Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hankerahoitus tehokäyttöön vesiensuojelussa

Lehdistötiedote   •   Helmi 08, 2011 21:41 EET

Vuosina 2000 – 2010 toteutettiin Lounais-Suomessa 641 vesistö- ja vesihuoltohanketta, joiden kokonaiskustannukset olivat 74,1 miljoonaa euroa. Summassa ovat mukana tukien lisäksi omarahoitusosuudet. Hankkeiden keskimääräinen budjetti on ollut noin 116 000 euroa, mutta haitari on ollut  suuri, vaihdellen muutaman tuhannen euron hankkeista usean miljoonan euron hankkeisiin. Ylivoimaisesti suurin hakijaryhmä on ollut kunnat.

Vielä ehtii hankkeen suunnittelusta toteutukseen

Meneillään on EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi 2007 – 2013. Rahoitusta on jäljellä lähes kaikissa rahoitusvälineissä.

­– Juuri nyt siis kannattaa olla aktiivinen ja hakea rahoitusta järkeville vesistöhankkeille. Ohjelmakauden rahoitus pyritään käyttämään täysimääräisesti, joten aktiivinen kannattaa olla ja seurata rahoituksen käyttötilannetta ihan ohjelmakauden loppuun saakka, toteaa ylitarkastaja Teija Nokka Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Strategia- ja EU-rakennerahoitusyksiköstä.

Laitilassa tänään 8. helmikuuta järjestettävässä Hankerahoitus tehokäyttöön vesiensuojelussa –työsemi-naarissa tarkastellaan, mitä vesiensuojelun edistämiseen kohdistetulla hankerahoituksella on saatu aikaan (vaikuttavuus), mihin hankerahoitusta tulisi ja voidaan loppuohjelmakaudella vielä kohdentaa (linjaukset) ja mitä evästyksiä teemaan liittyen olisi seuraavaa ohjelmakautta ajatellen.

Hankerahoitus helpottanut vesienhoidon toteutusta

Hankerahoitus on oleellisesti helpottanut vesienhoitohankkeiden toteuttamista ja alueellista verkostoitumista. Satakunnassa hankkeita on toteutettu lukumääräisesti eniten Karvianjoen vesistöalueella, Varsinais-Suomessa puolestaan Vakka-Suomessa ja Saaristomerellä. Suurin osa hankkeista on liittynyt joko vesi- ja jätevesihuollon parantamiseen tai vesistöjen kunnostuksiin ja niiden suunnitteluun. Hankkeilla on pystytty vaikuttamaan positiivisesti lähivesien käyttökelpoisuuteen, mutta kokonaisuutena Lounais-Suomen vesistöjä tarkasteltaessa ei voida tällaista vaikutustrendiä osoittaa.  Jonkin verran rahoitusta on käytetty myös vesienhoidon organisoimiseen, tukiprosesseihin kuten, kuten Satavesi ja Pro Saaristomeri –ohjelmiin sekä tutkimukseen ja selvityksiin.  

 – Jatkossa hanketoiminnan tulisi olla hyvin koordinoitua ja rahoitusta tulisi paremmin kohdistaa niille alueille ja niihin teemoihin, joiden kautta syntyvät kustannustehokkaimmat tulokset. Rahoitusvälineiden tulisi olla hakijan kannalta nykyistä käyttökelpoisempaa; hankerahoituksen hakemisen ja hanketoteutuksen byrokratian vähentäminen tulee olla tavoitteena, korostaa ylitarkastaja Samu Numminen ELY-keskuksen ympäristövastuualueelta.

– Vesien tilan parantamisessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Hankkeet tarjoavat hyvä alun, jonka jälkeen paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ovat välttämättömiä pysyvien tulosten saavuttamiseksi, toteaa Numminen.

Vesienhoidon suunnittelu ohjeistaa rahoittajia

Vesienhoidon suunnittelu ja toteutus on monipolvinen kokonaisuus, jonka osat tähtäävät samaan tavoitteeseen. Kokemäenjoen – Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitosuunnitelma valmistui joulukuussa 2009.

Pintavesien ja pohjavesien toimenpideohjelmat valmistuivat kesällä 2010. Ne sisältävät runsaasti toimenpiteitä, jotka esitetään sektoreittain ja vesistöalueittain. Myös toimenpiteiden kustannukset on arvioitu ja ohjauskeinot, rahoitusjärjestelmät ja toteuttajatahot esitetty. Tarkennusta on tulossa vielä toteutusohjelmataulukon muodossa.

Lounais-Suomessa käytännön toiminta tapahtuu Pro Saaristomeri ja SATAVESI –ohjelmien vesistöaluetyöryhmien kautta. Ryhmissä on laadittu tarkennettuja toimenpideluetteloita, jotka ovat yhdistelmiä toimenpideohjelmissa ehdotetuista ja paikallisten olosuhteiden mukaisista toimenpiteistä. Paikallinen vaikutusmahdollisuus on merkittävä.

Myös tarkistettu Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2010 – 2013 on linjassa em. ohjelmien kanssa. Tavoitteena on perustaa seurantaa varten nettisivusto, jossa erilaisten hankkeiden ja muiden toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida. Tavoitteena on ajantasainen tiedonvaihto ja vuorovaikutus, joka mahdollistaa myös vaikuttavuuden laajapohjaisen arvioinnin.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Teija Nokka, p. 040 848 7032
ylitarkastaja Samu Numminen, p. 0400 532 092