Valtioneuvosto

Kansallinen vieraslajistrategia verkossa kansalaisten kommentoitavissa

Lehdistötiedote   •   Helmi 02, 2011 16:17 EET

Kansallisen vieraslajistrategian valmistelu on loppusuoralla. Luonnos on parhaillaan kommentoitavissa internetissä helmikuun ajan. Strategiaa valmistellut työryhmä toivoo kansalaisten antavan palautetta strategian sisältämistä näkökulmista ja ehdotetuista toimenpiteistä ennen ehdotuksen viimeistelyä. Kansalaisia kannustetaan ottamaan kantaa erityisesti siihen, ovatko strategiassa esitetyt keinot vieraslajien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi toimivia.

Haitalliset vieraslajit ovat koskettaneet viime vuosien aikana yhä useampaa suomalaista. Rapurutto on voinut hävittää oman mökkijärven alkuperäisen jokiravun kokonaan, tai järvi on voinut kasvaa umpeen vesiruton vallattua sen. Naapurin takapihan on voinut vallata jättipalsami, tai kaupungin puiston pensaat ja puut ovat joutuneet citykanin kaluamiksi.

Vieraslajit ovat ihmisten mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja, kuten esimerkiksi puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia. Ihminen on tuonut vieraslajeja tarkoituksella uudelle alueelle, kuten esimerkiksi puronieriän Pohjois-Amerikasta Suomeen vapaa-ajankalastusta varten. Vieraslaji on voinut kulkeutua ihmisen mukana uudelle alueelle myös tahattomasti, kuten esimerkiksi Itämereen laivojen mukana tullut merirokko. Uudessa elinympäristössään nämä meille vieraat lajit voivat aiheuttaa monenlaista haittaa. Ne voivat muuttaa ympäristöä, vaikeuttaa alkuperäisten lajien selviytymistä, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle.

Yleisesti vieraslajeja pidetäänkin maailmassa elinympäristöjen häviämisen jälkeen luonnon monimuotoisuuden kannalta toiseksi suurimpana uhkatekijänä. Vieraslajien aiheuttamat maailmanlaajuiset vahingot ovat vuosittain suuremmat kuin 1 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria (1 054 miljardia euroa), mikä vastaa 5 % maailman bruttokansantuotteesta. Haitallisten vieraslajien aiheuttamien kustannusten määrä Euroopassa, jos mitään ei tehdä, arvioitiin olevan vuonna 2010 yli 12,5 miljardia euroa vuosittain.

Työryhmä arvioi valmistelutyön aikana, mitkä ovat Suomen haitalliset vieraslajit. Arvion mukaan tällä hetkellä Suomessa on 196 haitallista vieraslajia, jotka aiheuttavat erilaisia suoria tai välillisiä haittoja. Näistä haitallisista vieraslajeista merkittävin osa, 147 lajia, on maa- ja metsätalouden kasvintuhoojia, jotka haittaavat tai uhkaavat maa- ja metsätalouden harjoittamista sekä joissain tapauksissa myös alkuperäistä luontoa. Tällainen haitallinen tuhoeläin on esimerkiksi puutarhoissa ja pelloilla merkittävää taloudellista haittaa aiheuttava espanjansiruetana.

Muista haitallisista vieraslajeista viisi lajia esiintyy Suomen aluevesillä Itämeressä, kuten esimerkiksi kalastajien pyydyksiä limoittava petovesikirppu. Sisävesistöissä tavataan viittä haitallista vieraslajia, joista esimerkiksi täplärapu voi hävittää paikallisen jokirapukannan. Minkki on esimerkki haitallisista vieraista maaselkärankaisista. Se saalistaa vesilintuja ja kilpailee alkuperäisten lajien kanssa, ja se estää jo syrjäyttämänsä vesikon paluun. Erilaisiin puutarha- ja koristekasveihin kuuluu 23 haitallista lajia, joista esimerkiksi jättiputket leviävät voimakkaasti ja aiheuttavat jopa terveydellisiä haittoja, kuten ihmisen iholla vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia iho-oireita. Suomessa on myös vieraita sisätuholaisia, joista yhdeksästä haitallisesta lajista esimerkiksi vaatekoi on tuttu tekstiilituholainen.

Euroopan pohjoisella reunalla sijaitseva Suomi on toistaiseksi välttynyt sellaisilta mittavilta vieraslajien haittavaikutuksilta, jotka muualla Euroopassa ovat jo tulleet tutuiksi. Työryhmän työssä on ollut mukana 100 asiantuntijaa. Heidän avullaan on selvitetty, kuinka voidaan toimia etukäteen, vähentää tai torjua vieraslajien aiheuttamia haittoja. Tavoitteena on toimia Suomessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa haitallisten vieraslajien torjumiseksi, sillä tällöin vieraslajien haittojen torjunta on tehokkainta sekä myös huomattavasti halvempaa.

Palautetta voi antaa osoitteessa: www.mmm.fi/vieraslajit

Kansalaiskuuleminen on käynnissä 28.2.2011 asti. Strategian on määrä valmistua maaliskuun lopulla.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Työryhmän sihteeri, ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti puh. 09-160 52377

 

Lisää aiheesta:

Anna palautetta vieraslajistrategiasta:
http://www.mmm.fi/vieraslajit

Strategialuonnoksen tiivistelmäosa:
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/5wBxrpcDi/Vieraslajistrategia_luonnos_110202_Tiivistelma.pdf

Strategialuonnos:
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/5wBxpVW2M/Vieraslajistrategia_luonnos_110202.pdf