Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Helsingin seudulle on laadittu uudet ennusteet tulevista koulutus- ja työvoimatarpeista

Lehdistötiedote   •   Loka 01, 2010 09:21 EEST

Ammatillinen koulutus ei tuota riittävästi osaajia työelämän tarpeisiin

Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus -ESR-projektissa on tuotettu uusi Helsingin seutua koskeva koulutus- ja työvoimatarve-ennuste. Koulutus & Työvoima Helsingin seutu 2020 / Osaamisella kohti tulevaisuutta -tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että Helsingin seudun nuorisoasteen aloituspaikkojen tuottama työvoima ei riitä millään koulutusasteella eikä myöskään millään koulutusalalla vastaamaan työvoiman kysyntään. Nuorisoikäluokkien työvoimatuotos on ammatillisessa peruskoulutuksessa vuositasolla rakenteesta riippuen 1 300 - 2 700 työntekijää pienempi kuin ennakoitu työvoimatarve.

Ainostaan kulttuurialalla nykyinen työvoimatuotos näyttäisi olevan riittävä kysyntään verrattuna, ja kulttuurialan sisällä on joillain opintoaloilla selkeää koulutuksen ylitarjontaa.



Työttömät ja työvoiman ulkopuoliset tarvitaan työmarkkinoille

Helsingin seudulla on ennakoitu tarvittavan yhteensä 285 000 uutta työntekijää aikajaksolla 2006-2020. Keskimääräinen vuositarve on 20 350 työntekijää.

Työntekijätarve on suurinta sosiaali- ja terveysalan työssä. Seudun omat nuorisoikäluokat tyydyttävät noin kaksi kolmasosaa ennakoidusta kokonaistyövoimatarpeesta, vuositasolla 13 200 työntekijää. Nuorisoikäluokan työvoimatuotoksen lisäksi joka viides työntekijä saataisiin työllisten muuttovoiton kautta ja seudun ulkopuolella asuvat täyttäisivät kuusi prosenttia seudun työpaikoista. Tämä siis edellyttää, että ennuste työllisten muuttovoitosta toteutuu.

Työvoiman saanti seudun ulkopuolelta tulee vaikeutumaan, mikä asettaa voimakkaita paineita käyttää aiempaa tehokkaammin seudun omia työvoimavarantoja.

Omista työvoimavarannoista eli työttömistä ja työvoiman ulkopuolella olevista tarvitaan työntekijä lähes joka kymmenenteen työpaikkaan (vuositasolla noin 1 900 työntekijää), jotta ennakoitu työvoimatarve saataisiin tyydytettyä.



Eläköityminen ja työkyvyttömyys tuovat paineita työvoiman riittävyyteen

Nuorten ikäluokan pieneneminen yhdessä suurten ikäluokkien työmarkkinoilta poistumisen kanssa korostaa koulutuksen kysyntävastaavuuden varmistamisen välttämättömyyttä. Poistuman osuus koko työvoimatarpeesta on keskimäärin noin 80 prosenttia (225 000 henkeä) ja työpaikkakasvun 20 prosenttia (60 000 henkeä).

Työvoimasta tapahtuvasta poistumasta suurimman osan muodostaa vanhuuseläköityminen, joka on juuri nyt voimakkaassa kasvussa. Koko työvoimapoistumasta vanhuuseläkkeen osuus on keskimäärin 56 prosenttia, noin 10 000 henkilöä vuodessa. Vuosina 2007-2020 työkyvyttömyyden osuus kokonaispoistumasta on huomattavan korkea, keskimäärin 36 prosenttia.

 

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja tarvitaan pikaisesti lisää

Nykyinen aloituspaikkamäärä tuottaa nykyisellä koulutuksen tarjontarakenteella keskimäärin 72 prosenttia ennakoidusta työvoiman kysynnästä, josta on vähennetty nykyisistä työttömistä tuleva työvoimatarjonta. Ennustelaskelmien mukaan suurin määrällinen ero työvoiman kysynnän ja koulutusjärjestelmän tuotoksen välillä on seuraavilla koulutusaloilla: tekniikka ja liikenne, majoitus-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä luonnonvara- ja ympäristöala.

Nuorisoikäluokkien kouluttaminen ammatillisesti on ollut maamme koulutuspoliittinen tavoite jo pitkään. Tavoite ei ole kuitenkaan toteutunut ja Helsingin seudulla ollaan jonkin verran kauempana tavoitteellisesta tilasta kuin muualla maassa. Tämä johtuu siitä, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on liian vähän suhteessa kysyntään. Hakijamääriä kasvattaa muun muassa alueellinen opiskelijaliikkuvuus, toisen tutkinnon suorittajat, jo työelämässä toimivien aikuisten koulutustarpeet sekä peruskoulun jo aikaisemmin päättäneet, ilman koulutuspaikkaa jääneet hakijat. Aloituspaikkatarvetta voitaisiin alentaa vähentämällä opintojen keskeyttämistä ja epätarkoituksenmukaista moninkertaista koulutusta eli parantamalla koulutusjärjestelmän tuottavuutta.

Työpaikkojen määrällinen kasvu törmää tulevaisuudessa ainakin jossain määrin työvoiman saatavuuteen. Tässä tilanteessa on tärkeää saada seudun omat voimavarat tehokkaaseen käyttöön. Koulutuksen tarjonnan mitoituksessa joudutaan tekemään valintoja siitä, kuinka niukkenevat nuorisoikäluokat tulisi kouluttaa, jotta seudun palvelujen ja kehittämisen kannalta keskeiset toimialat saavat tulevaisuudessakin koulutettua työvoimaa. Nuorisoikäluokkien kouluttamisen ohella työllisen työvoiman osaamisen uudistaminen, työperusteinen maahanmuutto, ammatinvaihtajat ja pitkäaikaistyöttömät nähdään osana haastavan tilanteen ratkaisua.

 

Lisätietoja:

Montén Seppo, Erikoistutkija,seppo.monten(at)hel.fi, gsm. 040 3344 776

Katariina Kovanen-Piippo (julkaisutiedustelut), Projektipäällikkö, Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus -hanke, katariina.kovanen/at)vantaa.fi gsm. 050 3121 707

Koulutus & Työvoima Helsingin seutu 2020 Osaamisella kohti tulevaisuutta -julkaisu on syntynyt Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus -projektissa, jossa tavoitteena on seutukohtaisen ennakointitiedon tuottaminen ammatillisen koulutuksen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Euroopan sosiaalirahaston tukemassa projektissa päätoteuttajana on toiminut Vantaan kaupungin sivistystoimi ja osatoteuttajana Helsingin kaupungin tietokeskus. Ennakointiselvityksen on laatinut Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Montén.

Projekti on toteutettu yhteistyössä pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen allekirjoittaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Lisätietoa projektista löytyy: www.vantaa.fi >opetus ja kasvatus >ammatillinen koulutus > Työelämävastaavuus -projekti

Katariina Kovanen-Piippo

Suunnittelija/projektipäällikkö

Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus -hanke Vantaan kaupunki, sivistysvirasto Suomenkielinen nuoriso- ja aikuiskoulutus Asematie 6 A 01300 Vantaa 050 3121707 katariina.kovanen@vantaa.fi