilanne Hämeen ELY-keskuksen alueella

leväseurannan havaintopaikat Hämeen ELY-keskuksen alueellaLisätietoja

  • hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 040 842 2691

Tiedotus

  • Katri Erkamo, Hämeen ELY-keskus, puh. 040 842 2605