Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Haukiveden kokonaistilaa selvitettiin vuoden 2010 yhteistarkkailussa

Lehdistötiedote   •   Kesä 07, 2011 15:02 EEST

Haukiveden vesistötarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta 2010 on valmistunut. Tarkkailu perustuu Stora Enso Oyj:n ja Varkauden kaupungin Akonniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupiin. Syksystä 2006 alkaen myös Carelian Caviar Oy on ollut mukana Haukiveden yhteistarkkailussa. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n toteuttamassa tarkkailussa ei vesien tilassa todettu olennaista muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Vuosi 2010 oli tarkkailun intensiivivuosi

Haukiveden tarkkailuun kuuluu kaikkiaan 15 havaintopaikkaa. Tarkkailu ulottuu Varkauden yläpuolelta Unnukan Kinkamonselältä aina Haukiveden Peonselälle asti eli pistekuormittajista yli 30 kilometriä alavirtaan päin. Tarkkailussa on mukana myös jätevesien aikaisempi purkualue Huruslahti. Näytteitä otetaan maaliskuussa ja elokuussa sekä useilla paikoilla myös toukokuussa ja lokakuussa. Joka kolmantena vuonna on intensiivisempää tarkkailua, jolloin muun muassa selvitetään vesimassassa keijuvien levien kokonaismäärä ja valtalajit useamman kerran kesässä sekä tutkitaan pohjaeläimistön tilaa. Viime vuosi oli tällainen intensiivivuosi.

Vesistökuormitus pysynyt luparajoissa

Unnukan kautta tulevaan ainevirtaamaan suhteutettuna Varkauden pistekuormittajien osuus on fosforista noin 15% ja typestä noin 8%. Jos vertailukohteena on kaikkiin yläpuolisiin vesistöihin kohdistuva kokonaiskuormitus ottamatta huomioon vesistöissä tapahtuvia vedenlaatua parantavia prosesseja, niin Varkauden kuormitus merkitsee kolmea-neljää prosenttia ravinteiden kokonaiskuormituksesta.

Stora Enson jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus pieneni syys-lokakuun vaihteessa kun painopaperitehtaan toiminta loppui. Puhdistamo on toiminut hyvin. Etenkin happea kuluttavan kuormituksen ja kiintoainekuormituksen määrää on saatu pienenemään vielä viime vuosinakin.

Akonniemen puhdistamo on typpikuormitukseltaan samaa suuruusluokkaa kuin Stora Enson puhdistamo, mutta fosforikuormitus on vain vajaan kymmenesosan luokkaa ja happea kuluttava kuormitus on suhteessa vielä pienempi.

Vesien tilassa vain vähäisiä muutossuuntia

Pistekuormituksen vedenlaatuvaikutukset näkyivät edellisvuosien tapaan selvimmin Akonniemen edustalla, hieman lievemmin Siitinselällä, ja Vuoriselälle tultaessa vaikutukset olivat enää hyvin vähäiset. Haukiveden alueen tila ei olennaisesti poikennut viime vuosien tilanteesta, mutta paikoitellen havaittiin keskimääräistä heikompia alusveden happitilanteita ja kohonneita ravinnepitoisuuksia. Tämä on luultavasti seurausta alueen virtausoloista, sillä viime vuonna Unnukasta tuleva virtaama oli muutamaan edellisvuoteen verrattuna selkeästi pienempi. Jätevesikuormituksen vaikutus näkyy Haukivedellä erityisesti pohjanläheisen veden laadussa: happitilanteessa, typpi- ja sähkönjohtavuusarvoissa, lievemmin fosforipitoisuuksissa. Päällysveden laadussa pistekuormituksen vaikutukset eivät ole selkeästi erotettavissa, mutta rehevyystasoa kuormitus on kuitenkin nostanut. Viime kesänä levämäärä oli pistekuormituksen vaikutusalueella tyydyttävää tasoa ja yläpuolisella Kinkamonselällä sekä Saviluodosta eteläänpäin se oli hyvää luokkaa. Levämäärä oli aiempien vuosien tapaan suurimmillaan vasta Siitinselällä, ei lähempänä purkualuetta, jossa puolestaan ravinnepitoisuudet ovat suurimmillaan. Vastaavanlainen ilmiö on  näkyvissä monilla muillakin purkualueilla, joilla on tehokas veden vaihdunta. Osasyynä on myös se, että jätevesissä on aina myös levien kasvuun haitallisesti vaikuttavia aineita.

Huruslahdella on viitteitä siitä, että kesäajan ravinnepitoisuudet ja levämäärät olisivat kehittyneet hieman huonompaan suuntaan verrattuna 2000-luvun alkupuoleen, mutta ne ovat pienten humusjärvien tyypissä edelleen hyvää tasoa. Pidemmällä aikajaksolla muutossuuntaus on kuitenkin myönteinen, sillä Huruslahdesta purkautuvassa Pirtinvirrassa veden ravinnepitoisuudet ovat laskeneet lievästi vuodesta 1990 vuoteen 2010. Lisäksi Huruslahden hapetetuilla syvänteillä happitilanne on viime vuosina ollut entistä parempi. Huruslahden pohjukassa sen sijaan happitilanne on ollut heikko etenkin loppukesäisin ja happitilanne on viime vuosina edelleen heikentynyt. Viime vuoden maalis- ja elokuussa Huruslahden pohjukassa niin heikko happitilanne ettei se mahdollistanut kalaston selviämistä kuin päällysvedessä.

Haukiveden yhteistarkkailussa järvisyvänteiden pohjaeläinseurantaa on tehty määrävuosina 30 vuoden ajan. Järvien rehevöityminen näkyy yleensä pohjaeläinten biomassan ja tiheyden kasvuna, mutta samalla pohjaeläinyhteisön rakenne yksipuolistuu mm. happiolojen heiketessä. Haukiveden yhteistarkkailualueella pienimmät pohjaeläinbiomassat ja -tiheydet todettiin Kinkamonselän, Heposelän ja Vuoriselän syvänteissä. Täällä ne ovat myös pysyneet aikaisempien vuosien tasolla mutta muualla nousseet mikä ilmentää rehevöitymistä. Paremmasta kehityksestä sen sijaan kertoo se, että pohjaeläintenlajisto näyttää monipuolistuneen kaikilla näyteasemilla Heposelkää lukuunottamatta. Pohjien tilan kehitys jäi kuitenkin vielä epäselväksi, sillä kolmas mittari, surviaissääski-indeksi, ei osoittanut Haukiveden syvänteissä tapahtuneen oleellista muutosta.

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Jukka Hartikainen, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, puh. 050 5960 408
Limnologi Taina Hammar, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 040 581 5784
Ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Kauko Laukkanen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0400 679 678
H
ydrobiologi Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0400 595 562