Betsson Group

Jari Litmanen huhuilee Liigacup -olosuhteiden perään

Lehdistötiedote   •   Huhti 14, 2013 23:22 EEST

Vedonlyöntiyhtiö Betssonin kanssa yhteistyösopimuksen solmineen Jari Litmasen alkukausi on huhujen mukaan ollut kiireinen. Miestä on viety paikasta toiseen ja seurasta kolmanteen. Nyt on Litmasen vuoro korjailla huhuja sekä lausua muutama painava sana alkukauden Veikkausliigaolosuhteista.

- Minulla on ollut kuulemma kiireinen talvi. Olen kuulemma median mukaan palannut Klubiin, sitten tehnyt sopimuksen Nömme Kaljun kanssa ja harjoitellut siellä, siirtynyt Palloliittoon huippujalkapallojohtajaksi, sitten päättänyt pelata Nömme Kaljun kanssa euro-otteluita ja nyt uusimpana soitellut puheluita HJK:lle, koska haluaisin tulla sinne pelaamaan… mikäs siinä, mutta minun tietojeni mukaan nämä väitteet eivät ole tosiasioita. Muistaakseni olen harjoitellut yli kaksi vuotta sitten viimeksi Nömme Kaljun kanssa ennen kuin liityin HJK:n riveihin keväällä 2011, saati sitten tarjonnut palveluksiani Klubille viime aikoina. Ainoa sopimusuutinen osaltani on viime maanantaina julkaistu yhteistyösopimus Betssonin kanssa. Tämän tiimoilta julkaisen hieman olosuhdepohdintaa liigakauden kunniaksi. 

Kuuden kuukauden odotus on loppu, ja taas se alkaa. Tai ainakin sen pitäisi alkaa: Veikkausliiga 2013. Jo nyt on selvää, ettei kaikkia pelejä voi pelata sarjaohjelman mukaisesti; otteluita on jo siirretty ja siirretään koko ajan lisää. Syynä ovat huonot olosuhteet. 

Tämä tuntuu jotenkin tilanteelta, jossa olemme olleet aiemminkin. Tekonurmella pelattavat pelit pelataan otteluohjelman mukaisesti, luonnonnurmet ovat jäässä. Pitäisikö siis aloittaa sarjapelit myöhemmin, jotta luonnonnurmet olisivat varmuudella kunnossa? Mielestäni ei – pelit voisi aloittaa jopa aikaisemmin keväällä, nimenomaan tekonurmilla. Keskustelin tästä aiheesta silloisen Veikkausliigan toimitusjohtajan Jan Waldenin kanssa jo kesällä 2010, mutta asia jäi, kun Walden vaihtoi tehtäviä. 

Monilla on mielikuva siitä, että olisin tekonurmien vastustaja. Pelaajana olen vanhan koulukunnan ja luonnonnurmen miehiä, mutta suomalaisena jalkapalloihmisenä kannustan olosuhdekehitystä tekonurmien ja hallien osalta. 

Suomalaisen jalkapalloilun kannalta on tärkeää, että saamme mahdollisimman paljon tekonurmihalleja sekä ulkokenttiä, joissa on tekonurmialusta. Näitä käytettäisiin syksyllä, aikaisin keväällä ja talvella. Nämä ratkaisut mahdollistavat paremmat lajinomaiset harjoitukset ja ottelut. Nyt Veikkausliigan kannalta ongelmana ovat lisenssit, sillä kaikilla liigapaikkakunnilla ei ole kriteerejä täyttäviä tekonurmikenttiä eikä niiden ympärillä liigapelien arvoisia olosuhteita. Tietysti yksi ratkaisumalli on HJK:n, RoPS:n, KuPS:n ja MYPA:n malli: jokaisen liigapaikkakunnan päästadionille asennetaan määräyksellä tekonurmi. Itse en tällaiseen äärimmäisyyteen lähtisi, sillä tämän kautta kaikki kotimaan pelaajat pelaisivat ja harjoittelisivat ainoastaan tekonurmilla 11 kuukautta. Se tarkoittaisi, että meillä olisi tulevaisuudessa vain ”tekonurmipelaajia”. Kansainväliset ottelut tullaan vielä monta vuotta pelaamaan pääsääntöisesti luonnonnurmilla. Esimerkiksi Suomi on pelannut yli satavuotisen jalkapallohistoriansa aikana vain yhden karsintaottelun tekonurmella: Armeniaa vastaan Helsingissä. Vaikka täpärä voitto siitä pelistä tuli - kiitos muun muassa Jussi Jääskeläisen torjuntojen - en näe lähitulevaisuudessa tekonurmilla pelattavien karsintaotteluiden määrän kasvavan oleellisesti. Myös pelaajien kansainvälisen urakehityksen kannalta olisi tärkeää, että luonnonnurmituntuma säilyy: melkoisen harva joukkue Keski-Euroopassa pelaa tekonurmilla. Idässä tätä esiintyy vähän enemmän. Ulkomailla tekonurmi on yhä poikkeus, Suomessa tämä ”kaikki pelit tekonurmelle” -ajattelu kääntäisi taas luonnonnurmen poikkeukseksi, enkä näe sitä kansainvälisen kehityksen kannalta järkevänä.

