Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hirvivaara on maanteillä suurin syksyllä ja pimeässä

Lehdistötiedote   •   Syys 23, 2010 22:42 EEST

Peuraonnettomuudet lisääntyneet myös Pirkanmaalla

Syksy saa hirvet liikkeelle. Yhä useammin ne eksyvät myös liikenteeseen ollessaan vaikkapa vaihtamassa laidunta, etsimässä kumppania tai väistämässä metsästäjiä. Liikenteellisesti vilkas jakso osuu nyt hämärään tai pimeään aikaan, jolloin myös hirvet liikkuvat. Auton ja hirven kohtaamisuhka lisääntyy huomattavasti, ja samalla hirvien havaitseminen käy yhä vaikeammaksi.   

Hirvenmetsästys alkaa lauantaina 25. syyskuuta. Jahdeissa hirviä ajetaan tieltä poispäin, mutta silti ne saattavat ajautua tielle ja lisätä onnettomuusriskiä. Usein hirvijahdista varoitetaan tienvarteen pystytetyillä tilapäisillä merkeillä.  

Hirvikannan tuntuvan pienentämisen ja turvallisuutta parantavien toimien myötä hirvionnettomuuksien määrä on saatu laskemaan jo lähes puoleen vuosituhannen vaihteen korkeista luvuista. Sen sijaan törmäykset peuroihin ja kauriisiin ovat edelleen huolestuttavasti kasvussa. Peuraeläinonnettomuudet ovat lisääntyneet 2000-luvun aikana lähes tuhannella onnettomuudella vuodessa, mikä johtuu pitkälti peura- ja kauriskantojen kasvusta.   

Hirvikolareista 40 prosenttia tapahtuu syys-marraskuussa. Peuraeläinonnettomuudet keskittyvät loka-joulukuulle, jolloin eläimet liikkuvat paljon lisääntymismielessä. Eniten peura- ja kaurisonnettomuuksia tapahtuu maan lounaisosissa ja Pirkanmaallakin pahimmat peura- ja kaurisonnettomuusalueet ovat maakunnan lounaisosassa.  

Kuljettaja voi välttää hirvionnettomuuden – tienpitäjällä vähäisemmät keinot 

Autoilijan kannattaa olla erityisen valpas liikkuessaan hämärässä tai pimeässä. Vaarallisimmat vuorokaudenajat ovat aamulla ennen auringonnousua ja varsinkin illalla auringonlaskun jälkeiset tunnit. Hirvivaroitusalueilla on syytä alentaa nopeutta. Nopeutta alentamalla törmäyksen voi ehkä estää kokonaan tai ainakin onnettomuuden seuraukset ovat lievemmät. Lähes kaikki vakavat hirvieläinkolarit sattuvat 80 ja 100 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueilla. Tarkkailemalla tienvarsia voi hirven havaita ajoissa. Myös riittävä turvaväli edellä ajavaan sekä auton valojen ja tuulilasin pitäminen puhtaana lisäävät turvallisuutta pimeän aikaan. 

Tienpitäjän käytettävissä olevia hirvivaaran vähentämiskeinoja hirvivaroitusalueiden merkitsemisen lisäksi on hirviaitojen rakentaminen vilkkaimpien teiden varsille. Koko maassa riista-aitoja on noin 900 tiekilometrillä, eikä niitä Pirkanmaallekaan enää juuri rakenneta lisää.  Aidan kohdalla turvallisuus lisääntyy, mutta hirvien reitit siirtyvät usein aidan päihin ja aitaamattomille alueille. Hirviaitoihin joudutaan aina jättämään aukkoja sivutieliittymien kohdille. Aitojen väliin päätynyt eläin voi olla paniikissa tai käyttäytyä odottamattomasti.  

Metsäautoteiden liittymiin on hirviaitoihin tehty portit.  Tienpitäjä muistuttaakin porteista kulkevia sulkemaan portit aina kun niistä kuljetaan.  

Tienvarren raivausten on todettu olevan hyvä keino lisätä hirvien havaitsemista. Toisaalta puskia poistamalla vähennetään hirvien houkutusta tulla syömään tien varteen.  Pirkanmaalla raivataan tässä tarkoituksessa valtatie 11:n vartta Nokialta aina Sastamalan ja Kiikoisten rajalle saakka.

LISÄTIETOJA:

  • Pirkanmaan ELY-keskus:
    Tienpidon suunnittelija Antti Jortikka, p. 0400 337 627
    Liikenneturvallisuusvastaava Suvi Vainio, p. 0400 416 473
    Liikennevirasto: liikenneasiantuntija Jorma Helin, p. 0206 37 3512