Kela

Iäkkäiden kuntoutus parantaa itsenäisen asumisen edellytyksiä

Lehdistötiedote   •   Marras 05, 2010 00:43 EET

IKÄ-hankkeen viiden vuoden seurannassa iäkkäiden kuntoutujien toimintakyky kohentui. Kotona asumisen kestoon kuntoutus ei kuitenkaan vaikuttanut.

IKÄ-hanke on vuosina 2002–2007 toteutettu, satunnaistettu kokeellinen vaikuttavuustutkimus. Tutkimuksessa arvioitiin Kelan kehittämän verkostomallisen geriatrisen kuntoutuksen terveys- ja talousvaikuttavuutta sekä kartoitettiin kuntoutusyhteistyötä. Verkostomallisessa geriatrisessa kuntoutuksessa pyritään liittämään kuntoutus saumattomasti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. 

Tutkimushankkeeseen osallistui 741 Kelan eläkkeensaajien hoitotuen saajaa, joiden kotona selviytymistä uhkasi heikentynyt toimintakyky. Olettamuksena oli, että kuntoutus pidentää sitä aikaa, jonka heikkokuntoinen ikäihminen pystyy asumaan kotona. 

Alkututkimuksen jälkeen tutkittavat satunnaistettiin kuntoutus- ja verrokkiryhmään. Kuntoutujat osallistuivat kahdeksan kuukauden aikana kolmijaksoiselle kuntoutuskurssille. Vuoden kuluttua alkututkimuksesta tehtiin seurantatutkimus ja siitä puolen vuoden kuluttua seurantakysely. Molempien ryhmien asumista ja palvelujen käyttöä seurattiin viisi vuotta. 

Lähtötilanteessa kuntoutujat ja verrokit eivät eronneet toisistaan. Naisten (86 %) keski-ikä oli 79 ja miesten 75 vuotta. Tutkittavien fyysinen suorituskyky oli heikko. Masentuneisuutta oli 17 prosentilla, ja henkinen suorituskyky oli heikentynyt 30 prosentilla. Vuoden seurannassa kuntoutujien toimintakyky oli kohentunut tai se oli heikentynyt vähemmän kuin verrokkien – kuntoutuksen vaikutukset siis näkyivät. 

Kuntoutus paransi heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten itsenäisen asumisen edellytyksiä mutta ei pidentänyt kotona asumisen aikaa viiden vuoden seurannassa. Kuntoutujien tuki- ja kotipalvelujen käyttö lisääntyivät, mutta heidän sosiaalipalvelujensa, erityisesti asumisensa, kustannukset olivat kuntoutuksen jälkeen verrokkeja pienemmät, koska he käyttivät kevyempiä palvelumuotoja. 

Kuntoutus oli siihen osallistuneille ikäihmisille hyvin henkilökohtainen kokemus. Monet heistä kokivat sen hyödylliseksi oman arjessa selviytymisensä kannalta, toiset taas eivät kokeneet saaneensa kuntoutuksesta toivomaansa apua ja tukea. 

Kuntoutus tulisi suunnitella ja toteuttaa kuntoutujan tarpeiden mukaisesti. Yksilöllisten tarpeiden määrittelyn tulisi perustua kuntoutujan kokemuksiin, kuntoutuksen asiantuntijoiden arvioihin ja tietoihin kuntoutujan elämäntilanteesta. Onnistunut kuntoutus edellyttää myös hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

IKÄ-hanke toteutettiin yhteistyössä Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosaston ja tutkimusosaston sekä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Suomen Kuntaliiton kanssa.

Lisätietoja:
Kelan tutkimusosasto, tutkijalääkäri, dosentti, LT Katariina Hinkka, puh. 020 634 2810, etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Hinkka K, Karppi S-L (toim.). IKÄ-kuntoutus. Heikkokuntoisten ikäihmisten verkostomallisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikuttavuus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 112, 2010. ISBN 978-951-669-842-0 (nid.), ISBN 978-951-669-843-7 (pdf). Hinta: 15 euroa.

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.