Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Helteinen kesä ei hellinyt sinileviä runsaaseen kukintaan Keski-Suomessa

Lehdistötiedote   •   Loka 14, 2010 13:45 EEST

Keski-Suomessa kesä 2010 oli levähaittojen osalta melko tavanomainen ja rauhallinen. Valtakunnallisen haittaleväseurannan havaintopaikoilla sinilevää esiintyi kesällä ajoittain mm. Pääjärven, Saarijärven, Pikku-Kuukan, Keiteleen ja Koliman havaintopaikoilla. Kyseisiltä järviltä on tyypillisesti ollut havaintoja myös edellisiltä vuosilta. Havaintoja tehtiin harvakseltaan pitkin kesää. Keski-Suomen ensimmäiset ilmoitukset sinileväkukinnoista tehtiin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Keski-Suomessa seurattiin kuluneena kesänä levätilanteen kehittymistä 19 havaintopaikalla. Havainnointiaika oli tänä vuonna kesäkuulta syyskuun loppuun asti. Leväseuranta toteutettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja vapaaehtoisten havainnoitsijoiden yhteistyönä. Havainnoitsijat ovat ympäristö- ja terveysviranomaisia sekä yksittäisiä kansalaisia.

Yleisön leväilmoituksia otetaan edelleen vastaan

Keski-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan myös yleisön tuomia näytteitä ja ilmoituksia leväkukinnoista. 2000-luvulla keskimäärin eniten yleisönäytteitä on tullut kesä-heinäkuun vaihteessa. Menneenä kesänä levänäytteitä tuli lähinnä kesä-heinäkuussa sekä syyskuun aikana.

Kukintaa muodostaneet sinilevälajit ovat olleet hyvin tyypillisiä ja vuosittain esiintyviä, ja ne kuuluvat pääosin sukuihin Anabaena, Microcystis ja Woronichinia. Lajit ovat myös potentiaalisesti myrkkyjä tuottavia lajeja. Levänäytteitä ja -ilmoituksia voi edelleen toimittaa Keski-Suomen ELY-keskukseen.

Kuva: Veden pinnalle noussutta levämattoa Rimpilammessa. Vihreä "matto" on Oscillatoria-sinileväkolonioita. Pälvi Pöyhönen, Laukaa

Levätilanteeseen vaikuttavat monet tekijät

Sinileväkukinnat osuvat usein parhaisiin uimakeleihin: tyyniin ja lämpimiin sääjaksoihin. Tosiasiassa sinileviä esiintyy kaikenlaisissa vesissä, mutta leväkukinnan muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Tyypillisesti sinileviä pidetään rehevien järvien ongelmana, mutta myös karuissa vesissä voi esiintyä sinilevien muodostamaa kukintaa edellyttäen, että ravinteiden määrä järvessä on riittävä.

Kuluneen kesän odotettua heikompaa kukintaa tutkijat ovat selittäneet lämpimän kesän aiheuttamalla normaalia voimakkaammalla vesien lämpötilakerrostumisella, joka on estänyt veden sekoittumista ja ravinteiden kulkeutumista kerroksesta toiseen. Lisäksi kesä oli vähäsateinen, mikä vähensi ravinteiden valumista vesistöihin. Syksyllä lämpötilojen aleneminen puolestaan aiheutti vesimassojen sekoittumista, jonka seurauksena ravinteikkaampaa vettä nousi levien saataville. Myös syksyn sateet ovat tuoneet ravinnevalumia vesistöihin. Lisäksi sinilevät voivat käyttää hyödyksi veteen liuennutta molekulaarista typpeä, ja se antaa niille kilpailuedun muihin leväryhmiin nähden.

Voimakkaalla UV-säteilyllä ei ole todettu olevan vaikutusta sinilevien esiintymiseen. Kukintaa muodostavilla lajeilla on kyky liikkua kaasurakkuloidensa avulla ja asettua mm. valaistuksen suhteen optimaaliseen vesikerrokseen, samoin kuin leväsolujen rakenne ilmeisesti suojaa sinileväsoluja UV-säteilyn haittavaikutuksilta. Tietyt sinilevät voivat muodostaa myrkyllisiä kantoja, mutta läheskään kaikki sinilevät ja niiden esiintymät eivät siis ole myrkyllisiä.

Lisätietoja

Limnologi Arja Koistinen, puh. 040 767 0563
Limnologi Katja Leskisenoja, puh. 040 767 0514