Näkemykseni perustuu pelaajakokemukseen, sillä vaikka tekonurmet ovat kehittyneet, on keinoalustalla pelaaminen edelleen eri peli kuin luonnonnurmella. Kompromissi olisi siis syytä löytää. Yksi ajatus voisi olla nykyisten Liigacup -olosuhteiden parantaminen. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että nykyisille nimetyille Liigacup-kentille laitettaisiin paremmat katsomot ja ottelutapahtuman perusolosuhteet kuntoon. Sitten kevennettäisiin alkukauden lisenssivaatimuksia siten, että vaikka kauden 4-6 ensimmäistä kierrosta (tai jopa ensimmäinen kolmannes?) voitaisiin pelata kevennetyin lisenssiehdoin. Yleisö ei ole viime vuosina täyttänyt alkukauden otteluiden katsomoita toiveiden mukaisesti, joten hirmuisen suuria menetyksiä ei yleisömäärissä tapahtuisi. Sitäpaitsi tämä ratkaisu varmistaisi sen, että monessa paikassa yleisö seisoisi tai istuisi hyvin lähellä kenttää, ja sitä kautta tunnelma olisi parempi kuin puolityhjillä stadioneilla. Tästä oli hyvä esimerkki Lahden Kisapuiston tekonurmella pelattu Liigacupin finaali FC Lahti-JJK, jossa reilut 1500 katsojaa eli ja koki hyvin voimakkaasti pelin kulun sekä pelaajien erinomaisen fiiliksen. Tunnelma oli ottelussa loistava enkä usko, että kovin moni katsoja eikä kovin moni pelaaja himoitse Urheilukeskuksen betoniympäristöön.

En kuitenkaan tarkoita, että liigalisenssin vaatimuksia pitäisi yleisesti karsia vaan vain väliaikaisesti alkukaudella keventää sään tuoman jokavuotisen epävarmuuden sekä pelin itsensä vuoksi. Alkukaudella pelaajat pystyvät tarjoamaan katsojille parempia suorituksia kuin huonoilla luonnonnurmilla. Silloin pelaajat pelaavat omilla vahvuuksillaan, eivät kentän asettamin rajoituksin. Tämän ratkaisun myötä myös kenttämestarit saisivat enemmän aikaa tehdä kesän peleihin ensiluokkaiset luonnonnurmet, joihin siirrytään heti, kun se olisi mahdollista. En usko, että tämän mallin rakentaminen vaatisi ylivoimaisen suuria taloudellisia ratkaisuja – uskon, että Palloliitto, Veikkausliiga, kunnat ja seurat saisivat paljonkin asioita järjestymään yhdessä. Tästä mallista hyötyisivät liigan lisäksi kaikki muut jalkapalloilijat, sillä samalla harjoitusolosuhteet paranisivat oleellisesti. 

Tavoitetilanne siis olisi, että jokaisella liigapaikkakunnalla ja potentiaalisella liigapaikkakunnalla olisi ”ykkösstadion”, joka täyttää liigalisenssin kaikki vaatimukset, sekä ”kakkosstadion”, jolla olisi kevennetty, alkukauden lisenssi ja jota useampi joukkue - eri tasoilla - voisi käyttää. Katsomoratkaisut ratkaistaisiin siirtokatsomoilla, myyntipalvelut voisivat olla teltoissa ja niin edelleen. 
Mikä joukkue sitten juhlii mestaruutta kauden päätteeksi? Se selviää viimeistään lokakuun lopussa, mutta ensin sen tulevan mestarinkin täytyy päästä aloittamaan pelit.

LITIN BETSSON-POINTTI:

Vedonlyöjille on suuri merkitys sillä, minkälaisilla kentillä alkukaudella pelataan. Voimasuhteet tasoittuvat heikkotasoisilla kentillä: heikoilla kentillä onnella ja epäonnella on enemmän vaikutusta. Joukkueiden todellinen taso ei tule alkukaudesta esiin. Alkukausi on yllätyksien aikaa ja niitä voi rohkeasti hakea. 

Betsson

Betsson on pohjoismainen yhtiö ja yksi Euroopan johtavista Internet-pelisivustoista. Se tarjoaa kuluttajille pelejä, joita voi pelata turvallisessa ja käyttäjäystävällisessä ympäristössä. Betssonin päätuotteet ovat Urheiluvedonlyönti, Pokeri, Betsson Euro Tables, laadukkaat Casinopelit, Live Casino, Games-viihdepelit sekä raaputusarvat. Näitä pelejä hallinnoi BML Group Ltd.

BML Group on osa ruotsalaista, yli 40 -vuotiasta peliyhtiötä, jolla on laaja kokemus eri pelituotteista. Betsson työllistää 1100 henkilöä neljässätoista maassa. BML Groupin omistaa yli 4000 osakkeenomistajaa ja Betsson on listattu Tukholmassa OMX Nordic Stock Mid Cap -pörssissä.

www.betsson.com

http://www.facebook.com/BetssonFI

Lisätiedot:

Event & Sponsorship Manager Carl Bofeldt, mob: +356 999 00503

email: carl.bofeldt@betssongroup.com

iGaming asiantuntija Juha Kvist, puh: 040-570 1500

sähköposti: juha.kvist@betssongroup.com