Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hirvikolarit keskittyvät isoimpien kaupunkien ympäristössä oleville sisääntuloteille

Lehdistötiedote   •   Syys 23, 2010 22:44 EEST

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on hirvieläimille luonnonoloiltaan erittäin suotuisat olosuhteet. Hirville tyypillinen vuodenaikoihin sidottu vaeltaminen rannikon ja sisämaan välillä tapahtuu rannikolla sijaitsevien vilkasliikenteisten valtateiden yli. Valkohäntäpeura- ja metsäkauriskanta on yhä suotuisempien elinolosuhteiden myötä kasvanut räjähdysmäisesti ja on paikoin merkittävä liikenneturvallisuusongelma. Noin joka 10. hirvikolari ja noin joka 100. peurakolari on johtanut henkilövahinkoon.

Tieosuuksista nousevat esille vt 8 (erityisesti Nousiaisten ja Laitilan väli, Rauman pohjoispuoli sekä Porin ja Merikarvian väli), vt 9 Liedosta Kyröön, st 110 Muurlasta Lahnajärvelle, vt 12 Lapista Euraan, vt 23 Noormarkussa sekä mt 186 Muurlassa ja Kiskossa. Peurakolareita tapahtuu runsaasti koko ELY-keskuksen alueella aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Salon ympäristön tiestö erottuu myös peurakolareiden tihentyminä. Lisäksi Pyhäjärven itäpuolella Köyliön, Huittisten, Loimaan, Kosken, Pöytyän ja Yläneen rajaamalla alueella peuraonnettomuustiheys on varsin huomattava. Yksittäisinä tieosuuksina erottuvat vt 8 Nousiaisten pohjoispuolella ja Luvian seudulla, vt 12 Lapin kohdalla sekä mt 180 Paraisten pohjoisosassa.

Tarkkaavaisuus ja ajonopeus autoilijoiden keinoja

Hirvieläinvaara ei rajoitu pelkästään varoitusmerkeillä osoitettuihin tienkohtiin. Onnettomuuskuljettajat kertovat usein jonkin muun seikan vieneen heidän huomionsa ennen hirveen törmäämistä. Tielläliikkujan keinoja törmäysten estämiseksi ovatkin jatkuva tarkkaavaisuus sekä ajonopeuden pitäminen kohtuullisena – mielellään alle 80 km/h:ssa. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää tieosuuksiin, joilla on hirvieläinvaroitus, riista-aitojen päihin sekä alaviin metsäisiin tienkohtiin, joilla hirvet tapaavat oleskella. Ajoreitin valinnalla ja matkan ajoittamisella päiväsaikaan voi huomattavasti vähentää riskiä joutua hirvikolariin.

Tienpitäjän tärkeimmät keinot eläinonnettomuuksien torjumiseksi ovat edelleen varoittaminen, riista-aitojen rakentaminen ja tienvarsien raivaaminen. Uusille pääteille rakennetaan myös yli- ja alikulkuja eläinten kulkureittien kohdalla.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on tehty mm. seuraavia, hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseen tähtääviä toimia:  

- Hirvieläimistä varoittavien merkkien sijaintiin on tehty vuonna 2010 hirvieläinselvityksen yhteydessä esille tulleet muutokset. Varoitusta tehostetaan tietyissä kohteissa hirvien kulkureitti-lisäkilvellä. 

- Keskeisissä hirvieläinten käyttämissä tienylityskohdissa on tehostettu hirvivaaramerkintää nopeusrajoituksen alentamisella tai suositusnopeuden asettamisella. 

- Jo rakennettujen riista-aitojen kunto ja toimivuus on tarkistettu ja tarvittavat parannus- ja kunnostustoimenpiteet ovat käynnissä. Aidattujen tieosuuksien väliin jäävien hirvieläinten ylityskohtien turvallisuutta parannetaan näkyvyyden parantamisella ja tehostetulla varoittamisella. Valtatien 8 osuudella Mynämäki – Pori tarkastellaan mahdollisen hirvialikulun rakentamista.  

- Tienvarsien tehostettua raivaus on aloitettu valtateillä 9 ja 10 hirvivaroitusalueilla.  

- Hirvionnettomuustiheydeltään suurimmilla tieosuuksilla tehdään raivausta tarvittaessa tiealuetta laajemmalla alueella. Myös peurakolareiden suhteen riskialttiilla tiestöllä tehdään tienvarsien tehostettua vesakoiden raivausta.  

Hirvionnettomuuksien määrä on vähentynyt, kun taas peuraonnettomuuksien määrä on kasvussa

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa hirvionnettomuuksien määrä on vähentynyt jo neljättä vuotta peräkkäin. Vuonna 2009 hirvionnettomuuksia tapahtui 137. Onnettomuudet eivät vaatineet kuolonuhreja vaikka niissä loukkaantui 9 ihmistä. Syynä hirvikolareiden vähenemiseen on hyvin onnistunut metsästys, joka on pitänyt hirvikannan riittävän pienenä.

Peura- ja kaurisonnettomuuksia rekisteröitiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuoden alkupuoliskolla lähes 540, mikä kertoo selvästä kasvusta edellisiin vuosiin verrattuna. Kolarimäärien kasvuprosentti on ollut noin 6 %/vuosi suhteessa kannan kasvuun. Peura- ja kaurisonnettomuudet keskittyvät etupäässä maan lounaisimpaan osaan. Varsinais-Suomessa tapahtui vuonna 2009 yli 900 peura- ja kaurisonnettomuutta, mikä on 26 % koko Suomen vastaavista onnettomuuksista.

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, puh. 0400 824 207